Kreetalla ovet avautuivat suomalaisille, mutta ruotsalaisten paluuta pelätään – paikalliset sanovat suorat sanat - Ulkomaat - Ilta-Sanomat

Kreetalla ovet avautuivat suomalaisille, mutta ruotsalaisten paluuta pelätään – paikalliset sanovat suorat sanat

Kreetan lomasaarella ollaan valmiita toivottamaan myös suomalaiset turistit taas tervetulleiksi. Ruotsalaisten saapuminen sen sijaan pelottaa.

18.7. 7:30 | Päivitetty 18.7. 13:37

Kolmen katumuusikon orkesteri soittaa Despacito-megahittiä vihreänä kimmeltävän meren ääressä. Hanian vanhankaupungin satama on yksi Kreetan lomasaaren kauneimpia ja suosituimpia vierailukohteita, ja tavallisena perjantai-iltapäivänä rantakatu on täynnä iloisia turisteja.

Mutta nyt ei eletä tavallista aikaa. Vaikka Kreikka avasi heinäkuun alussa rajansa kymmenten koronakriisin hallintaan saaneen maan kansalaisille, on turistien määrä saarella edelleen vain murto-osa kuumimman lomasesongin tavallisista luvuista.

Myös Hanian kauniilla kaduilla kulkeva saa kävellä melkein yksin, eikä ympäriltä kuule kreikan lisäksi juurikaan muita kieliä. Vanhankaupungin torit ovat autiot, ja ovensa Kreikan sulkemismääräyksen jälkeen avanneet ravintolat odottavat epätoivoisesti asiakkaita. Hevosenkengän muotoisen sataman tuntumassa sijaitseva merimuseokin on auki, mutta ovelle ei ole päässyt syntymään jonoa.

Hanian vanhankaupungin satama oli perjantaina tyhjillään. Tavallisena perjantai-iltapäivänä suosittu rantakatu olisi täynnä iloisia turisteja.­

Moneen muuhun maahan verrattuna Kreikassa elämä näyttää nyt huomiota herättävän normaalilta. Useimmat liikkeet ovat auki eikä maskeja käytä kaupungilla juuri kukaan. Varhaisessa vaiheessa koronakriisiä tiukat eristämistoimet aloittanut Kreikan hallitus onnistui niissä erittäin hyvin, ja turismista elävä maa pyrkii nyt kaikin keinoin jatkamaan elämäänsä ja pelastamaan jäljellä olevasta lomakaudesta sen mitä pelastettavissa on.

Kreetan tuloista noin 80 prosenttia tulee matkailusta. Alalla työskentelevä tienaa tavallisesti maaliskuusta lokakuuhun kestävän kesäkauden aikana rahat myös talvikauden yli elämiseen. Nyt kausi on jo puolivälissä, eikä tuloja ole tullut käytännössä ollenkaan.

– Uutisissa kerrottiin että tänne Haniaan odotettavien turistien määrä on noin 25 prosenttia viime vuodesta. Mutta ihmiset ovat hyvin toiveikkaita että se kausi alkaisi nyt. Tietysti haluttaisiin nyt paukuttaa täysillä lokakuun loppuun, jonne se kausi kestää, sanoo Johanna Litmo, joka on asunut Kreetalla vuodesta 1991.

– Monella tulee olemaan vaikea talvi. Työttömyyskorvaus on täällä noin 400 euroa kolmelta ensimmäiseltä kuukaudelta, mutta loppu on sitten ihan tyhjää. Jotkut ovat niin onnellisessa asemassa että heillä kasvaa oliiveja, appelsiineja ja avokadoja.

Litmo pitää kreikkalaisen miehensä Manolis Heretakisin kanssa pientä sekatavarakauppaa Haniassa. Kreikan hallituksen keväällä asettamat rajoitukset näkyivät heillä ensin myyntipiikkinä.

Vuodesta 1991 Kreetalla asunut Johanna Litmo pitää kreikkalaisen miehensä Manolis Heretakisin kanssa pientä sekatavarakauppaa Haniassa.­

– Ihmiset eivät uskaltaneet mennä supermarketteihin, ja ensimmäisen kuukauden ajan meillä oli koko ajan jonoa ulos asti. Tässä alueella asuu paljon vanhempaa väkeä, joille veimme sitten ostokset kotiin.

Kaupan lisäksi pariskunta vuokraa Petrino House -yrityksensä kautta kahta asuntoa kaupan vieressä. Asiakkaat ovat tavallisesti Suomesta ja varauskirja aina täynnä lomakaudella. Nyt kevät on ollut hiljainen mutta lentojen palatessa asiakkaat ovat taas alkaneet soittelemaan.

Kreetalla elämä voi vaikuttaa jälleen normaalilta, mutta sekä turisteilla että paikallisilla on edelleen rajoituksia joita tulee noudattaa. Uimarannoilla ihmisten määrä on rajoitettu neljäänkymmeneen tuhatta neliömetriä kohden, eivätkä rantaravintolat saa soittaa musiikkia tai järjestää juhlia.

Kreetalaiset järjestävät tavallisesti kesäisin panigýri-kyläjuhlia, joihin kuuluu elävää musiikkia ja ulkoilmaillallisia. Myös niiden järjestäminen on kuitenkin kielletty heinäkuun loppuun saakka.

– Nyt keskustellaan siitä, että jos tilanne menee tästä pahemmaksi, niin todennäköisesti kirkot ja rantabaarit joudutaan taas sulkemaan. Todennäköisesti Kreikka ei tule enää menemään kokonaan kiinni vaan mahdolliset sulkemiset ovat alueellisia, Litmo sanoo.

Keskiviikkona Kreikka kertoi 27 uudesta koronatapauksesta, joista neljä todettiin maan rajoilla. Kaikkiaan tapauksia on löydetty tähän mennessä alle 4000 ja tautiin on kuollut alle kaksisataa ihmistä.

Luvut ovat huomattavasti alhaisemmat kuin useimmissa muissa länsimaissa. Tästä huolimatta maan pääministeri Kyriakos Mitsotakis patisti paikallisia viranomaisia huolehtimaan rajoitusten toimeenpanosta. Viranomaiset ovat tehneet tarkastuksia satoihin liikeyrityksiin ja pohtineet esimerkiksi maskipakon palauttamista kauppakeskuksiin.

Turistikohteiden liikkeet ja ravintolat vasta availevat oviaan oltuaan pitkään suljettuina koronakriisin puhjettua.­

Hanian alueen turismissa ruotsalaiset ja englantilaiset ovat tärkeimmät ryhmät, ja molemmissa maissa koronatilanne ollut todella paha. Ensimmäinen englantilaisia lennättänyt kone laskeutui Kreetalle torstaina, samana päivänä kuin Suomesta saapunut ensimmäinen lento. Saarelle odotettiin saapuvaksi tuhansia englantilaisia, jotka paikallisten viranomaisten mukaan saatetaan testata maahan saapuessa koronan varalta.

Ruotsissa koronatilanne on niin paha, että monet kreetalaiset eivät edes halua heidän palaavan lomasaarelle. Kesäkuussa Haniassa työskennellyt 20-vuotias ruotsalaismies joutui sairaalahoitoon koronatartunnan vuoksi ja ehti paikallismedian mukaan altistaa sitä ennen suuren määrän ihmisiä. Tapaus herätti täällä kauhua, sillä noin kymmentä maaliskuussa todettua tapausta lukuun ottamatta reilun 600 000 asukkaan saari on pysynyt koronavapaana.

– Kaikki odottavat nyt turisteja takaisin, paitsi ruotsalaisia joiden tuloa saatetaan pelätä. Tilanne siellä on ollut niin paljon mediassa. Minuakin on joskus luultu ruotsalaiseksi, Litmo kertoo.

Monille suomalaisille tutussa Plataniaksen lomakylässä Hanian länsipuolella liikkeet ja ravintolat vasta availevat oviaan oltuaan pitkään suljettuina koronakriisin puhjettua. Vaikean nimensä vuoksi Koukeropaikaksi suomalaisten nimittämä Giaourtoplimmira-ravintola tosin tarjoilee maineikkaita gyros-annoksiaan alueen valtakadun varressa kuin yleensäkin.

Hiekkarannan tuntumassa Michalis Frantzeskakis ja Maria Skoudridaki syövät simpukoita oman rantaravintolansa terassilla. He kertovat avaavansa ovensa seuraavana päivänä mutta pyytävät silti pöytään viilentävälle juomalle ja pakoon iltapäivän porottavaa aurinkoa. Suomalaiset ja muut skandinavialaiset ovat Frantzeskakisin mukaan heidän tärkein asiakaskuntansa.

–Ruotsalaiset, älkää tulko tänne. On parempi jos he eivät tulisi, se olisi heiltä huono ratkaisu, pohtii rantaravintolaa pitävä Michalis Frantzeskakis vaimonsa Maria Skoudridakin ja Olia-tyttärensä seurassa.­

– Taloudellisesti tämä on katastrofi. Meidän täytyy selviytyä jotenkin, aivan kuin sodassa, hän toteaa ja kaataa itselleen paikallista ouzo-juomaa.

Pariskunnan Olia-tytär pyörii pöydän ympärillä. Skoudridaki pyörittää työkseen matkamuistokauppaa, joka ei ole avannut oviaan tällä kaudella. Tänä vuonna ruoka on hankittava työttömyyskorvauksilla ja kasvatettava itse.

– Me olemme kyläläisiä ja meillä on paljon omasta takaa. Tomaatteja ja kurkkuja. Me kyllä selviämme, mutta kaupungeissa asuvat ovat isoissa ongelmissa, Frantzeskakis sanoo.

Skoudridakin mielestä jokaisen Kreikkaan saapuvan matkailijan tulisi maksaa lentolipun yhteydessä myös koronatesti.

– Minä en ole toiveikas, toinen aalto tulee varmasti. Britit ja ruotsalaiset tulevat pian ja tuovat sen mukanaan.

Kummallakaan ei ole paljon hyvää sanottavaa ruotsalaisten toiminnasta koronakriisin aikana.

– Ruotsalaiset, älkää tulko tänne. On parempi jos he eivät tulisi, se olisi heiltä huono ratkaisu. Heidän täytyy pysyä nyt kotona, kuten mekin pysyimme kahden kuukauden ajan. Jos he tulevat nyt, pakottavat he meidätkin taas koteihimme, Frantzekakis toteaa.

Torstaina Kreetalle saapuneista suomalaisista osa majoittui läntisen Kolymvarin kylän lähellä sijaitsevaan Euphoria-rantahotelliin. Kaikkien muiden Kreetan hotellien tapaan turvatoimet ovat tiukat, tulijoiden lämpötiloja mitataan ja henkilökunta on pukeutunut muovisiin visiireihin.

Ensimmäisellä Suomesta lähteneellä lomalennolla saapuneet joensuulaiset Markus Hänninen ja Lidija Cederström-Hänninen uivat hotellin rannalla lastensa Pelagian, 7, ja Benjaminin, 5, kanssa. Perheen lisäksi koko rannalla ei ole kuin pari ihmistä, joten etäisyyksien pitäminen on helppoa.

Etäisyyksien pitäminen rannalla oli helppoa joensuulaisille Markus Hänniselle, Lidija Cederström-Hänniselle ja perheen lapsille Pelagialle ja Benjaminille.­

Hotellin turvatoimet keräävät heiltä kiitosta. Esimerkiksi buffetaamiaisen sijaan ruoka annostellaan lautasille muoviseinien takana olevien työntekijöiden toimesta. Muuten lomailu hotellilla on melko vapaata, sillä maskeja ei tarvitse käyttää edes sisätiloissa, eikä uima-altaassa uimista ole rajoitettu.

– Muutamaa päivää ennen lähtöä meitä vähän mietitytti tänne tuleminen, ja appivanhemmat olivat hirveän huolissaan. Mutta jo lentokentällä näimme kuinka autioita täällä on ja kuinka hyvin turvallisuus toimii, Cederström-Hänninen sanoo.

– Saman tien tuli sellainen olo että ei kaduta yhtään.

Juttua korjattu klo 13.36: Rantarajoitus on 40 ihmistä tuhatta neliömetriä, ei yhtä neliökilometriä kohden.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?