Kommentti: Yksi räjähdys silpoi Beirutin, mutta ydinaseiden tuho olisi paljon kauheampaa – ja niiden käyttökynnyksen pelätään laskeneen - Ulkomaat - Ilta-Sanomat

Kommentti: Yksi räjähdys silpoi Beirutin, mutta ydinaseiden tuho olisi paljon kauheampaa – ja niiden käyttökynnyksen pelätään laskeneen

Hiroshiman ja Nagasakin muistopäivänä Yhdysvallat ja Venäjä modernisoivat kilvan ydinaseitaan. Usko ”rajoitettuun” ydinsotaan on vaarallista, kirjoittaa erikoistoimittaja Jouko Juonala.

Beirutin tuhoisa räjähdys repi raunioiksi kaupungin tärkeän sataman ja aiheutti laajaa tuhoa ympäristössä.­

6.8. 13:52

Näkymät Beirutista elokuussa 2020 ovat maailmansodan kuvastoa. Paineaalto, sienipilvi, kraatteri, rauniot, kuolleet ja sadat tuhannet kodittomaksi jääneet – väkisin tulee mieleen ydintuho. Ja Hiroshima elokuussa 1945.

Kaksi kolmasosaa Hiroshiman rakennuksista tuhoutui alle kymmenessä sekunnissa, kun Little Boyksi kutsuttu ydinpommi räjähti. Kuolleiden määrää ei tiedetä vieläkään tarkasti. Arviot liikkuvat 90 000–166 000 välillä, jos laskee heti surmansa saaneet sekä vammoihin ja akuuttiin säteilysairauteen muutamassa kuukaudessa menehtyneet.

Hiroshiman tuhosta tuli torstaina kuluneeksi 75 vuotta. Elokuun 9. päivänä 1945 tuhoutui Nagasaki, kun Fat Maniksi kutsuttu plutoniumpommi räjähti. Noin 60 000–80 000 ihmistä kuoli nopeasti. Maailma ei ole sen jälkeen ollut entisensä.

Japani muisti Hiroshiman tuhoa rauhanpuistossa järjestetyssä tilaisuudessa torstaina.­

Beirutin räjähdyksen alkusyytä ei vielä tiedetä. Ilmeisesti se oli onnettomuus, joka johtui vuosien laiminlyönneistä ja piittaamattomuudesta ammoniumnitraatin varastoinnissa. Ilmaan lensi 2 750 tonnia typpeä tuottavaa lannoitetta, jonka räjähdysvoima vastasi arvioiden mukaan muutamia satoja tonneja tavanomaista räjähdysainetta, tnt:tä.

Se on valtava voima. Suurin Yhdysvaltain asevoimien käytössä oleva tavanomainen pommi sisältää 3,6 tonnia tehokasta H6-räjähdettä, joka vastaa 11 tonnia tnt:tä. Suurin toisessa maailmansodassa käytetty lentopommi oli brittien Grand Slam. Se painoi 10 tonnia, ja siinä oli 4,3 tonnia torpex-räjähdettä.

Ydinaseet ovat aivan omaa luokkaansa. Ei niitä voi verrata kemiallisiin räjähteisiin.

Hiroshiman teollisuusnäyttelyrakennus säilyi pystyssä ydinpommin räjähtäessä. Siitä tehtiin atomihyökkäyksen muistomerkki.­

Hiroshiman uraani-235:stä rakennetun pommin teho oli noin 15 kilotonnia eli 15 000 tonnia tnt:tä. Nagasakin plutoniumpommi oli voimakkaampi: noin 20 kilotonnia. Nykyisin ydinasevaltioilla on arsenaaleissaan pommeja, joiden teho mitataan sadoissa kilotonneissa tai megatonneissa, miljoonissa tnt-tonneissa.

Vielä kylmän sodan aikana strategit pitivät lähes varmana sitä, että ydinaseiden käyttö johtaa eskalaatioon ja Yhdysvaltain ja Neuvostoliiton molemminpuoliseen, varmaan tuhoon. Skenaariota kutsuttiin sattuvalla kirjainlyhenteellä MAD.

Nykyiset ”taktiset” ydinaseet ovat tuhovoimaltaan suhteellisen pieniä, kun niitä vertaa mannertenvälisten ohjusten kuljettamiin tuomiopäivän pommeihin. Monien aseiden räjähdysvoimaa voi säätää ennen laukaisua – operaattori voi päättää, otetaanko aseesta ulos Hiroshiman pommin teho vai vähän vähemmän.

Ydinaseiden käyttökynnyksen pelätään madaltuneen. Sodankäynnin suunnittelijat arvioivat, että ”pienellä” taktisella ydinlatauksella voidaan tuhota jokin tärkeä kohde – esimerkiksi maanalainen komentokeskus, ydinasetukikohta tai lentotukialuksen taisteluryhmä – ilman massiivista vastaiskua ja eskalaatiota, MAD:ia. Sen lisäksi asejärjestelmistä tulee koko ajan entistä vaikeampia torjua. Käynnissä on uuden teknologian ydinaseiden kilpavarustelu.

Se on huolestuttavaa, vaarallistakin.

Beirutin tuho on karmea esimerkki siitä, mitä yhdellä ”taktisella” iskulla voitaisiin saada aikaan. Se voi lyödä kokonaisen valtion polvilleen. Beirutin satama on kriittistä infrastruktuuria, jonka kautta kulki valtaosa Libanonin viljantuonnista. ”Taktinen” ydinpommi tällaiseen kohteeseen aiheuttaisi vielä paljon suurempaa tuhoa kuin lannoitevaraston räjähtäminen.

Presidentti Donald Trumpin hallinto päätti kaksi vuotta ryhtyä rakentamaan ”kevyitä” ydinkärkiä modifioimalla vanhan, sukellusveneohjuksiin sijoitetun 100 kilotonnin kärjen teholtaan ”vain” 6 kilotonnin luokkaan. Ydinaseeksi se on pieni, mutta teho on silti noin 500-kertainen verrattuna Yhdysvaltain voimakkaimpiin tavanomaisiin aseisiin.

Yhdysvallat testasi aseistamatonta Minuteman III ydinohjusta 4. elokuuta. Ohjus laukaistiin Vandenbergin lentotukikohdasta Kaliforniasta.­

Strategisen linjauksen mukaan pienitehoiset ydinaseet säilyttäisivät Yhdysvaltain ”uskottavan pelotteen alueellista aggressiota vastaan”. Tämä ajatuskulku on karmiva. Sen kulkee suurin piirtein näin: Jos esimerkiksi Venäjä aloittaisi tavanomaisin asein käytävän sodan Euroopassa, se voisi turvautua omiin pienitehoisiin ydinaseisiinsa voittaakseen konfliktin. Tällöin Yhdysvallat voisi vastata samalla mitalla, rajoitetuin ydiniskuin. Venäjä on jo tyrmännyt konseptin ja varoittanut, että mikä tahansa ydinaseen käyttö Venäjää vastaan johtaisi varmaan kostoiskuun.

Toisin sanoen: rajoitteet todennäköisesti unohtuisivat. Ei ole sellaista ”joustavaa” ydinsotaa, jossa voitaisiin välttää maailmanlaajuinen tuho.

Samaan aikaan Venäjä on itse modernisoimassa ydinaseistustaan ja kehittämässä muun muassa hypersoonisia, moninkertaiseen äänennopeuteen pystyviä ohjuksia ja ilmakehässä ohjattavia, torjuntajärjestelmiä väisteleviä taistelukärkiä. Nämä ovat aseita, joita voitaisiin käyttää ensi-iskuun.

Samaan aikaan arvaamaton Pohjois-Korea on hankkinut itselleen ydinaseen.

Paras tapa välttää tuho on neuvotella ydinaseiden valvonnasta ja aseriisunnasta.

Valitettavasti keskimatkan ohjusten INF-rajoitussopimus lensi kankkulan kaivoon vuosi sitten, ja strategisia aseita koskeva uusi Start-sopimus umpeutuu ensi helmikuussa. Yhdysvallat haluaisi siihen mukaan Kiinan, mutta Peking on kieltäytynyt kaikista neuvotteluista, jotka leikkaisivat sen ydinaseistuksen määrää.

Hiroshiman ja Nagasakin pommien eloonjääneiden viesti jälkipolville on selkeä: ei koskaan enää. Heitä olisi syytä kuunnella.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?