Näin Pohjois-Makedonian toinen korona-aalto kasvoi – tartuntaryppäitä uskonnollisissa tilaisuuksissa ja tehtaissa

Koronavirustartunnat ovat lisääntyneet kesän aikana Länsi-Balkanilla.

17.8.2020 16:14

Kun uusi koronavirus levisi Eurooppaan alkukeväällä, Pohjois-Makedonia yhdessä monen muun Balkanin maan kanssa ryhtyi koviin toimiin viruksen leviämisen ehkäisemiseksi. Strategia vaikuttikin toimivan, sillä toukokuun loppuun mennessä maassa oli tilastoitu vain reilu 2 200 tartuntaa, Johns Hopkinsin yliopiston tietojen mukaan.

Rajoituksia on kuitenkin purettu ja kesäkuusta lähtien tartunnat ovat nousseet kuitenkin kiihtyvää tautia. Pohjois-Makedoniasta on tuotu virusta myös muihin maihin: pääkaupungista Skopjesta on tullut Suomeen ainakin 43 koronavirustartuntaa.

Maan terveysministeri Venko Filipche kertoi sunnuntaina, että maan terveydenhuoltojärjestelmä varautui pahimpiin mahdollisiin skenaarioihin ja potilasmäärien kasvamiseen. Hän kuitenkin toivoi, että ihmiset noudattaisivat ohjeita viruksen leviämisen ehkäisemiseksi.

Filipche sanoi myös, että Pohjois-Makedoniassa harkittiin uusia rajoitustoimia.

– Meillä on lisärajoitusten suhteen suunnitelma, joka julkistetaan pian. Tämä pitää sisällään lisärajoituksia alueille, joissa on enemmän potilaita tai suurempi riski, Filipche sanoi mkd.mk-sivustolle pohjoismakedonialaisen uutistoimisto MIA:n mukaan.

Pohjois-Makedoniassa ravintolat, kahvilat ja baarit ovat saaneet olla auki kesäkuun lopusta alkaen, jos niissä noudatetaan fyysistä etäisyyttä ja hygieniaa koskevia ohjeita. Myös esimerkiksi ajokoulut, kuntosalit ja ulkoliikuntapaikat ovat saaneet olla auki.

Pohjois-Makedonian ja Suomen väliä liikennöi Wizz Air.

Kasvomaskia on kuitenkin käytettävä sisätiloissa kuten kaupoissa, pankeissa ja julkisessa liikenteessä. Lisäksi kasvomaskia on käytettävä esimerkiksi ulkotoreilla, kun turvavälien pitäminen ei ole mahdollista.

Britannian Pohjois-Makedonian-suurlähetystön mukaan julkisilla paikoilla ei saa liikkua kuin enintään kahden ihmisen ryhmiä. Koulut ja yliopistot on suljettu.

Ihmisiä äänestämässä Pohjois-Makedonian parlamenttivaaleissa, jotka siirtyivät pandemian takia huhtikuulta heinäkuulle.

Kuitenkin jo kesäkuussa huolestuttiin nousuun kääntyneestä tartuntakäyrästä. Wall Street Journalin mukaan osan tartunnoista uskotaan johtuvan ramadanin jälkeisistä juhlista. Pohjois-Makedonian väestöstä noin 20 prosenttia on muslimeja.

– (Sosiaalisen etäisyyden) ohjeita ei kunnioitettu ramadanin aikana ja Id al-Fitrin illallisilla, maan koronavirustyöryhmän puheenjohtaja Zharko Karadzovski sanoi heinäkuussa.

Pohjois-Makedonian Punaisen Ristin mukaan monet tartuntaryppäistä on seurausta perhekokoontumisista. Skopjessa on kuitenkin todettu tartuntoja tunnettujen tartuntaryppäiden ulkopuolella ja muissa kaupungeissa tartuntoja on havaittu tehtaissa.

Pohjois-Makedonian tilanne ei ole kuitenkaan naapurimaihin verrattuna poikkeuksellinen, sillä kaikissa Länsi-Balkanin maissa tartunnat ovat lisääntyneet.

The Economistin mukaan tartuntoja on havaittu myös ortodoksien ja katolisten uskonnollisten kokoontumisten jälkeen. Lisäksi esimerkiksi Montenegrossa ja Serbiassa on järjestetty suuria mielenosoituksia.

Viime viikkoina koronavirus on levinnyt Kroatiassa lomailevien keskuudessa. Esimerkiksi Itävallassa todettiin muutama päivä sitten 57 tartuntaa vuorokaudessa Kroatiasta palanneilla. Tartunnan saaneiden keski-ikä oli reilu 33 vuotta. Tämän jälkeen Itävalta päätyi kehottamaan kansalaisiaan olemaan matkustamatta Kroatiaan, Reuters kertoo.

Pääosin ulkomaalaisia turisteja nauttimassa auringosta Crikvenicassa, Kroatiassa.

Serbiassa tartunnat ovat olleet kasvussa maaliskuun lopusta lähtien, mutta etenkin kesäkuukausina epidemia on kiihtynyt entisestään.

Tiukoista rajoituksista luovuttiin ennen 21. kesäkuuta pidettyjä parlamenttivaaleja. Rajoituksia on otettu kuitenkin käyttöön uudestaan epidemian hillitsemiseksi.

Esimerkiksi heinäkuusta lähtien kasvomaskit ovat olleet pakollisia julkisessa liikenteessä ja sisätiloissa. Myös kokoontumisrajoituksia on annettu ja koulut on suljettu.

Ihmisiä terassilla Belgradissa.

Osasyynä tartuntojen nousuun on myös ollut viranomaisviestinnän epäselvyys ja huono luottamus hallintoon. Kosovolaisen ajatushautomon edustajan Brikena Hoxhan mukaan monet uskovat, että hallitus valehtelee viruksen olemassaolosta.

Esimerkiksi maaliskuussa Kosovon presidentti kehotti kansalaisia olemaan noudattamatta hallituksen antamia ohjeita pysyä kotona.

Lisäksi perheet ovat käyneet sairaaloissa viemässä ruokaa ja lääkkeitä sairastuneille sukulaisilleen. Epidemian kannalta ongelmallista on myös, että paine käydä töissä on suuri eivätkä etätyöt ole monellekaan mahdollisia, mikä lisää tartuntojen leviämisen riskiä.

Juttua korjattu 18.8.2020 kello 22.35. Jutussa mainitut tiedot tapausmäärien kasvusta ovat peräisin Pohjois-Makedonian Punaiselta ristiltä, eivät IFRC:ltä, kuten jutussa ensin virheellisesti mainittiin.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?