”Ykköskyttä” rikkoo lasikattoja – tällainen on Yhdysvaltain varapresidentiksi pyrkivä Kamala Harris - Ulkomaat - Ilta-Sanomat

”Ykköskyttä” rikkoo lasikattoja – tällainen on Yhdysvaltain varapresidentiksi pyrkivä Kamala Harris

Demokraattien varapresidenttiehdokas Kamala Harris tunnetaan tiukkana syyttäjänä, joka pääsi poliittisen vaikuttamisen makuun jo lapsena.

13.8. 20:15 | Päivitetty 14.8. 0:04

Kun Kalifornian senaattori Kamala Harris, 55, ilmoitti tammikuussa 2019 osallistuvansa demokraattipuolueen esivaaleihin, hän asemoi itsensä kansaa yhdistäväksi presidenttiehdokkaaksi, joka vetoaisi yhtä aikaa nuoriin ja edistysmielisiin, mutta samalla myös maltillisiin äänestäjiin.

Kampanja sai lentävän lähdön, jonka myötä Harrisia ehdittiin veikkailla jo kisan kärkipaikoille. Liki vuotta myöhemmin, joulukuussa, kampanja karahti kuitenkin kiville sekä rahapulan että tukijoiden puutteessa.

– Kannattajilleni: Olen syvästi pahoillani – mutta myös syvästi kiitollinen – siitä, että keskeytän kampanjani tänään. Haluan tehdä tämän teille selväksi: Jatkan jokapäiväistä taistelemista sen puolesta, mistä tässä kampanjassa on ollut kyse. Oikeutta ihmisille. Kaikille ihmisille, Harris twiittasi tuolloin.

Tiistaina Harrisille avautuivat virallisesti uudet ”taisteluasemat”, kun demokraattien presidenttiehdokkuuden voittanut Joe Biden nimesi hänet vaaleihin aisaparikseen. Mikäli Biden marraskuussa peittoaa istuvan republikaanipresidentin Donald Trumpin, Harris tekee historiaa nousemalla Yhdysvaltain historian ensimmäiseksi naisvarapresidentiksi.

Mikäli Biden voittaa marraskuun presidentinvaalit, Harrisilla on hänen varapresidenttinään erinomaiset asemat pyrkiä tämän seuraajaksi.­

Tosin historialliseen saavutukseen hän on yltänyt jo nyt, sillä musta nainen tai aasialaissyntyinen henkilö ei ollut koskaan aiemmin tullut nimetyksi kummankaan valtapuolueen ehdokkaaksi maan toiseksi korkeimpaan virkaan.

Intialaisen äidin ja jamaikalaisen isän jälkeläisenä Harris kuittaa nyt itselleen kummankin saavutuksen. Varapresidentiksi noustessaan hän olisi myös automaattisesti etulyöntiasemassa seuraavaksi Valkoisen talon valtiaaksi.

Harris jäi kampanjansa aikana monille mieleen erityisesti ärhäkästä kritiikistä Bideniä kohtaan. Tämä näkyi varsinkin tv-väittelyssä, jossa hän muistutti kilpakumppaniaan siitä, että tämä oli nuorena senaattorina vuonna 1975 vastustanut liittovaltion pakolliseksi tekemiä mustien koululaisten bussikyytejä, joilla pyrittiin torjumaan koulujen rotuerottelua.

Bidenin kärkäs haastaminen esivaaleissa sai monet tämän tukijoukoissa epäilemään Harrisin soveltuvuutta varapresidentin tehtävään. Biden itse ei sen sijaan menneitä muistellut.

Joe Biden ja Kamala Harris jaksoivat hymyillä toisilleen tiukan tv-väittelyn jälkeen viime syyskuussa.­

Maltilliseksi pragmaatikoksi kuvaillun Harrisin etuna pidetään vankkaa poliittista kokemusta. Nyt hänen toivotaan varmistavan, että Bidenin laariin satavat paitsi mustien ja naisten, myös keskiluokan äänet.

Demokraattien vasemman laidan kannattajat sen sijaan saattavat karsastaa keskitien kulkijana pidettyä naista.

Vaikka Harris kasvoi vanhempiensa eron jälkeen äitinsä kautta tiiviisti mukaan intialaiseen hindukulttuuriin, hän on korostanut äitinsä omaksuneen perheen kotikaupungissa Kalifornian Oaklandissa niin ikään mustien kulttuurin. Siihen hän kasvatti myös tyttärensä.

– Äitini ymmärsi erittäin hyvin, että hän kasvatti kahta mustaa tytärtä, Harris kertoi viime vuonna ilmestyneessä elämäkertakirjassaan The Truths We Hold.

Kamala Harris Kalifornian oikeusministerinä syyskuussa 2012.­

Yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta Harris sai esimakua jo lapsena päästessään akateemisten ja poliittisesti aktiivisten vanhempiensa mukana muun muassa kansalaisoikeusmarsseille.

Yhdeksi eniten elämäänsä muokanneista kokemuksista Harris on nimennyt nelivuotisen opiskeluaikansa Washingtonissa sijaitsevassa, arvostetussa Howardin yliopistossa, joka perustettiin aikanaan erityisesti mustien amerikkalaisten tarpeita silmällä pitäen.

Howard-vuosien jälkeen Harris palasi Kaliforniaan ja suoritti oikeustieteen arvosanan. Poliittinen ura puolestaan käynnistyi vuonna 2003, kun hänet valittiin San Franciscon piirisyyttäjäksi.

Lasikattoja Harris ryhtyi rikkomaan viimeistään edetessään vuonna 2011 koko osavaltion korkeimpaan syyttäjänvirkaan eli oikeusministeriksi. Kahden kautensa aikana hän alkoi saada mainetta yhtenä demokraattipuolueen nousevista tähdistä, ja vuonna 2017 tie vei lopulta senaattiin.

Syyttäjätaustaansa Harris on korostanut koko poliittisen uransa ajan, ja se pysynee esillä myös tulevassa vaalikamppailussa. Hänen kerrotaan kutsuneen itseään ylpeästi sekä ”ykköskytäksi” että ”edistysmieliseksi syyttäjäksi”.

Syyttäjänä Harrisin linjana oli se, että rikollisuuteen on mahdollista suhtautua tiukasti samaan aikaan kuin pyrkii korjaamaan rikosoikeudellisen järjestelmään syvään juurtunutta epäoikeudenmukaisuutta. Tästä huolimatta hän sai syyttäjänurallaan kritiikkiä siitä, että hän nosti harvoin syytteitä siviilejä tappaneita poliiseja vastaan.

Toisaalta hän kieltäytyi vuonna 2004 hakemasta kuolemanrangaistusta sanfranciscolaisen poliisin surmaajalle, mikä myös nostatti kritiikkiä kansalaisten keskuudessa.

Senaatissa Harrisin syyttäjätausta on näkynyt tiukassa kuulustelutyylissä, jolla hän tenttasi Trumpin hallintoonsa sekä muihin virkoihin valitsemia ehdokkaita, kuten ex-oikeusministeri Jeff Sessionsia sekä korkeimpaan oikeuteen tuomariksi ahdistelukohun jälkeen noussutta Brett Kavanaughia.

Harris kuvattuna kesäkuun lopulla senaatin istunnossa.­

Toukokuun lopulla Minneapolisissa tapahtunut George Floydin, 46, pidätyskuolema on kiihdyttänyt Yhdysvalloissa voimakkaasti keskustelua poliisiväkivallasta ja rakenteellisesta rasismista sekä lisännyt vaatimuksia poliisivoimien uudistamisesta.

Harris julkaisi jo esivaalikampanjansa aikana suunnitelmansa rikosoikeudellisesta uudistuksesta. Se sisälsi useita edistyksellisiä käytäntöjä, joita hän on aiemmin urallaan vastustanut.

Biden perusteli Harrisin valintaa tiistaina kuvailemalla häntä henkilöksi, joka on parhaalla mahdollisella tavalla varustettu ”käymään taistoon” Trumpia vastaan. Istuvan presidentin hampaisiin Harris pääsikin heti nimeämisensä jälkeen.

Trump kutsui Harrisia ”ilkeimmäksi ja kamalimmaksi” ihmiseksi Yhdysvaltain senaatissa ja kertoi olevansa yllättynyt tämän valinnasta. Hän julkaisi myös Twitterissä videon, jolla Harris leimattiin radikaaliksi vasemmistolaiseksi ja huijariksi.

Harrisin nimeämisen jälkeen moni on huvittuneena muistellut jo esivaalien aikaan Kalifornian osavaltion rekistereistä paljastunutta tietoa, jonka mukaan sekä Trump että hänen neuvonantajanaan työskentelevä tyttärensä Ivanka Trump lahjoittivat tuhansia dollareita Harrisin vaalikampanjoihin vuosina 2011–2014.

Lähteet: New York Times, BBC, Reuters, CNN, The Hill

Artikkelia päivitetty 14.8. kello 0.02. Korjattu George Floydin kuolinkuukausi maaliskuusta toukokuuksi.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?