Gorbatshov kiistää väitetyt aikeensa palauttaa Karjala Suomelle: ”Ensimmäistä kertaa kuulen” - Ulkomaat - Ilta-Sanomat

Gorbatshov kiistää väitetyt aikeensa palauttaa Karjala Suomelle: ”Ensimmäistä kertaa kuulen”

Venäjällä on noussut kohu tutkija Jukka Seppisen väitteistä, joiden mukaan Mihail Gorbatshovin hallinto olisi ollut valmis palauttamaan luovutetun Karjalan Suomelle 1990-luvun alussa.

Neuvostoliiton viimeinen johtaja Mihail Gorbatshov kuvattuna vuonna 2014 toimistossaan Moskovassa.­

18.6. 7:26

Neuvostoliiton entinen presidentti Mihail Gorbatshov kiistää väitteet siitä, että hänen hallintonsa olisi harkinnut luovutetun Karjalan palauttamista tai myymistä Suomelle.

Gorbatshov kommentoi asiaa Komsomolskaja Pravdan tuoreessa puhelinhaastattelussa.

– Ensimmäistä kertaa kuulen (asiasta), Gorbatshov sanoo toimittaja Aleksandr Gamoville.

Gamov pyytää puhelun aikana Gorbatshovia kommentoimaan ”huhuja, joiden mukaan neuvostohallitus aikoi Gorbatshovin aikana luovuttaa Karjalan Suomelle”.

– Mitä vastaatte näihin ilkeisiin huhuihin? toimittaja kysyy Gorbatshovilta.

– Minulle tämä on kaikkineen uutinen, Gorbatshov vastaa.

Vladimir Putinin ajamista perustuslakimuutoksista äänestetään Venäjällä 1. heinäkuuta, joten kansaa yritetään agitoida uurnille parhaillaan.­

Kun toimittaja haluaa vielä tarkentaa, onko koko väite Gorbatshovin mielestä pelkkää hourailua, Neuvostoliiton ex-presidentti ottaa hieman lievemmän kannan eikä halua käyttää sellaista ilmaisua.

– En tiedä, voihan olla, että joku teki meitä huolimatta jotain…Mutta minä en mitään, Gorbatshov korostaa.

Gorbatshovia on syytelty Venäjällä usein aiemminkin erilaisista aikeista pettää maan intressit, joihin mahdollinen Karjalan palauttaminen olisi kuulunut ainakin Venäjän nykyisen politiikan perustella.

Komsomolskaja Pravdan julkaisemasta puhelukeskustelun tekstiversiosta käykin ilmi, että toimittaja tuo puhelun aikana esille halunsa ”puolustaa” Gorbatshovia tuomalla julki tämän kiistämiset Karjalan luovutusaikeista.

Presidentti Vladimir Putinin ajamaan uudistettuun perustuslakiin on tulossa jopa muotoilu, jonka mukaan pelkkä kehottaminenkin Venäjän yksittäisten osien irrottamiseen on perustuslain vastaista.

Mauno Koivisto ja Mihail Gorbatshov kuvattuina vuonna 1989 Suomessa.­

Tämänkertainen Karjala-kohu sai Venäjällä alkunsa Iltalehden tuoreesta artikkelista, jossa viitataan Jukka Seppisen kirjaan Kun presidentti Koivisto Karjalan palautuksen esti (Minerva).

Seppisen kirja ilmestyi jo vuosi sitten kesällä. Hän esitti siinä väitteen, jonka mukaan Gorbatshovin hallinnolla olisi ollut valmiutta palauttaa talvi- ja jatkosotien päätteeksi Neuvostoliitolle luovutettuja alueita takaisin Suomelle.

Seppinen arvostelee kirjassaan voimakkaasti Mauno Koivistoa, joka ei hänen mukaansa tarttunut tilaisuuteen vaan vesitti KGB:n kovaa siipeä myötäillen koko Karjalan palautusmahdollisuuden.

– NKP esitti kesällä 1990, että se voisi luovuttaa Karjalan Suomelle. Suomen valtiojohto suhtautui Kremliin tarjoukseen penseästi, kirjassa kuvaillaan Koiviston väitettyä Karjala-vastarintaa.

Seppinen, 74, on ulkoministeriön entinen virkamies, diplomaatti, valtiotieteiden tohtori ja tietokirjailija.

Kun Seppisen kirja ilmestyi, tutkija Aleksi Mainio arvioi sen tuoreeltaan Helsingin Sanomissa hyvin kriittisesti. Mainion mukaan Seppinen syyttää kirjassaan Koivistoa muun muassa ”Neuvostoliiton marionetiksi”, joka oli KGB:n taskussa ja siksi Suomi olisi menettänyt tilaisuutensa saada Karjala takaisin.

– Pakkomielteenomaista Koivisto-vihaa tihkuvaa kirjaa on vaikea ottaa tosissaan, Mainio tiivistää kritiikkinsä.

Jukka Seppinen kuvattuna vuonna 2007.­

Näyttää siltä, että Venäjällä nyt syntynyt Karjala-kohu selittyy ainakin osaksi sillä, että maa valmistautuu parhaillaan sinetöimään Putinin ajamat perustuslakimuutokset 1. heinäkuuta pidettävässä kansanäänestyksessä.

Venäjän alueellisen yhtenäisyyden hajottamiseen tähtäävä kielto liittyy uudistetussa perustuslaissa ensisijaisesti Kremlin haluun varmistaa Krimin pysyminen Venäjällä. Nyt esiin noussut Karjala-kohu sopii kuitenkin hyvin samaan teemaan, kun kansaa halutaan aktivoida äänestysuurnille ja maalailla Venäjän kohdistuvia ulkoisia uhkia.

Venäläislukijalle tuoreet artikkelit ovat hämmentäviä varmasti myös siksi, että niissä ei taustoiteta Suomen aluemenetyksiä sotien päätteeksi eikä selvennetä, mitä Suomessa tarkoitetaan mahdollisella Karjalan palauttamisella. Nykyinen venäläislukija yhdistää Karjalan nimenomaan Karjalan tasavaltaan ja olettaa Suomen olevan havittelemassa koko Karjalaa, kun taas esimerkiksi Viipuri kuuluu nykyisin Venäjällä Leningradin alueeseen.

Seppinen perustaa kertomansa Karjalan palautusaikeet muun muassa Neuvostoliiton Helsingin- suurlähetystön lähetystöneuvoksen Lev Pauzinin kanssa käymäänsä keskusteluun. Seppisen mukaan Pauzin vei hänet kesällä 1990 illalliselle ja kertoi tuolloin Karjalan palautusaikeista.

– Hän kertoi Neuvostoliitossa politbyroon liberaalin enemmistön päättäneen, että neuvottelut Karjalan palauttamisesta voidaan aloittaa Suomen kanssa, Seppinen väittää.

Seppisen mukaan ”taustalla vaikutti myös Venäjän halu päästä eroon Viipurista, sillä vallattu alue oli pahasti rappeutunut eikä resursseja korjaamiseen ollut”.

Venäläinen Gazeta.ru-uutissivusto tavoitti tuoreeltaan myös Lev Pauzinin, jota pyydettiin joko vahvistamaan tai kiistämään Seppisen väitteet.

– Ei, anteeksi vain, Pauzin vastasi Gazeta.ru:n mukaan pyyntöön lyhyesti sivuston keskiviikkona julkaiseman artikkelin mukaan.

Boris Jeltsin ja Mauno Koivisto kuvattuna Suomessa 1992.­

Kun Seppisen kirja ilmestyi viime kesänä, kun Venäjän entinen varaulkoministeri Andrei Fjodorov kertoi vuoden 1991 tapahtumista Helsingin Sanomille.

Fjodorov myönsi haastattelussa, että Venäjän pohti vakavissaan Karjalan myymistä Suomelle presidentti Boris Jeltsinin valtakauden alussa, kun Neuvostoliitto oli juuri kaatumaisillaan.

Fjodorovin mukaan keskustelut käytiin tuolloin kuitenkin suljettujen ovien takana, eikä niistä kerrottu edes suomalaisille.

– Keskustelut Venäjän hallinnossa käytiin suljettujen ovien takana, eikä laadittuja papereita lähetetty muille kuin Jeltsinille, Gennadi Burbulikselle ja Andrei Kozyreville, Fjodorov sanoi Helsingin Sanomille.

Aiemmin Fjodorov oli kuitenkin sanonut toisin, sillä vuonna 2007 hän oli arvioinut, että palautusaikeista olisivat tienneet Suomessa presidentti Koivisto ja silloinen ulkoministeri Paavo Väyrynen.

Esillä oli Fjodorovin mukaan Karjalan myyminen Suomelle 15 miljardin dollarin kauppahintaan, jotta summalla olisi voitu korjata Venäjän rahapulaa.

Paavo Väyrynen, Pertti Salolainen ja Ilkka Kanerva kiistivät kesällä 2019 IS:lle, että mitään virallisia keskusteluja olisi käyty 1990-luvun alussa mahdollisesta Venäjän halusta Karjalan palauttamiseen.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?