George Floydin surmaamisesta epäillyn poliisin syytteet kovenivat – asiantuntija: tilanne voi vielä kääntyä toiseksi - Ulkomaat - Ilta-Sanomat

George Floydin surmaamisesta epäillyn poliisin syytteet kovenivat – asiantuntija: tilanne voi vielä kääntyä toiseksi

Mielenosoittajia protestoimassa poliisiväkivaltaa Valkoisen talon lähistöllä.

Julkaistu: 3.6. 23:12, Päivitetty 4.6. 8:00

Hämmennys kuolinsyytutkinnassa ja lain koukerot voivat lopulta johtaa myös Derek Chauvinin vapautumiseen.

Keskiviikkoiltana Suomen aikaa vahvistettiin, että Minnesotan oikeusministeri Keith Ellison aikoo korottaa George Floydia kovaotteisesti kohdelleen Derek Chauvinin syytettä kolmannen asteen murhasta toisen asteen murhaksi. Toisen asteen murha voi olla kyseessä esimerkiksi silloin, kun ihminen tapetaan tarkoituksellisesti, esimerkiksi tunnekuohussa, mutta ennalta suunnittelematta.

Chauvin piti polveaan pidätetyn Floydin niskalla ja tämä kuoli. Tapaus laukaisi Yhdysvaltain lähihistorian suurimmat rotumellakat.

Kolme paikalla ollutta poliisia saa lisäksi syytteen avunannosta toisen asteen murhaan sekä kolmannen asteen murhaan.

Chauvinia vastaan ajetaan siis edelleen myös alkuperäistä syytettä kolmannen asteen murhasta.

Vaikka videotodisteet Derek Chauvinia vastaan näyttävät harvinaisen selkeiltä ja järkyttäviltä, hänen tuomitsemisensa George Floydin taposta tai edes kuolemantuottamuksesta rikosoikeudenkäynnissä on nykytiedoilla vielä monimutkaisen lainopillisen väännön takana.

Ellison myönsi keskiviikkoisessa tiedotustilaisuudessa suoraan, että toisen asteen murhasyytteiden todistaminen on hankalaa. Hän oli silti luottavainen niiden läpimenosta.

– Me haemme oikeutta hänelle. Ja saamme sitä, Ellison sanoi.

Minnesotassa toisen asteen murhasta voi saada enintään 40 vuoden vankeustuomion, eli rangaistusasteikot ovat amerikkalaiseen tapaan ankarat. Kolmannen asteen murhasta voi saada enintään 25 vuotta.

Suomalaisittain toisen asteen murha tarkoittaa yleisesti tappoa, ja kolmannen asteen murha puolestaan olisi suomalaisittain lähimpänä törkeää kuolemantuottamusta.

Minnesotassa kolmannen asteen murhasyytettä käytetään tapauksissa, joissa henki riistetään tahattomasti, mutta piittaamattoman tai törkeän vastuuttoman toiminnan seurauksena.

Derek Chauvinin syytteitä kovennettiin toisen asteen murhaksi keskiviikkona.

Syyttäjillä on monimutkainen prosessi edessään sekä tapon että myös kuolemantuottamuksen todistamisessa. Näin arvioitiin jo ennen syytteiden koventamista.

Minnesotan lakeihin perehtynyt yksityisen Mitchell Hamlinin opinahjon professori Ted Sampsell-Jones arvioi Dispatch-sivustolla julkaistussa kirjoituksessaan, että Chauvinin viraltapano oli täysin perusteltu, ja George Floydin perhe saisi lähes varmuudella siviilioikeudessa isot korvaukset Chauvinilta. Henkilökohtaisesti Sampsell-Jones korosti olevansa sitä mieltä, että Chauvinia odottaa tuomio myös rikosoikeudessa, mutta faktojen mahdollisesti hämärtyessä tilanne voi olla toinen.

Eniten hämmennystä tällä hetkellä aiheuttavat ristiriitaisuudet kuolinsyytutkinnassa. Virallinen kuolinsyyraportti totesi ensin kuoleman johtuneen Floydin aiempien sydänongelmien, huumaustilan ja poliisin toiminnan yhteisvaikutuksesta. Maanantaina julkaistu Floydin omaisten teettämä ulkopuolinen kuolinsyytutkinta kuitenkin kiisti, että Floydilla olisi ollut aiempia sairauksia ja totesi, että kuolema johtui ulkoisen toiminnan aiheuttamasta tukehtumisesta.

George Floydin poika Quincy Mason Floyd (oik.) ja perheen lakimies Ben Crump vaativat, että syytteet nostetaan kaikkia George Floydin pidätystilanteessa ollutta poliisia vastaan.

Sampsell-Jonesin mukaan lääketieteelliset havainnot tarkentuvat vielä, mutta jo nyt esimerkiksi tieto, että Floyd oli käyttänyt fentanyylia ja metamfetamiinia, mutkistaa tilannetta. Jos syntyy riittävä epäilys, että Chauvinin toiminta ei yksin aiheuttanut kuolemaa, joku valamiehistä voi asettua vastustamaan tuomiota henkirikoksesta.

Tapauksesta on kuvattu myös muita videoita, ja niistä on esitetty tulkinta, että Floydilla olisi ollut hengenahdistusta jo ennen kuin hän päätyi Chauvinin polven alle. Floydin on raportoitu olleen vahvassa päihtymystilassa. Nämä voivat Sampsell-Jonesin mukaan vaikuttaa arvioon kuolinsyystä.

Vaikka Chauvinin todettaisiin olleen vastuussa tukehduttamisesta, seuraavaksi pohdittaisiin teon törkeyden astetta. Silloin pitää soveltaa Minnesotan korkeimman oikeuden vanhoja laintulkintoja, jotka Sampsell-Jonesin mukaan eivät ole mitenkään kristallinkirkkaita. Jopa lainoppineilla on vaikeuksia niiden tulkinnassa, saati sitten valamiehillä.

Chauvinin puolustus voi esimerkiksi väittää, että hän toimi erittäin epäasiallisesti, mutta ei tiedostanut Floydin olevan kuolemanvaarassa. Hän myös saattoi luulla Floydin vastustavan pidätystä ja teeskentelevän hengenahdistusta ja tajunneensa olevansa väärässä vasta kun oli liian myöhäistä. Taas sama juttu: jos yksikin valamiehistä epäilee henkirikossyytteitä, ne voivat kaatua.

Syyttäjän arvioidaan korostavan erityisesti polvella painamisen tarpeettomuutta tilanteessa sekä teon yleistä julmuutta, kun Floyd haukkoi happea ja aneli armoa. Peräti lähes yhdeksän minuuttia kestänyt jatkuva painaminen lienee tärkeimpiä perusteita toisen asteen murhasyytteen nostamiselle.

Quincy Mason Floyd polvistui isänsä George Floydin kuolinpaikalla Minneapolisissa.

Lopulta tapaus kietoutuu kuitenkin poliisin yleisesti laajoihin voimankäyttöoikeuksiin tilanteissa, joissa on mahdollista, että viranomaisille tai sivullisille aiheutuu vaaraa. Yhdysvalloissa poliiseja on vapautettu murhasyytteistä huomattavasti selkeämmissäkin tapauksissa.

Chauvinin puolustus saattaa Sampsell-Jonesin mukaan argumentoida, että juttua ei saa arvostella sen seurausten perusteella vaan puhtaasti tilannekuvan mukaan. Jokin muu toistaiseksi tuntematon asia on voinut vaikuttaa tilannekuvaan. Poliisi joutuu toimimaan jatkuvasti kovan paineen alaisena ja se on otettava huomioon, puolustus todennäköisesti selittää.

Professori Sampsell-Jones sanoo uskovansa langettavaan tuomioon, mutta kehottaa kirjoituksensa päätteeksi varautumaan myös toiseen mahdollisuuteen.

– Huolimatta siitä, mikä mielestäni olisi oikea lopputulos, meidän täytyy valmistautua syytteistä vapauttamisen mahdollisuuteen – ja siihen mitä se merkitsisi Minneapolisille ja koko maalle, Sampsell-Jones kirjoittaa.

Juttua täydennetty kauttaaltaan 4.6. klo 8.00 syytteiden koventamisen osalta.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?