Dubain ekoalueella kanat kuopivat vapaina ja sähkö tuotetaan aurinkoenergialla

Ympäristöystävällisen asumisen kaipuuseen vastaa Dubaissa yksityinen kaupallinen hanke, jonka kokonaisbudjetti on 354 miljoonaa dollaria.

Kasvihuone kestävän kehityksen kaupunginosassa (Dubai Sustainable City) Dubaissa 11. maaliskuuta 2020. Dubain kasvihuoneita ei tarvitse lämmittää vaan viilentää. Yhteiskasvihuoneista asukkaat voivat käydä poimimassa kotiinsa vaikkapa proteiinipitoista spiruliinaa.

26.7.2020 11:32

Kanat kuopivat nurmikentän laidalla hiekassa, aasit hirnuvat ja lampaat määkivät. Yhteiskasvihuoneessa kasvavat yrtit asukkaiden ruokapöytään. Dubain kestävän kehityksen kaupunki on kuin pala maalaisidylliä pilvenpiirtäjien ja aavikon kupeessa. Matalat kerrostalot reunustavat keskusaukiota. Katutasossa on liikehuoneistoja ja ylempänä pieniä kerrostaloasuntoja. Piha-alueelle kantautuu kanojen kaakatus.

Nurkan takana avautuu vihermaisema, jossa on kasvihuoneita, järvi, virtaava joki ja lasten leikkialueita. Ruskeankirjavat maatiaisrotuiset kanat kulkevat vapaina kuopimassa hiekkaa ja etsimässä ruokaa nurmikentältä, lampaat ja aasit ovat aitauksessa.

Kauempana on kaksi-kolmikerroksisia omakotitaloja. Talot näyttävät samanlaisilta kuin sadoilla Dubain laitamien suljetuilla asuinalueilla. Hieman erilaista taloissa on se, että niiden katolla on aurinkopaneelit. Dubain kaupungin laidalla, aavikon kupeessa sijaitseva Kestävän kehityksen kaupunki, Dubai Sustainable City, on suosittu asuinpaikka.

– Asunnoistamme 92 prosenttia on täynnä. Etenkin lapsiperheet kaipaavat luonnonmukaisempaan elämään, kertoo kestävän kehityksen kaupungin puhemies Karim El Jisr. Kaupungin rakentaminen aloitettiin vuonna 2014 ja ensimmäiset asukkaat muuttivat vuonna 2016.

Kestävän kehityksen kaupunginosan (Dubai Sustainable City) puhemies Karim El Jisr Dubaissa 11. maaliskuuta 2020. El Jisr on ylpeä kasvihuoneista, joissa kasvaa muun muassa yrttejä. Hän uskoo kaupunkiviljelyn kasvattavan suosiotaan myös Dubaissa.

– Meillä on sekä kerrostalohuoneistoja että usean makuuhuoneen huviloita. Asukkaat ovat yksineläviä, nuoria pareja ja lapsiperheitä. Kansallisuuksia on 64; kärjessä britit, amerikkalaiset, jordanialaiset, tanskalaiset ja eteläafrikkalaiset, El Jisr kertoo.

Hän on tanskalais-libanonilainen maatalousinsinööri ja ympäristötieteilijä.

– Rakentaminen kuormittaa ympäristöä aina, mutta me mietimme mahdollisuuksia miten kuormitus voidaan minimoida ja toimia mahdollisimman ympäristöystävällisesti ja olla rakentajina osa ratkaisua eikä ongelmien aiheuttaja, El Jisr sanoo.

Neljä tuhatta kiloa mansikoita

Dubain ja koko Yhdistyneiden Arabiemiraattien vaurastuminen perustui öljylöytöihin sekä öljy- ja maakaasukauppaan. Maa tunnettiin valtaosan 1900-luvusta yhtenä maailman suurimmista öljyntuottajamaista, minkä seurauksena se on ollut myös suuri kasvihuonekaasujen päästäjä. Nyt maassa on kiinnostuttu vihreästä taloudesta ja uusiutuvasta energiasta.

Dubain hallitsijan vuonna 2015 muotoileman tavoitesuunnitelman, Dubain Puhtaan energian strategian, mukaan Dubai tähtää maailman "vihreän talouden ja energian keskukseksi" ja hiilineutraaleimmaksi kaupungiksi vuoteen 2050 mennessä.

Uusiutuvan energian sijoitushankkeisiin tarjotaan matalakorkoisia lainoja, ja luomutuotantoon erikoistuneiden tuottajien määrä on kasvussa.

Dubain kestävän kehityksen kaupunki on toistaiseksi ainoa laatuaan. Se on yksityinen kaupallinen hanke, jonka kokonaisbudjetti on 354 miljoonaa dollaria.

Rescue-aasi aitauksessa kestävän kehityksen kaupunginosassa (Dubai Sustainable City) Dubaissa 11. maaliskuuta 2020. Kaupunginosassa halutaan vaalia asukkaiden luontosuhdetta. Kaikki aasit ovat pelastettuja löytöeläimiä ja niiden seurana on kanoja, lampaita ja hevosia.

El Jisr esittelee ylpeänä kasvihuoneita, joista osa on asukkaiden yhteiskäytössä ja osassa kasvatetaan muun muassa mansikoita myytäväksi.

– Tuotamme vuodessa 4 000 kiloa mansikoita. Ne viljellään entisissä laivan kuljetussäiliöissä. Mansikoita tai vaikka yrttejä voi viljellä hyvin pienessä tilassa vaaka- tai pystysuorissa riveissä, jopa ilman multaa vain vesiliuoksessa, El Jisr kertoo.

Hän uskoo kaupunkiviljelyn olevan pian arkipäivää suurkaupungeissa.

– Kaupunkilaiset voivat tuottaa itse suurimman osan tarvitsemastaan proteiinista ja kuiduista, sekä myös kananmunat ja kalat.

Kestävän kehityksen kaupungin julkisten tilojen energiasta 89 prosenttia tuotetaan paikan päällä aurinkoenergiana. Huviloiden ja kerrostaloasuntojen osalta omavaraisuusaste on 40 prosenttia.

– Tavoitteemme on tietenkin sadan prosentin omavaraisuus, El Jisr sanoo.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?