Suomen keskitysleirien ”kulissimuseo” johti uuteen kiistaan – leiritolpat ehdittiin jo pystyttää Kontupohjan kauneimmalle rannalle - Ulkomaat - Ilta-Sanomat

Suomen keskitysleirien ”kulissimuseo” johti uuteen kiistaan – leiritolpat ehdittiin jo pystyttää Kontupohjan kauneimmalle rannalle

Elokuvalavasteiden pohjalle rakennettava ”suomalaisleirien muistomuseo” on jälleen vaikeuksissa Venäjän Karjalassa – Kontupohjan asukkaat eivät halua kulissileiriä kaupunkinsa paraatipaikalle.

Kontupohjanlahden rannalle oli ehditty jo pystyttää tolpat ”suomalaisten keskitysleirien muistomuseon” rakentamista varten.

9.6.2020 13:32

Hetken aikaa kateissa olleet ”suomalaisen keskitysleirin” rakennustarpeet ovat löytyneet Venäjän Karjalasta Kontupohjan kaupungista Äänisen rannalta.

Kyseessä ovat Vesuri-elokuvan leirikulissit, joiden pohjalle Karjalassa halutaan rakentaa nyt uudelleenlavastettu historiallinen turistinähtävyys.

”Kulissikeskitysleiri” piti pystyttää alkujaan Shaidomaan eli Säitämän kylään, jonne oli tarkoitus kuljettaa venäläiskoululaisia jopa Pietarista asti osana Venäjän isänmaallisuuskasvatusta.

Hankalien kulkuyhteyksien vuoksi leirirakennelma päätettiin kuitenkin siirtää pois Säitämästä, jonka jälkeen museorakennelma ehti olla hetken aikaa kateissa jopa paikallisilta historianharrastajilta.

Kunnes leiritarpeet löytyivät yllättäen aivan Kontupohjan keskustasta, kaupunkilaisten suosimalta Kontupohjanlahden virkistysalueelta.

Karjalassa kuvattu Vesuri-elokuva kertoo suomalaisten ylläpitämille siviilien vankileireille joutuneista neuvostoliittolaisista lapsista jatkosodan ajalta 1941-44.

Paikalla käyneet venäläistoimittajat havaitsivat vastikään, että rakennustyöt oli jo aloitettu kaatamalla puita, mylläämällä maata ja pystyttämällä leiritolppia.

Kontupohjan asukkaissa keskitysleirimuseo herätti välittömästi kielteisen reaktion.

Kävi ilmi, että lavastettua keskitysleiriä ryhdyttiin rakentamaan paikalle, johon oli alkujaan suunniteltu ”Kansallista kylää” uudeksi virkistys- ja turistikohteeksi kaupungin paraatirannalle Äänisen äärelle.

Alkuperäisen idean mukaan Kontupohjanlahti piti siistiä ja paikalle piti rakentaa eri maiden ja kansojen kulttuuria, rakennuksia, ruokia ja elämäntapaa esittelevä elämyskylä. Suomea piti esitellä ainakin suomalaisen saunan avulla. Elämyskylän kaavapiirroksia ja virkistysrannan erilaisia suunnitelmakaavioita löytyy esimerkiksi Mustoi.ru-sivuston artikkelista.

Kontupohjan ilmakuvaan on merkitty Äänisjärven rannalla paikka, johon keskitysleirimuseota alettiin jo pystyttää.

Kun tieto Kontupohjan leirihankkeesta levisi muutama päivä sitten, paikalliset yhteiskunta-aktivistit kirjoittivat sunnuntaina vetoomuksen, jossa he vaativat keskitysleirimuseon siirtämistä pois Kontupohjanlahdelta.

– Surumuseon sijoittaminen kaupungin kauneimmalle paikalle on sopimatonta ja se herättää närkästyksen aallon sekä kaupunkilaisissa että Karjalan asukkaissa. Tämä järjetön epäinhimillinen projekti on koottu elokuvalavasteiden jäännöksistä, julkisessa vetoomuksessa sanotaan.

Vetoomus on osoitettu Karjalan parlamentin edustajalle Anna Lopatkinalle, joka johtaa valtiollisiin hankkeisiin ja alueelliseen itsehallintoon keskittyvää komiteaa.

Kirjoittajien mukaan historian tosiasioita pitää muistaa, mutta niistä voi muistuttaa jollain muulla paikalla kuin kaupungin keskeisellä virkistysrannalla. Vetoomuksen mukaan myös Kontupohjan piirissä asuvat, yhä elossa olevat Suomen armeijan ylläpitämien siviilileirien entiset lapsivangit ovat museohanketta vastaan sen nykyisessä muodossa.

– Hanke tekee karhunpalveluksen suhteillemme Suomeen ja ystävyyskaupunkeihimme, kun ottaa huomioon tiedotusvälineissä aloitetun kiihkeän keskustelun suomalaisleireistä, vetoomuksessa lukee.

Kontupohjan suomalainen ystävyyskaupunki on Jämsänkoski. Kontupohjalla on ystävyystoimintaa myös Kontiolahden kanssa.

Vesuri-elokuvan leirirakennelma koostuu kevyistä lautaparakeista ja makuulavereista. Lavasteista halutaan nyt rakentaa isänmaallinen museo, joka muistuttaisi Suomen ylläpitämistä keskitysleireistä venäläisille koululaisille.

Kontupohjassa noussut leirikohu on tuottanut jo tulosta, kertoo Stolitsa na Onego -uutissivusto.

Maanantaina Kontupohjan piirin johtaja Vitali Sadovnikov ilmoitti, että hän tukee vaatimusta surumuseon rakennustöiden keskeyttämisestä.

– Sadovnikov on antanut kaavoittajille käskyn etsiä toisen tontin Surumuseota varten. On etsittävä ratkaisu, joka tyydyttää kaikkia, Kontupohjan piirihallinnon virallisilla sosiaalisen median VKontakte-sivuilla kerrotaan.

Keskitysleirimuseon perustamisesta vastaa petroskoilainen lastenapusäätiö nimeltä Otkrytye vozmozhnosti eli Avoimet mahdollisuudet. Säätiö on saanut leirimuseon perustamista varten myös Venäjän presidentin apurahan, liki kolme miljoonaa ruplaa. Leirihankkeella on Karjalan johtajan Artur Parfjontshikovin tuki, ja leirin tulosta Kontupohjaan ehti kertoa jo muun muassa Respublika-sivusto.

Karjalassa on ihmetelty, miksi suomalaisten keskitysleirien muistomuseo täytyy rakentaa elokuvalavasteiden pohjalle, kun tasavallassa olisi myös säilyneitä oikeita suomalaisleirien rakennuksia.

Suomalaisleirien muistomuseon piti nousta ensin Säitämään, sitten Kontupohjaan. Nyt on epäselvää, etsitäänkö leirille lopullinen sijoituspaikka jostain kaupungin laitamilta vai siirretäänkö se vielä jonnekin uudelle paikkakunnalle.

Karjalassa on ihmetelty monen muun seikan ohella, miksi säätiö oli alkujaan perustamassa Suomen miehityshallinnosta muistuttavaa siviilivankileirin kuvitteellista kopiota ensin Säitämään ja nyt Kontupohjaan. Kummassakaan ei toiminut jatkosodan aikana neuvostosiviileille tarkoitettua leiriä.

Kontupohjassa toimi kuitenkin vuosina 1941-44 suomalaisten ylläpitämä neuvostoliittolaisten sotavankien työleiri. Leiri tunnettiin aluksi nimellä L52 ja sittemmin nimellä 43. sotavankikomppania.

Neuvostosotilailla teetettiin Kohtupohjan leirillä muun muassa halkojen ja arvopuun hakkaamista ja sahausta Suomen Itä-Karjalan miehityksen aikana. Leirillä tapahtui myös sotavankien surmia. Lars Westerlundin toimittaman hakuteoksen tietojen mukaan vuosien varrella Kontupohjan leirillä menehtyi 19 vankia, joista 12 ammuttiin.

Yhteensä Suomen ylläpitämillä Itä-Karjalan siviilileireillä kuoli ainakin 4 060 ihmistä Kansallisarkiston tietojen mukaan. Kuolleista 1 345 oli alle 15-vuotiaita lapsia.

Kaavaillun keskitysleirimuseon lavasteet ovat peräisin venäläisestä Vesuri-elokuvasta, joka kertoo Suomen jatkosodanaikaisesta Itä-Karjalan miehityksestä ja Suomen ylläpitämille siviilien siirto- ja keskitysleireille joutuneista neuvostolapsista.

Toistaiseksi vain harva venäläinenkään on nähnyt jo vuosi sitten valmistunutta elokuvaa, mutta sen laajempaa levitystä on kaavailtu tälle vuodelle.

Karjalassa on myös ihmetelty, miksi keskitysleirimuseota ei perusteta aidoille paikoille ja niihin rakennuksiin, joita on yhä jäljellä suomalaisten ylläpitämistä leireistä.

Suomi erotteli jatkosodan aikana venäläisväestöä erilleen suomensukuisista, koska tavoitteena oli siirtää ei-suomalaisjuurinen väestö pois Itä-Karjalan vallatuilta alueilta. Keskitysleiri-nimestä huolimatta leirit eivät olleet saksalaistyyppisiä tuhoamisleirejä eikä Suomi käyttänyt kaasukammioita, vaikka Venäjän tutkintakomitea on vastikään niin väittänyt.

Kontupohjan historia liittyy vahvasti suomalaisiin, sillä Itä-Karjalaan muuttaneet suomalaiset kommunistit ja amerikansuomalaiset rakensivat 1920- ja 1930-luvuilla Kontupohjasta kaupungin. Virallisesti Kontupohjasta tuli kaupunki Neuvostoliitossa vuonna 1938.

Josif Stalinin suuressa terrorissa vuosina vuosina 1935–1937 Kontupohjan suomalaiset joutuivat massiivisen vainon kohteeksi. Heitä vangittiin, karkotettiin ja teloitettiin muun muassa Karhumäen lähelle Sandarmohin joukkohautoihin.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?