Turkki lähetti aluksia kreikkalaisen pikkusaaren tuntumaan – Ranska vastasi lisäämällä sotavoimaa Välimerellä - Ulkomaat - Ilta-Sanomat

Turkki lähetti aluksia kreikkalaisen pikkusaaren tuntumaan – Ranska vastasi lisäämällä sotavoimaa Välimerellä

Turkin tutkimusalus tuli Kreikan mielestä liian lähelle sille kuuluvaa pikkusaarta. EU-ulkoministerit keskustelevat Nato-liittolaisten tulehtuneista väleistä perjantaina.

13.8. 19:08

Ranskan puolustusministeriö kertoi torstaina maan lisänneen sotilaallista läsnäoloaan itäisellä Välimerellä Turkin ja Kreikan kiristyneiden välien takia. Kiista kärjistyi aiemmin viikolla, kun Turkki lähetti Oruc Reis -tutkimusaluksen ja sitä suojelevia laivaston aluksia lähelle Kreikalle kuuluvaa Kastelorizon pikkusaarta.

Myös Kreikka toi laivastonsa aluksia alueelle. Kastelorizo sijaitsee vain muutaman kilometrin päässä Turkin rannikosta.

Tutkimusalusta suojaava saattue liikkeellä.­

Ranska siirsi muun muassa Kreetan saarelle kaksi Rafale-hävittäjää. Lisäksi merialueella on pari ranskalaista sotalaivaa, jotka järjestivät torstaina yhteisen harjoituksen Kreikan laivaston kanssa. Ranska, Turkki ja Kreikka ovat kaikki sotilasliitto Naton jäsenmaita, mutta Ranska on osoittanut kiistassa tukeaan EU-maa Kreikalle.

Presidentti Emmanuel Macron tviittasi – myös kreikaksi – tilanteen kiristymisen olevan Turkin yksipuolisten toimien syytä.

Ranskan ja Turkin välit ovat nekin kiristyneet jo aiemmin. Kesäkuussa Ranska syytti Turkkia äärimmäisen aggressiivisesta käytöksestä, kun turkkilainen sotalaiva oli lukinnut tulenosoitustutkansa ranskalaiseen fregattiin, joka oli valvomassa YK:n asevientikieltoa Libyaan. Turkki kiisti tapahtuneen.

Kaasu- ja öljyvarat houkuttavat

Turkin mukaan kiistelty merialue Kastelorizon lähellä on Turkin mannerjalustan päällä, Kreikan mukaan taas vedet ovat Kreikan talousvyöhykettä. Kiistan taustalla ovat paitsi maiden vanhastaan huonot suhteet myös itäisen Välimeren huomattaviksi osoittautuneet kaasu- ja öljyvarat.

Turkin mukaan Kastelorizon ympärillä on Kreikan aluevettä, mutta ei laajempaa niin kutsuttua yksinomaista talousvyöhykettä, kuten Kreikka väittää. Lähes kaikki Turkin ja Kreikan välissä sijaitsevan Egeanmeren saaret kuuluvat Kreikalle vuonna 1923 solmitun Lausannen sopimuksen mukaisesti.

Itäisen Välimeren luonnonvarojen etsimistä ja hyödyntämistä silmällä pitäen yhtäältä Kreikka, Kypros ja Egypti sekä myös Turkki ja sen tukema Libyan hallinto ovat sopineet rajanvedoista merialueella. Eri osapuolet eivät hyväksy toistensa tekemiä sopimuksia.

Tilannetta mutkistaa entisestään Turkin vuosikymmeniä jatkunut Kyproksen pohjoisosan miehitys, jonka vuoksi Turkki katsoo olevansa oikeutettu osaan Kyproksen lähivesiltä löytyvistä luonnonvaroista

Turkin presidentti Recep Tayyip Erdogan on vakuuttanut haluavansa ratkaista tilanteen neuvottelemalla. Erdogan kertoi aikovansa keskustella tilanteesta vielä torstaina Saksan liittokanslerin Angela Merkelin ja Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan Charles Michelin kanssa.

Kreikan ja Turkin suhteiden huonontuminen on yksi aiheista EU:n ulkoministereiden kokouksessa perjantaina.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?