Näitä kuutta asiaa emme vieläkään tiedä koronasta – elintärkeitä tulevaisuuden kannalta - Ulkomaat - Ilta-Sanomat

Näitä kuutta asiaa emme vieläkään tiedä koronasta – elintärkeitä tulevaisuuden kannalta

Viimeaikaiset tutkimukset ovat osoittaneet, että immuniteetti koronavirukselle voi hiipua nopeasti.

Julkaistu: 7.7. 7:08

Monet avoimista kysymyksistä ovat olennaisia muun muassa rokotteen kehittämisen kannalta.

Brittilehti The Telegraph listaa kuusi avointa kysymystä, joihin tiedemiehet etsivät epätoivoisesti ja nopealla aikataululla vastauksia.

Tähän mennessä on selvitetty viruksen geeniperimä ja rokotteen kehitys- ja testaustyö on käynnissä. Avoinna on kuitenkin edelleen paljon asioita, jotka ovat olennaisia taistelussa pandemiaa vastaan.

1. Mistä virus sai alkunsa?

Tähän tuhannen taalan kysymykseen on esitetty lukuisia teorioita ja salaliittoteorioita koko pandemian ajan. Viruksen uskotaan saaneen alkunsa eläintorilta Kiinan Wuhanissa. Tutkijat ovat silti epävarmoja, mistä eläimestä virus on ihmiseen siirtynyt.

Jotkut salaliittoteoreetikot ovat esittäneet, että virus on kehitetty tarkoituksella kiinalaisessa laboratoriossa, mistä se on karannut joko vahingossa tai tahallisesti. Toiset taas ovat väittäneet viruksen leviävän 5G-verkon välityksellä, mikä on saanut ihmisiä polttamaan 5G-tukiasemia.

Monet asiantuntijat uskovat kuitenkin viruksen kehittyneen luonnollisesti. Todennäköisinpänä syypäänä pidetään lepakoita, joista moni muu eläinperäinen tartuntatauti eli zoonoosi on peräisin. Esimerkiksi ebolan tiedetään saaneen alkunsa lepakoista.

2. Tuleeko rokote ja toimiiko se?

Tällä hetkellä kehityksessä on noin 170 erilaista rokotevaihtoehtoa, joista 15 on testattavana ihmisillä. Kehitystyö on ennennäkemättömän nopeaa, sillä esimerkiksi aidsiin ei ole vieläkään keksitty rokotetta, vaikka tauti on levinnyt jo vuosikymmenien ajan.

Maailmanlaajuisen rokotus- ja immuunikoalition (GAVI) toimitusjohtaja Seth Berkleyn mukaan rokote-ehdokkailla on ennen kliinisiä testejä noin seitsemän prosentin onnistumismahdollisuus. Kliinisessä vaiheessa prosentti on 15–20.

– Selkeä enemmistö epäonnistuu, mutta laaja portfolio auttaa meitä jatkamaan eteenpäin, Berkley toteaa.

Epidemiavalmius- ja innovaatiokoalition (CEPI) projekti- ja teknologiapäällikkö Nick Jacksonin mukaan on todennäköistä, että ensimmäinen rokote ei toimi toivotulla tavalla. Hänen mukaansa historiassa on lukuisia esimerkkejä, joissa toinen rokote on ensimmäistä huomattavasti tehokkaampi.

– Ensimmäinen rokote ei välttämättä ole paras, mutta auttaa pandemian hoitamisessa, Jackson sanoo.

3. Miksi toiset saavat rajumpia oireita kuin toiset?

Tauti vaikuttaa eri ihmisiin hyvin eri tavoin. Arviolta 40 prosenttia tartunnoista ovat joko oireettomia tai hyvin lieväoireisia. Vaikka riskiryhmät on tunnistettu, on edelleen epäselvää miksi virus käyttäytyi eri ihmisillä niin eri tavalla.

Tieteelliset todisteet antavat ymmärtää, että oireilla ja henkilön geeniperimällä voi olla vaikutusta. Saksalaistutkijat löysivät geeniperimästä kaksi yksityiskohtaa, joilla on yhteys koronaviruspotilaiden hengitysvaikeuksiin.

Toinen näistä geeneistä määrittää henkilön veriryhmän. A-veriryhmään kuuluvat ihmiset joutuivat 50 prosenttia muita todennäköisemmin lisähappea tai joutuivat hengityskoneeseen. Kielin yliopiston molekyylilääketieteen professori Andre Franke kuitenkin huomauttaa, ettei veriryhmän ja oireiden yhteys ole aivan yksiselitteinen.

– Emme ole vielä selvittäneet, onko kyse veriryhmästä itsestään vai geenimuunnoksista, jotka linkittyvät veriryhmiin, Franke sanoo.

4. Kauanko immuniteetti kestää?

Tieto siitä, kauanko henkilön immuniteetti virukselle kestää, on elintärkeä rokotuksen kehittämisen kannalta. Se vaikuttaa myös päätöksiin siitä, ketkä rokotetaan ensimmäisinä. Viimeaikaiset tutkimukset ovat osoittaneet, että immuniteetti voi hiipua nopeasti.

Erään tutkimuksen mukaan kymmenellä prosentilla kiinalaisista sairaalahoitoa saaneilla koronaviruspotilailla ei havaittu vasta-aineita enää muutama viikko taudista toipumisen jälkeen.

Toisen tutkimuksen mukaan 40 prosentilla oireettomista potilaista vasta-aineita ei näkynyt testeissä enää parin kuukauden kuluttua. Rajummin oireilleiden keskuudessa luku oli 13 prosenttia.

5. Onko virus mutatoitunut?

Useat tutkimukset osoittavat, että virus on muuttanut muotoaan eli mutatoitunut pandemian edetessä. Virologien mukaan virukset kuitenkin mutatoituvat jatkuvasti, ja vasta dramaattinen muutos tartunta- tai kuolintilastoissa kertoisi viruksen mutatoituneen.

Yhdysvaltain kansallisen allergia- ja tartuntatauti-instituutin johtaja Anthony Fauci sanoi viime viikolla Telegraphille datan viittaavan siihen, että on olemassa uusi mutaatio koronaviruksesta, joka on edellistä tarttuvampi. Hän kuitenkin huomautti, että tutkijat yrittävät yhä etsiä vahvistusta asialle.

6. Mitä tapahtuu talvella?

Koronavirus ei pidä auringosta eikä lämpimästä. On spekuloitu, että koronavirus palaa talvella entistä ärhäkämpänä. Espanjantautipandemia vuosina 1918–1920 oli rajuimmillaan juuri talvikuukausien aikana. Australiassa, jossa havaittiin vasta uusia tartuntaryppäitä, on tällä hetkellä talvi.

Nottinghamin yliopiston epidemiologian emeritusprofessori Keith Nealin mukaan on aivan liian aikaista sanoa, vaikuttavatko sää ja lämpötila koronaviruksen leviämiseen.

– Virus ei pidä lämpimästä eikä tietynlaisesta kosteudesta. Kuinka paljon tästä on apua, sitä emme tiedä.

Nealin mukaan esimerkiksi Lontoossa suurempi riski on ajan vietto pienissä huonosti ilmastoiduissa asunnoissa. Hän myös huomauttaa, että ulkoilmassa tartuntariski on huomattavasti sisätiloja pienempi, etenkin jos turvaväleistä pidetään kiinni.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?