Kommentti: Monta syytä kostoon – maksoiko Putinin Venäjä tapporahaa jenkkisotilaista? - Ulkomaat - Ilta-Sanomat

Kommentti: Monta syytä kostoon – maksoiko Putinin Venäjä tapporahaa jenkkisotilaista?

Yhdysvallat on sotinut Afganistanissa 19 vuotta ja haluaisi pois.

Julkaistu: 29.6. 11:58

Jos väite venäläisten Afganistanissa maksamista amerikkalaisten tapporahoista pitää paikkansa, menossa on ikivanhan pelin uusin erä, kirjoittaa erikoistoimittaja Seppo Varjus.

Yhdysvaltain presidentinvaalien alla Donald Trumpin tielle kasautuu esteitä. Uusimpiin kuuluu väite, että hän ei olisi piitannut tiedusteluraportista, jonka mukaan Venäjä on maksanut tapporahaa amerikkalaissotilaista Afganistanissa.

Trumpin hallinto kielsi välittömästi, että Trumpille tai varapresidentti Mike Pencelle olisi kerrottu asiasta. Trump vähätteli asiasta kertonutta New York Timesin uutista. Demokraatit ottavat luonnollisesti tästäkin kaiken irti.

Venäjä kieltää tapporahan. Sen mukaan väitteen levittämien liittyy Yhdysvaltain tiedustelun ja ulkoministeriön kiistoihin, jotka koskevat rauhanneuvotteluja Taleban-järjestön kanssa. Taleban puolestaan ilmoitti närkästyneesti, että osaa tappaa ja salamurhata ilman ulkopuolista opastustakin.

Viime vuonna Afganistanissa kaatui 20 amerikkalaissotilasta. Tänä vuonna kaatuneita on vain muutama.

Helmikuussa Taleban ja Yhdysvallat sopivat amerikkalaisjoukkojen vetäytymisestä, ja Taleban lopetti hyökkäykset amerikkalaisten asemiin. Trump jopa puhui itse puhelimessa Talebanin edustajan kanssa. Venäläisten tapporaha voisi olla yritys sabotoida rauhanprosessia.

New York Timesin mukaan tietoja on saatu mm. vangiksi otetuilta talebantaistelijoilta ja muilta asemiehiltä. Tämä viittaisi siihen, että tieto tapporahasta olisi varsin yleisessä jaossa Afganistanissa. Tämä merkitsisi Venäjän sotilastiedustelulta melkoista riskinottoa.

On vaikea uskoa, että sellaiseen ryhdyttäisiin ilman maan johdon ja johtajan hyväksyntää.

Kostettavaa riittää

Helmikuussa 2018 Yhdysvallat surmasi ilmaiskuilla ainakin kymmeniä, suurimman arvion mukaan pari sataa, venäläistä palkkasotilasta Syyriassa. Nämä olivat ottamassa yhteen Yhdysvaltojen tuolloisten kurdiliittolaisten kanssa joiden joukossa oli amerikkalaisia neuvonantajia. Ei ole selvää, kuka palkkasotilaiden hyökkäyksestä maksoi.

Venäjä oli hiljaa iskusta, mutta sen sotilaiden joukossa on halua kostaa.

Trumpin hallinto kielsi välittömästi, että presidentille tai varapresidentti Mike Pencelle olisi kerrottu tiedusteluraportista.

Afganistanin valitseminen paikaksi olisi luontevaa, sillä sieltä venäläisillä on vielä suurempia kalavelkoja Yhdysvaltoja kohtaan.

1980-luvulla Yhdysvallat aseisti ja rahoitti neuvostojoukkoja vastaan sotineita afgaanisissejä. Tapporahaa ei erikseen tarvinnut maksaa, sellaisella innolla afgaanit saamiaan aseita käyttivät. Neuvostojoukkojen tappio Afganistanissa joudutti Neuvostoliiton romahdusta.

Venäjän kenraaleissa on yhä miehiä, jotka nuorina sotivat Afganistanissa. He muistavat amerikkalaisten aseiden tappamat toverinsa.

Yhdysvallat juhli aluksi Neuvostoliiton tappiotaan voittona. Talebanin juuret ovat tuolloisissa sisseissä. Amerikkalaisten hymy hyytyi, kun Taleban mahdollisti suojattinsa Osama bin Ladenin iskut Yhdysvaltoja vastaan. Talebanin näkökulmasta neuvostoliittolaiset ja yhdysvaltalaiset olivat samanlaisia läntisiä vääräuskoisia.

Neuvostoliitto vetäytyi kymmenen vuotta sodittuaan. Yhdysvallat on ollut Afganistanissa jo 19 vuotta ja haluaisi pois.

Suuren pelin muistot

Tapporahan väitetään koskeneen myös Yhdysvaltain liittolaisia kuten brittejä. Tämä on herättänyt suuttumusta, koska Venäjän sotilastiedustelu GRU:n yksikön väitetään tehneen Britannian Salisburyssa myrkkyiskun venäläistä loikkaria vastaan. Syytösten mukaan sama yksikkö olisi nyt tapporahan tarjoajana.

Asetelma tuo muistoja kaukaa menneestä. 1800-luvulla Afganistanissa ja muuallakin Etelä-Aasiassa käytiin tsaarien Venäjän ja Britannian imperiumin välillä ”suurta peliä”. Britit pelkäsivät Venäjän pyrkivän sen siirtomaahan Intiaan pohjoisesta.

Koska kaikki tapahtui kaukaisilla ja vaikeakulkuisilla alueilla, huhut elivät. Britannia kävi useita sotia Afganistanissa. Usein uskottiin Venäjän sekaantuneen niihin. Brittien peloilla ei aina ollut todellisuuspohjaa. Venäjä kyllä laajensi alueitaan Keski-Aasiassa Afganistanin rajoille, mutta oli kaukana Intiasta.

Ensimmäisen maailmansodan jälkeen suuri peli unohtui herätäkseen eloon Neuvostoliiton Afganistanin miehityksen myötä. Silloin pääpelaajat olivat Yhdysvallat ja Venäjä.

Nyt olisi sitten menossa uusintaottelu, jossa Venäjä hakee hyvitystä.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?