Näin Ruotsin korona­tilanne on kehittynyt epidemian alku­metreiltä lähtien – valtion­epidemiologi Tegnell näkee ilmassa huonon merkin - Ulkomaat - Ilta-Sanomat

Näin Ruotsin korona­tilanne on kehittynyt epidemian alku­metreiltä lähtien – valtion­epidemiologi Tegnell näkee ilmassa huonon merkin

Ruotsin luvut ovat laskeneet heinäkuun aikana mutta jääneet yhä korkealle tasolle. Anders Tegnell tahtoo, että etätöissä jatketaan loppuvuosi.

7.8. 22:00

Ruotsin koronalukemat ovat selvästi vähenemään päin, mutta taso on yhä korkea. Tällä hetkellä maan teho-osastoilla hoidetaan 33:a koronapotilasta, Suomessa taas kukaan sairaalahoidossa olevista kuudesta potilaasta ei tarvitse tehohoitoa.

Yllä olevalla videolla kerrotaan koronatilanteesta maailmalla.

Toukokuussa Ruotsin teho-osastot olivat täynnä, ja niillä hoidettiin yli 500:a koronapotilasta. Viivakaavioiden käyrät näyttävät siis nyt olevan lähes nollissa, mutta uusia sairastapauksia todetaan silti jatkuvasti. Heinäkuun aikana tilanne on jämähtänyt noin 30 uuteen päivittäiseen koronatartuntaan, ja Suomi harkitsee rajan avaamista kokonaan tai osittain. Suomessa kahden viikon keskiarvo päivittäisten tapausten osalta on 12.

Painavasta syystä Ruotsista pääsee jo Suomeen, ja Rajavartiolaitoksen tilanne- ja riskianalyysikeskuksen päällikön Marko Saareksen mukaan Tornion kautta Suomeen on kulkenut kesän mittaan keskimäärin 120 000 matkustajaa viikossa, joista kymmenen prosenttia eli noin 12 000 on ollut ruotsalaisia.

Viime aikoina virus on levinnyt erityisen paljon 20–29-vuotiaiden ikäryhmässä. Kuluvalla viikolla sairastuneista 40 prosenttia on ollut kaksikymppisiä. Myös Suomessa nuorten sairastumisluvut ovat huolestuttaneet viime aikoina.

– Se on huono merkki, koska niin se alkoi myös aiemmin. On olemassa selvä riski, että se voi levitä toisiin ryhmiin, jotka sairastuvat huomattavasti pahemmin, Ruotsin valtionepidemiologi Anders Tegnell totesi torstaisessa tiedotustilaisuudessa.

Valtionepidemiologi Anders Tegnell johtaa Ruotsin koronatoimia.­

Aiemmin hän on sanonut epidemian tulleen voimakkaana Ruotsiin ja nimenomaan Tukholman seudulle viikolla kahdeksan, jolloin suuri joukko hiihtolomalaisia vieraili Keski-Euroopan ja Pohjois-Italian laskettelukohteissa, joista osa osoittautui viruskeskittymiksi.

Hänen mukaansa tilanne on nyt hyvä ja luvut tällä hetkellä erittäin alhaiset, mutta suosituksista ei pidä vielä hellittää ja syksyllä on paras jatkaa etätöissä ja julkista liikennettä vältellen. Etätyösuositus on voimassa vuoden loppuun.

– Tiedämme maita, joissa ei ollut juuri lainkaan uusia tapauksia, mutta tauti on sittemmin tullut takaisin. Tilanne voi muuttua, jos saamme oikein hyvän rokotteen. On erittäin vaarallinen illuusio, jos ajatellaan, että kaksi viikkoa nollan tapauksen linjalla kertoisi, että olemme turvassa, Tegnell totesi tiistaina.

Viime viikolla hän sanoi, että toista aaltoa ei todennäköisesti nähdä Ruotsissa.

Yhteensä sairastuneita on todettu Ruotsissa 81 967 ja kuolintapauksia 5 766. Huhtikuussa tauti tappoi päivittäin noin 80, toukokuun loppuun mennessä tahti hiljeni noin 40 päivittäiseen kuolemaan. Heinäkuussa tautiin on kuollut päivittäin kymmenkunta ruotsalaista.

Kuolleista 45 prosenttia on naisia, 55 prosenttia miehiä ja 89 prosenttia yli 70-vuotiaita. Yli 90-vuotiaita on koko kuolleiden joukosta 26 prosenttia. Tegnell on aiemmin myöntänyt, että ikäihmisten ja vanhainkotien suojaamisessa on tehty virhe.

Tukholman, sen ympäristössä sijaitsevien Gävleborgin, Uppsalan, Västmanlandin ja hieman etelämpänä sijaitsevien Jönköpingin ja Länsi-Götanmaan alueilla tartuntoja on asukaslukua kohden kaikkein eniten, noin tuhat tartuntaa 100 000:a asukasta kohden, eli prosentti väestöstä on sairastunut.

Toisilla alueilla luvut ovat selvästi matalammat: muun muassa eteläisissä Blekingessä, Kalmarissa ja Skoonessa, läntisessä Värmlannissa ja pohjoisessa Västerbottenissa tartuntoja on noin 300 100 000:a asukasta kohden. Suomen rajaa vasten olevassa Pohjoispohjanakin tunnetussa Norrbottenissa tapauksia on todettu 645 100 000:a asukasta kohden. Tapauksista merkittävä osa koostui Jällivaaran epidemiasta, joka saatiin kesäkuun hälyttävien lukujen jälkeen nitistettyä.

Koko Suomen keskiarvo sairastapausten suhteen on 136 tapausta 100 000:a asukasta kohden. Keskiarvoa hilaavat ylös Uusimaa (326,5 tapausta / 100 000) ja Länsipohja (252,1 tapausta / 100 000), ja kaikissa muissa maakunnissa tapauksia on todettu alle 90 100 000:a asukasta kohden.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?