Liittokansleri Angela Merkelin viimeinen suuri eurooppalainen koitos alkaa - Ulkomaat - Ilta-Sanomat

Liittokansleri Angela Merkelin viimeinen suuri eurooppalainen koitos alkaa

Liittokansleri Angela Merkel kuvattiin Saksan hallituksen kokouksen yhteydessä Berliinissä 24. kesäkuuta 2020.

Julkaistu: 27.6. 9:40

Saksa aloittaa EU-puheenjohtajakautensa tulevalla viikolla.

Odotukset ovat suuret keskiviikkona alkavaa Saksan EU-puheenjohtajakautta kohtaan. Puolivuotisen kauden aikana Euroopan unionissa odotetaan sopua niin seitsenvuotisesta budjetista kuin tuloksia Britannian kanssa käytävistä tulevan suhteen neuvotteluista. Kummassakin asiassa edessä ovat vielä vaikeat neuvottelut.

Samaan aikaan unioni pyrkii luovimaan rauhallisemmille vesille koronaviruspandemian aiheuttamasta kriisistä. Yhteisiä ratkaisuja etsittäessä monen katseet kääntyvät Saksan liittokansleri Angela Merkeliin.

Ulkopoliittisen instituutin johtava tutkija Niklas Helwig arvioi, että EU-puheenjohtajakausi on viimeinen suuri näytös Merkelin liittokansleriuralla, joka on kestänyt jo lähes 15 vuotta.

Loppu häämöttää, sillä Merkel on jo luopunut puolueensa puheenjohtajuudesta, eikä hän ole ehdolla liittokansleriksi ensi vuoden vaaleissa.

Eurooppalaisella politiikalla on ollut merkittävä osa Merkelin liittokansleriaikana, ja Merkel varmasti ymmärtää odotusten painon, Helwig arvioi.

– Merkel oli oikeastaan jo aika uskalias, kun Saksa ja Ranska sopivat ehdotuksesta EU:n elpymissuunnitelmaksi. Se osoitti, että hän ymmärtää, millainen hetki on käsillä EU:n ja Saksan puheenjohtajakauden kannalta. Hän on halukas osoittamaan johtajuutta, eikä hänellä oikeastaan muuta vaihtoehtoa tällaisella hetkellä olekaan, Helwig sanoo.

Merkel on julkisuudessa korostanut käynnissä olevan kriisin vakavuutta. Esimerkiksi perjantaina julkaistussa eurooppalaisten sanomalehtien yhteishaastattelussa Merkel sanoi, että jokaisen on hoidettava osuutensa kriisin ratkaisemiseksi. Saksa on tehnyt mittavia elvytystoimia talouden tukemiseksi, mutta Merkel painotti myös eurooppalaista näkökulmaa.

– Saksan intresseissä ovat vahvat sisämarkkinat sekä Euroopan unionin lähentyminen, eikä hajaannus. Nyt jos koskaan se, mikä on hyväksi Euroopalle, on hyväksi meille.

Kriisien koettelema johtaja

Merkeliä voi pitää tietyllä tapaa Euroopan tosiasiallisena johtajana, ja hänen asemansa onkin korostunut viime vuosien kriiseissä. Merkel on ollut Saksan johtajana niin finanssikriisin, sitä seuranneen eurokriisin kuin vuonna 2015 alkaneen maahanmuuttokriisin läpi.

Alkava puheenjohtajakausi ei myöskään ole Merkelin ensimmäinen. Hän oli liittokanslerina, kun Saksa oli edellisen kerran puheenjohtajana vuonna 2007. Silloinkin sato jäi merkittäväksi. Niklas Helwig muistuttaa, että Saksalla oli keskeinen rooli Lissabonin sopimukseen johtaneiden neuvottelujen kätilöinnissä.

Nyt vetovastuu käynnissä olevista suurista neuvotteluista ei varsinaisesti kuulu puheenjohtajamaalle, vaan puikoissa ovat Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja ja EU-komissio.

Helwig kuitenkin sanoo, että epämuodollisen vaikutusvallan painoarvoa ei tule vähätellä, kun puheenjohtajaksi astuu Saksan kaltainen suuri jäsenmaa. Merkelillä on hyvin vahva asema EU-pöydissä.

– Ajatellaan vaikka Eurooppa-neuvoston kokousta. Charles Michel on tietysti puheenjohtaja, mutta Merkel on huoneen johtajista se, joka on ollut pisimpään yhtäjaksoisesti vallassa, Helwig sanoo.

Helwig uskoo, että Saksa pyrkinee avittamaan sovun saavuttamista vaikeissa kysymyksissä käymällä paljon keskusteluja muiden jäsenmaiden kanssa.

Toisaalta on huomattava, että EU:n puheenjohtajamaan odotetaan toimivan ministerien ja työryhmien kokouksissa eräänlaisena puolueettomana välittäjänä. Helwig pohtii, että välittäjän roolin ottaminen voi olla vaikeaa suurelle jäsenmaalle, jolla on paljon intressejä ja johon toisaalta kohdistuu paljon odotuksia.

Koronaviruskriisi toi lisää liikkumatilaa

Koronaviruspandemian eteneminen määrittelee pitkälti Saksan puheenjohtajakauden kulun ja on läsnä agendassa monella tapaa. Kriisin puhkeaminen pisti keväällä uusiksi maan jo kerran tekemät suunnitelmat kauden varalle.

Helwig huomauttaa, että pandemian sekoitettua kuviot Merkelillä on toisaalta enemmän liikkumatilaa niin kotimaan politiikassa kuin EU:n tasolla.

– Covid-19 muutti Saksan sisäpoliittisia asetelmia. Hallituksen kriisinhallinta on saanut kiitosta, ja ministerien sekä hallituspuolueiden kannatusluvut ovat olleet todella hyviä.

Merkelin edustaman kristillisdemokraattisen CDU/CSU:n kannatus on viime mittauksissa lähennellyt jopa 40:tä prosenttia.

– Nämä ovat lukuja, joita ei ole hetkeen nähty. Viime vuosina Saksan politiikan muutostrendinä oli, että perinteiset suuret puolueet eli kristillisdemokraatit ja sosiaalidemokraatit menettivät hitaasti mutta varmasti kannatustaan. Nyt kehitys on kääntynyt päälaelleen.

Helwigin mukaan nousevat kannatusluvut hyödyttävät Merkeliä myös EU-areenoilla: rohkeita avauksia EU-politiikassa on helpompi tehdä, kun kannatus kotimaassa ei horju.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?