Koronavirus kylvää nyt kuolemaa Brasilian alkuperäis­kansojen keskuudessa – kokenut lääkäri: ”Taudin saaminen merkitsee kuoleman­tuomiota” - Ulkomaat - Ilta-Sanomat

Koronavirus kylvää nyt kuolemaa Brasilian alkuperäis­kansojen keskuudessa – kokenut lääkäri: ”Taudin saaminen merkitsee kuoleman­tuomiota”

Alkuperäisväestöä edustavat surevat Kokaman heimoon kuuluneen Chief Messiasin, 53, kuolemaa.

Julkaistu: 5.6. 3:29

Huhtikuun jälkeen kuolemantapaukset ovat viisinkertaistuneet.

Koronavirusepidemia on leviämässä nopeasti Brasilian syrjäisten alkuperäiskansojen keskuudessa, ja covid-19-kuolemat lisääntyvät huolestuttavaa tahtia, kertoo uutistoimisto Reuters.

Brasilian alkuperäiskansoja edustavan yhdistyksen keräämien tilastojen mukaan koronaviruksen aiheuttamat kuolemantapaukset alkuperäisväestöissä viisinkertaistuivat toukokuussa edeltävään kuukauteen verrattuna.

Epidemiologit olivat toivoneet, että alkuperäiskansojen asuinseutujen syrjäisyys suojaisi heimoja koronavirustartunnoilta, mutta näin ei vaikuta olevan. Maan ensimmäisistä koronaviruskeskittymistä, Sao Paulosta ja Rio de Janeirosta, alati laajemmalle levinnyt epidemia on saavuttanut myös Brasilian syrjäseudut, missä terveydenhuolto on monin paikoin puutteellista.

Syrjäseuduilla asuvien alkuperäiskansojen vastustuskyky uusille taudeille ei ole hyvä.

Monille alkuperäiskansoille nyt käynnissä oleva kehitys merkitsee paluuta synkkään menneisyyteen.

Eurooppalaisten saavuttua 1500-luvulla Etelä-Amerikan mantereelle, he toivat mukanaan isorokon, joka tuhosi käytännössä kokonaisia kansoja. Myöhemmin kuminkerääjät, kullankaivajat ja uudisasukkaat toivat maanosaan muun muassa malarian, tuhkarokon ja influenssan. Nyt vitsauksena on koronavirus.

Brasilian alkuperäiskansoja edustavan APIB-yhdistyksen mukaan vielä huhtikuun lopussa koronaviruksen aiheuttama tauti oli tappanut alle 30 alkuperäisväestöön kuuluvaa henkilöä. Kesäkuun ensimmäiseen päivään mennessä luku oli noussut jo yli 180:aan.

Brasilian kaakkoisosissa, Parán osavaltiossa sijaitsevassa Sororón kylässä asuva Itamaré Suruí kertoo, että kuolema on ollut jo läsnä. Toistaiseksi yksi kylän vanhuksista on kuollut ja ihmisiä sairastuu koko ajan enemmän, mutta hallitus ei ole myöntänyt Sororón asukkaille koronatestejä sen varmistamiseksi jyllääkö kylässä nimenomaan koronavirus.

– Tunnen oloni sekavaksi, minulla on kuumetta ja vatsakipuja. Monet ovat sairaita, mutta emme saa apua, Suruí kertoo.

Myös alkuperäiskansojen edustajat ovat sopeutuneet kasvomaskien käyttöön.

Brasilian hallinnon viralliset luvut antavat erilaisen kuvan alkuperäiskansojen tilanteesta koronaepidemian pinteessä. Niiden mukaan alkuperäiskansojen edustajia olisi kuollut koronaviruksen aiheuttamaan tautiin alle 60. Ero selittyy sillä, että virallisiin lukuihin lasketaan vain kuolemantapaukset, jotka ovat tapahtuneet alkuperäiskansojen asuttamissa reservaateissa. Näin esimerkiksi kaupunkeihin muuttaneiden alkuperäiskansojen edustajien kuolemat puuttuvat hallinnon käyttämistä luvuista kokonaan.

Alkuperäiskansojen keskuudessa työskentelevä lääkäri Erik Jennings kertoo, että tilanteen vakavuutta syrjäseuduilla on vaikea arvioida puutteellisen testaamisen vuoksi. Hän on kuitenkin vakuuttunut siitä, että todellisuus on paljon pahempi kuin mitä hallinnon viralliset luvut antavat ymmärtää.

Samoilla linjoilla on kolmisenkymmentä vuotta alkuperäiskansojen parissa työskennellyt lääkäri Douglas Rodrigues, joka pelkää etenkin Amazonasin alueen väestön puolesta. Alueen ainoat hengityslaitteilla varustetut sairaalat sijaitsevat hänen mukaansa Manauksen kaupungissa, jossa tehohoitokapasiteetti on nyt jo täydessä käytössä.

Tiettömien taipaleiden takana koronavirustestejä on ollut heikosti saatavilla.

– Amazonasin alueella (korona-)taudin saaminen merkitsee kuolemantuomiota, hän lataa.

Rodrigues työskentelee Xingu Park -nimisessä reservaatissa, jossa elää kaiken kaikkiaan 16 heimon edustajia. Xingu Parkissa ei ole toistaiseksi todettu koronavirustartuntoja, sillä ulkopuolisten saapuminen reservaattiin on kielletty.

– Vaara on kuitenkin suuri, sillä tautia on lähistöllä, Rodrigues kertoo.

Toistaiseksi koronavirusepidemia on koetellut kenties pahimmin Tapajos-joen valuma-alueella elävää Munduruku-heimoa, joka on toukokuusta lähtien menettänyt seitsemän heimon vanhemman polven edustajaa koronaviruksen aiheuttamalle taudille.

Xikrin heimon asuttamassa noin 900 asukkaan kokoisessa Catetén kylässä puolestaan on todettu tähän mennessä 54 koronavirustartuntaa. Kuolemantapauksia on viisi. Viimeisin uhri, alaikäinen lapsi, kuoli koronaviruksen aiheuttamaan tautiin keskiviikkoaamuna.

– Tämä on niin surullista. Lapsi kuoli erittäin pahaan infektioon keuhkoissa, Catetén päällikkö Tekore Velho kertoi lähettämässään viestissä keskiviikkona.

Sairaanhoitajaksi kouluttautunut Vanderlecia Ortega dos Santos, 32, pyrkii siihen, ettei noin 700 perheestä koostuva Witoto-heimon joutuisi alttiiksi koronavirukselle.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?