Murhasiko Stig Engström pääministeri Olof Palmen? Nämä 6 seikkaa puoltavat syyllisyyttä - Ulkomaat - Ilta-Sanomat

Murhasiko Stig Engström pääministeri Olof Palmen? Nämä 6 seikkaa puoltavat syyllisyyttä

Ilta-Sanomat kokosi kuusi keskeistä kohtaa, joiden perusteella Palme-ryhmän pääsyyttäjä Krister Petersson katsoi ”Skandia-miehen” murhanneen Olof Palmen.

11.6.2020 6:10

Krister Peterssonin johtama tutkijaryhmä pitää ”Skandia-miehenä” tunnettua Stig Engströmiä syyllisenä pääministeri Olof Palmeen murhaan. Palme murhattiin Tukholmassa 28.2.1986.

Johtopäätökseen on tultu aiemmin murhapaikalta kerättyjen todisteiden ja varsinkin silminnäkijälausuntojen perusteella sekä sulkemalla kaikki muut murhateoriat laskuista pois.

  • Katso video: Skandia-mieheksi nimetyn Stig Engströmin tv-haastattelu

Stig Engström näyttäytyi pitkään julkisuudessa Olof Palmen murhan pääsilminnäkijänä ja rikospaikan sankarina.

Ilta-Sanomat kertaa kuusi pääkohtaa, joihin tutkijaryhmä pohjaa Engströmin syyllisyyden:

1. Tapahtumaketju

Keskeisin näyttö perustuu tapahtumaketjuun, jonka perusteella tutkijaryhmä epäilee Engströmiä todennäköisin syin Palmen murhasta.

Engström leimasi itsensä ulos murhapaikan vieressä sijaitsevasta Skandia-vakuutusyhtiön toimitalosta 28.2.1986 kello 23.19, vain vajaat kolme minuuttia ennen kuin elokuvateatterista vaimonsa kanssa poistunut Palme ammuttiin kadulle Sveavägenin ja Tunnelgatanin kulmaan.

Olof Palme ammuttiin Sveavägenin ja Tunnelgatanin kulmassa 28.2.1986.

Engström väitti olleensa koko illan työpaikallaan, mutta hänen oli nähty poistuvan työpaikaltaan samoihin aikoihin kuin Palmet menivät sisään lähellä sijaitsevaan elokuvateatteriin noin kello 21 ja sanoneen menevänsä syömään illallista.

– Hänellä oli aikaa hankkia itselleen ase, Petersson sanoi.

Engströmiä on pidetty ensimmäisenä murhapaikalle saapuneena silminnäkijänä. Hänen kertomuksensa on kuitenkin herättänyt alusta saakka kysymyksiä.

Engströmin kertomukset eivät täsmänneet muiden todistajanlausuntojen kanssa, eikä kukaan toisista silminnäkijöistä muista nähneensä Engströmiä muistuttavaa miestä rikospaikalla siinä roolissa, jonka hän on itse kertonut.

2. Tuntomerkit sopivat

Useiden todistajien mukaan Engströmin tuntomerkkeihin sopiva mies juoksi murhan jälkeen pakoon Tunnelgatania pitkin.

Oman kuvauksensa mukaan Engströmillä oli yllään tumma takki, lippalakki, silmälasit ja käsilaukku.

Olof ja Lisbeth Palme olivat katsomassa elokuvaa tässä Grand-elokuvateatterissa Sveavägenillä juuri ennen murhaa.

Silminnäkijöiden mukaan tekijällä oli tumma, polvipituinen takki ja tumma lakki tai tumma tukka. Useimmat todistajista muistivat tumman ja pitkän polvipituisen takin ja pienen laukun. Työtoverien mukaan Engströmillä oli tällainen laukku aina mukanaan.

Usean todistajan mukaan Engströmin tuntomerkit sopivat tappajaan.

3. Antoi poliiseille ristiriitaista ja väärää tietoa

Murhan jälkeen Engström esiintyi innokkaasti julkisuudessa tapahtuman todistajana ja piirsi itsestään kuvaa rikospaikan sankarina, joka yritti pelastaa Olof Palmen hengen. Hän myös näytti tekopaikalla poliiseille suunnan, johon murhaaja olisi paennut.

Myöhemmin Engström soitti poliisille. Hän selitti nähneensä siniseen toppatakkiin pukeutuneen tappajan ja juosseensa tämän perään murhapaikalta. Engström halusi myös korjata poliisin julkisuuteen antamia tuntomerkkejä, joissa mainittiin musta takki, jollainen hänellä itsellään oli ollut yllään murhailtana.

Olof Palmen murhan tekopaikalla on katukivetyksessä muistolaatta.

Ensimmäisessä virallisessa kuulustelussa hän väitti aiemmasta poiketen kysyneensä Lisbeth Palmelta, mihin suuntaan tekijä oli juossut.

Viikkojen kuluessa Engströmin kertoma tarina muuttui, eikä hänen todistuksensa käynyt uskottavasti yhteen muiden todistajien kertomusten kanssa.

Syyttäjien mukaan Engströmin oma kuvaus toiminnastaan vastaa osin sitä, miten murhaaja toimi.

4. Käyttäytyi oudosti

Skandia-yhtiön vartijat kertoivat Engströmin käyttäytyneen oudosti ja olleen poissa tolaltaan palatessaan työpaikalleen heti murhan jälkeen.

Murhan jälkeisenä aamuna Engström oli soittanut työpaikalleen kysyäkseen, mihin aikaan hän oli leimannut itsensä ulos edellisiltana. Skandian henkilöstöpäällikkö oli ihmetellyt kysymystä.

Olof Palmen hautakivi sijaitsee Adolf Fredrikin hautausmaalla Tukholman keskustassa.

Outo käytös jatkui murhan jälkeisinä päivinä. Engström oli vaimonsa kanssa lähdössä hiihtolomalle mutta tuntui olevan kiinnostunut vain siitä, mihin aikaan oli kirjautunut ulos toimistolta.

5. Oli harjoitellut ampumista

Engström oli tottunut aseenkäsittelijä ja harjoitellut ampumista, ja hänellä oli mahdollisuus saada käsiinsä surmassa käytetyn kaltainen ase. Engströmin tuntemalla asekeräilijällä oli suuri asekokoelma, jonka aseista ainakin yksi voisi olla mahdollinen murha-ase.

Engström kuului myös ampumakerhoon. Hänellä oli taloudellisia huolia, jotka olivat johtaneet alkoholiongelmaan.

6. Vastusti Palmea

Engströmin tunteneet kertoivat hänen suhtautuneen hyvin negatiivisesti Palmeen ja tämän politiikkaan.

Sosiaalidemokraattisen puolueen Olof Palme toimi Ruotsin pääministerinä 1969–1976 sekä uudelleen lokakuusta 1982 aina kuolemaansa saakka helmikuuhun 1986.

Sotilastaustainen Engström oli poliittisesti aktiivinen ja oli esittänyt Palmea vastustavia mielipiteitä. Hän oli osallistunut maltillisen kokoomuksen paikallistoimintaan, ja lisäksi hänen tuttavapiiriinsä kuului Palmea vihaavia henkilöitä.

Engströmiä ei kuitenkaan voida tuomita murhasta, vaikka hänet todettaisiinkin pitävästi syylliseksi. Alkoholisoitunut Engström teki itsemurhan 2000-luvun taitteessa.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?