Palmen murhatutkinta ratkeaa vihdoin – tässä 5 vaihtoehtoa

Keskiviikkona saadaan ratkaisu Ruotsia ja koko maailmaa 34 vuotta askarruttaneelle mysteerille. Löytyykö se lukuisten teorioiden listalta?

9.6.2020 6:36

Kuka ampui pääministeri Olof Palmen surmanneen luodin Tukholman Sveavägenilla helmikuisena iltana 1986? Kysymykseen saatetaan vihdoin saada vastaus keskiviikkona aamupäivällä.

Aftonbladetin tietojen mukaan maan hallitus tietää jo Palme-tutkinnan tulokset. Lehden haastattelema Ruotsin sosiaalidemokraattien Daniel Suhonen kertoo palapelin palojen loksahtaneen vihdoin yhteen 34-vuotiaassa tutkinnassa.

– Heillä on murha-ase, Suhonen totesi.

Murhatutkinnan johtaja, pääsyyttäjä Krister Petersson kertoo julkisuuteen keskiviikkona, nostetaanko Palmen murhasta syyte vai lopetetaanko tutkinta ilman sitä.

Ruotsissa on viime päivät arvuuteltu syyttäjän ratkaisua. Esiin on nostettu keskeisimmät murhateoriat ja osa asiantuntijoista uskoo vastauksen löytyvän niistä.

Muutamien yksityishenkilöiden lisäksi epäilyt ovat vuosien varrella kohdistuneet niin kurdien PKK-järjestöön kuin Yhdysvaltain sekä Etelä-Afrikan tiedustelupalveluihin – ja jopa Ruotsin omaan poliisiin.

Olof Palme kuvattuna 12. joulukuuta 1983.

”33-vuotias”

Pian murhan jälleen epäilyt kohdistuivat ”33-vuotiaaksi” kutsuttuun mieheen. Hänen tiedettiin vihanneen Palmea ja olleen murhailtana kahvilassa läheisellä Kungsgatanilla.

Mies vangittiin maaliskuussa 1986, mutta päästettiin vapaaksi jo kuukautta myöhemmin. Tutkinta häntä kohtaan on lopetettu.

PKK-linja

Jo tutkinnan alussa nousi keskeiseksi ns. PKK-linja, jota etenkin silloinen tutkinnanjohtaja Hans Holmér halusi selvitettävän.

Epäilyt kohdistuivat kurdien PKK-järjestöön, jonka Palmen hallitus oli luokitellut hieman aiemmin terroristijärjestöksi PKK:n surmattua omia loikkareitaan Ruotsissa.

Poliisi teki tammikuussa 1987 jättiratsioita ympäri maata, mutta ne osoittautuivat tuloksettomiksi. Tietoja tutkinnasta pääsi vuotamaan, mistä seurasi ministeri- ja poliisijohdon eroamisia.

Christer Pettersson

PKK-linjan kuivuttua kohdistuivat epäilyt Sollentunasta kotoisin olevaan laitapuolen kulkijaan ja narkomaaniin Christer Petterssonin.

Hänet vangittiin joulukuussa 1989. Palmen leski Lisbeth Palme tunnisti Petterssonin poliisin tunnistusrivistä. Muut ”epäillyt” olivat siviilipukuisia poliisimiehiä. Poliisit olivat lipsauttaneet Lisbethille epäillyn olevan päihteiden väärinkäyttäjän.

– Kyllähän tuosta näkee, kuka on alkoholisti, Lisbeth totesi tunnistustilaisuudessa.

Murhasta tuomittu ja vapautettu Christer Pettersson syksyllä 1989.

Tukholman käräjäoikeus tuomitsi Petterssonin heinäkuussa 1989 elinkautiseen vankeuteen Palmen murhasta, mutta hovioikeus vapautti hänet vain muutamaa kuukautta myöhemmin, johtuen osin poliisin tutkinnassa tekemistä virheistä.

Christer Pettersson kuoli 2004. Hän on toistaiseksi ainoa Palmen murhasta syytteen saanut ja tuomittu. Myöhemmin on esitetty väitteitä, että Pettersson olisi tunnustanut murhan lähipiirilleen ennen kuolemaansa.

Poliisin salaliitto

Vuosien mittaan on useasti esitetty, että Palmen tosiasiassa murhasivat häneen kyllästyneet oikeistolaiset ruotsalaispoliisit tai ainakin avustivat varsinaista murhaajaa.

Poliisin murhatutkinnan alkua kritisoitiin runsaasti. Esimerkiksi murhapaikkaa ei juurikaan eristetty ensimmäisenä iltana. Todistajat väittivät nähneensä radiopuhelimiin juttelevia miehiä murhapaikan liepeillä jo ennen ampumista.

Tukholman poliisissa väitettiin olleen Palmea vihaava äärioikeistolainen ryhmittymä, aseharrastajista koostuva ”Baseball-liiga”, jonka kerrottiin jopa juhlineen Palmen murhaa.

Myös Ruotsin turvallisuuspoliisi Säpon on esitetty sekaantuneen murhaan. Teorian mukaan Säpossa pidettiin Palmea turvallisuusriskinä, koska hänellä epäiltiin olevan salaisia yhteyksiä Moskovaan ja että hän oli aikeissa viedä Ruotsin Neuvostoliiton etupiiriin. Joidenkin Säpon virkamiesten mielestä Palme oli maanpetturi.

Säpo tiesi, että pääministeri oli murhailtana liikkeellä ilman turvamiehiä

Mitään todisteita poliisien salaliitosta ei ole löytynyt, vaikkakaan ei suljettu pois, että joku yksittäinen poliisi olisi voinut olla osallisena teossa.

Laatta muistuttaa murhasta Tukholman keskustassa.

Etelä-Afrikka

Viimeksi maanantaina brittilehti Guardian nosti esiin ns. Etelä-Afrikka-linjan. Tätä teoriaa ovat myös ruotsalaisasiantuntijat tukeneet viime päivinä.

Vasemmistolainen Palme arvosteli pääministerinä kärkkäästi Etelä-Afrikan tuolloista rotusortohallintoa. Teorian mukaan murhan takana olivat Etelä-Afrikan turvallisuuspalvelun kuolemanpartiot, jotka surmasivat samaan aikaan rotusorron vastustajia kotimaassaan.

Kymmenen vuotta murhan jälkeen väitti eteläafrikkalaisagentti Eugene de Kock totuuskomission kuulemisessa, että hänen kollegansa Craig Williamson järjesti Palmen murhan. Palme-tutkijat kävivät Etelä-Afrikassa, mutta eivät löytäneet todisteita.

Guardian paljasti, että ruotsalaistutkijat olivat käyneet niinkin vastikään kuin 18. maaliskuuta Pretoriassa Etelä-Afrikassa, jossa heille oli luovutettu asiakirjoja.

Lehden mukaan aloite tapaamisesta oli tullut ruotsalaisilta, eikä ole tietoa, löytyikö asiakirjoista uutta tietoa vai oliko kyse vain tutkintalinjan loppuun saattamisesta.

Skandia-mies

Toinen jälleen esiin tuotu pääepäilty on ns. Skandia-mieheksi nimetty Stig Engström. Hän oli paikalla Sveavägenillä kun Palme ammuttiin. Usean todistajan mukaan hänen tuntomerkkinsä sopivat tappajaan. Hän myös antoi poliisille väärää tietoa liikkeistään ja hänen kerrottiin käyttäytyneen oudosti heti murhan jälkeen.

Hän oli harjoitellut ampumista ja hänellä oli mahdollisuus saada käsiinsä surmassa käytetyn kaltainen ase. Engström oli poliittisesti aktiivinen ja oli esittänyt Palmea vastustavia mielipiteitä.

Skandia-miehen puheita pidettiin kuitenkin niin epäluotettavina, ettei poliisi lopulta ottanut häntä vakavasti epäiltynä tai edes todistajana. Alkoholisoitunut Engström teki itsemurhan 2000-luvun taitteessa.

Tunnettu ruotsalainen kriminologi ja kirjailija Leif GW Persson tyrmäsi viikonloppuna Skandia-mies -teorian.

– Uskon vakaasti, ettei Skandia-miehellä ole mitään tekemistä murhan kanssa. Hän oli, mitä koko ajan kertoikin, vain todistaja, GW Persson totesi Expressenille lauantaina.

Löytyykö syylliseksi epäilty joistain yllä mainituista tahoista, vai toteaako pääsyyttäjä Krister Pettersson, että tutkinta loppuu tuloksettomana?

Mikä tahansa ratkaisu kuullaan, on se tällä kertaa päätös Ruotsia ja koko maailmaa 34 vuotta askarruttaneelle mysteerille.

Helmikuussa Petersson sanoi SVT:n haastattelussa olevansa toiveikas tapauksen ratkeamisesta.

– Olen iloinen voidessani esittää mitä murhassa tapahtui ja kuka siitä on vastuussa, Petersson lupasi tuolloin.

Tukholma suri pääministeriä maaliskuussa 1986.

Lähteet: Aftonbladet, Expressen, SVT, Guardian

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?