Venäjällä on ratkaiseva päivä – voiko Vladimir Putin jatkaa presidenttinä vielä 16 vuotta? - Ulkomaat - Ilta-Sanomat

Venäjällä on ratkaiseva päivä – voiko Vladimir Putin jatkaa presidenttinä vielä 16 vuotta?

Jatko taattu! Vladimir Putin saa keskiviikkona kansalta mahdollisuuden jatkomandaattiin Venäjän presidenttinä.

Julkaistu: 1.7. 7:05

Venäläiset siunaavat keskiviikkona kansanäänestyksessä tänään sen, että Vladimir Putin voi jatkaa maan presidenttinä aina vuoteen 2036 saakka.

Venäjällä äänestetään keskiviikkona vuonna 1993 hyväksytyn perustuslain muuttamisesta. Ennakkoäänestys alkoi jo viime viikon torstaina.

Perustuslakimuutoksen keskeisin kohta on ”nollata” istuvan presidentin Vladimir Putinin nykyiset kaksi kautta, jolloin Putin voisi asettua ehdolle vielä kahdelle uudelle kuusivuotiskaudelle vuosien 2024 ja 2030 vaaleissa ja hallita näin aina vuoteen 2036 saakka.

Venäjän nykyisen perustuslain mukaan yksi henkilö voi olla presidenttinä vain kaksi peräkkäistä kuusivuotiskautta, eli Putinin pitäisi luopua Venäjän presidenttiydestä vuonna 2024, jolloin hänen toinen peräkkäinen kautensa päättyy.

Rajoituksen takia Putin piipahti kahden presidenttikauden jälkeen vuodet 2008–2012 Venäjän pääministerinä ja palasi sen jälkeen presidentiksi ja istuu nyt presidenttinä toisen kierroksen toista kauttaan.

Muutoksen jälkeenkin perustuslaissa säilyisi kahden presidenttikauden rajoitus, mutta laskuri alkaisi nyt nollasta.

 Tämä oli vähän sellainen ”jotain piti tehdä” -päätös, ja tällainen siitä sitten tuli. Tärkeintä on se, että Putinin jatkomahdollisuus varmistetaan.

Moskovalaismies kävi antamassa äänensä ennakkoäänestyksen viimeisenä päivänä tiistaina Moskovassa.

Venäjällä tiedetään yleisesti, että Putinin esittämät perustuslakimuutokset on käytännössä jo päätetty etukäteen ja että mikään ei enää estä perustuslain muutoksia.

Muutokset perustuslakiin on jo hyväksytty Venäjän parlamentissa ja perustuslakituomioistuimessa, joten kansanäänestys ei ole muodollisesti edes välttämätön.

Kansanäänestys onkin pelkkä Putinin haluama muodollisuus, sillä esimerkiksi Venäjän kirjakaupoissa perustuslain uusi versio on jo saatavilla kauniina kirjasena.

Perustuslakia koskevien muutosten päämääränä on taata lisäaikaa Putinille ja hänen luomalleen järjestelmälle vuoden 2024 jälkeen.

– Tämä oli vähän sellainen ”jotain piti tehdä” -päätös, ja tällainen siitä sitten tuli. Tärkeintä on se, että Putinin jatkomahdollisuus varmistetaan, apulaisprofessori Katri Pynnöniemi Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutista kertoo.

Ennakkoäänestyspaikoilla on tiukat hygieniavaatimukset.

– Taustalla oleva ongelma eli Putinin seuraajan valinta ei ole kuitenkaan poistunut. Nyt ainoastaan siirretään tätä päätöstä eteenpäin ja luodaan erilaisia vaihtoehtoja, joiden mukaan Putin voi jatkaa valtakauttaan. Kansanäänestyksen tehtävänä on sinetöidä tämä järjestely ja esittää se ikään kuin legitiiminä, vaikka näytelmän todellinen luonne jää piiloon, Pynnöniemi jatkaa.

Putin on jo ilmoittanut harkitsevansa asettumista ehdolle vuoden 2024 presidentinvaaleissa, mikäli perustuslain muutos hyväksytään.

Pynnöniemi sanoo, että 110 miljoonan äänioikeutetun kansalaisen kansanäänestyksellä on kuitenkin tietty funktio, sillä Putinin kannatus on sukeltanut paljon alhaisemmaksi kuin hän on itse toivonut.

Venäjällä onkin todettu, että äänestysaktiivisuus pitää saada nousemaan vähintään 60 prosenttiin ja perustuslakiin ehdotettujen muutosten kannatus vähintään 70 prosenttiin, jotta tulos olisi Kremlin kannalta tyydyttävä.

– On iso yllätys, jos kansanäänestys ei tuota odotettua lopputulosta. On lisäksi tärkeää, että äänestyksessä tulee riittävä varmuus yksimielisyydestä, jotta valtiovalta voi hyvällä omallatunnolla todeta, että ”itsepä tätä halusitte”.

Vaaleja tarkkaileva kansalaisjärjestö Golos huomioi ennakkoäänestyksen alkaessa, että kansanäänestyksessä on vähemmän läpinäkyvyyttä kuin missään muussa Venäjällä pidetyssä äänestyksessä noin kolmeen vuosikymmeneen.

Järjestö kertoo, että se on saanut ennätyksellisen paljon valituksia ihmisiltä, jotka kertovat kokeneensa painostusta kansanäänestykseen liittyen.

Keskiviikko on Venäjällä äänestyksen takia yleinen vapaapäivä, se antaa esimerkiksi valtionyrityksille ja -virastoille paremman mahdollisuuden ohjata työntekijöidensä yhteisäänestyksiä.

Mies äänesti etukäteen Moskovassa. Ennakkoäänestyspaikoilla on ollut runsaasti ongelmia, sillä monissa tapauksissa äänestäjän tullessa paikalle vaalivirkailijat ovat väittäneet, että tämä on jo käynyt äänestämässä.

Työntekijät voidaan helpommin velvoittaa piipahtamaan äänestyspaikalla, kun palkkioksi tulee loppupäivän vapaa töistä. Työntekijöiden käyntiä äänestyspaikalla voidaan myös kontrolloida helpommin.

– Olen nähnyt netissä kuvia ennakkoäänestyspaikoilta. Ne eivät täytä kriteerejä, joita vaaleilta edellytetään. On myös raportoitu tapauksista, joissa ihmisten edellytetään toimivan kuin neuvostoaikana konsanaan, eli ihmisten pitää mennä äänestämään ja äänestää vielä oikein, Pynnöniemi kuvaa.

Reilut miljoona kansalaista Moskovan ja Nizhni Novgorodin alueilla on voinut äänestää sähköisesti.

– Sähköisessä äänestyksessä jotkut venäläistoimittajat ovat kokeilleet, pystyvätkö he äänestämään useamman kerran. Ainakin osa heistä oli ilmeisesti onnistunut, Pynnöniemi sanoo.

Putin pani perustuslain uudistamishankkeen alulle linjapuheessaan tammikuun puolivälissä. Kansanäänestys piti järjestää jo huhtikuussa, mutta sitä siirrettiin koronaviruspandemian takia reilulla kahdella kuukaudella.

Putinin mahdollisuus jatkaa Venäjän presidenttinä on vienyt päähuomion perustuslain muutosesityksestä, mutta perustuslakiin on tulossa myös lukuisia muita korjauksia.

Yksi keskeisimmistä on se, että Venäjän perustuslaki menee jatkossa kansainvälisen oikeuden edelle.

Venäjä ei pane täytäntöön sellaisia kansainvälisiä sopimuksia tai kansainvälisten järjestöjen päätöksiä, jotka ovat ristiriidassa maan perustuslain kanssa tai rajoittavat Venäjän kansalaisten oikeuksia.

Ikäihmisten parissa on tehty myös ovelta ovelle -äänestyksiä.

Toisin sanoen Venäjä varaa itselleen mahdollisuuden olla noudattamatta kansainvälisiä sopimuksiaan ja velvoitteitaan. Venäjä voi esimerkiksi halutessaan jättää jatkossa noudattamatta Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen (EIT) sitoviksi tarkoitettuja päätöksiä.

Putin on perustellut ehdotettuja perustuslakimuutoksia sillä, että ne takaavat paremmin Venäjän itsenäisyyden.

Perustuslakiin sisältyy myös muutos, jonka mukaan keskeisillä Venäjän poliittisilla viranhaltijoilla (muiden muassa ministerit, parlamentin jäsenet, aluejohtajat ja tuomarit) ei saa olla toisen maan kaksoiskansalaisuutta eikä asumisoikeutta ulkomailla.

Lisäksi perustuslaissa mainitaan eläkkeiden indeksitarkistukset, minimipalkan takaaminen, oikeuslaitoksen vahvistaminen, kuvernöörien roolin kasvattaminen ja maininta siitä, että avioliitto on heteroseksuaalinen miehen ja naisen välinen liitto.

Ehdotuksissa myös kielletään luovuttamasta Venäjän maaperää ja sanotaan laittomaksi sellaisen tukemista.

Äänestää on voinut myös vaikkapa lentokentillä. Kuva on Pietarin Pulkovon lentokentältä ennakkoäänestyksen ensimmäisenä päivänä 25. kesäkuuta.

Äänestäjälle tilanne voi olla hankala, koska valittavana on pelkkä ota tai jätä: vain vaihtoehto hyväksymisen puolesta tai muutosten hylkääminen.

– Kun on kaikki tai ei mitään -tilanne, äänestäjä voi joutua ongelmalliseen valintaan, vaikka hän olisi monesta kohdasta samaa mieltä, Pynnöniemi toteaa.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?