Näin Etelä-Amerikasta tuli koronapandemian keskus – asiantuntijat tunnistivat kaksi syytä - Ulkomaat - Ilta-Sanomat

Näin Etelä-Amerikasta tuli koronapandemian keskus – asiantuntijat tunnistivat kaksi syytä

Julkaistu: 1.6. 7:05

Virus vaikutti olevan hallinnassa vielä maaliskuun alkupuolella. Tilanne muuttui kuitenkin nopeasti.

Maailman terveysjärjestö WHO on varoittanut, että Etelä-Amerikasta on tullut koronapandemian uusi keskus. Asiantuntijoiden mukaan tähän on kaksi suurta syytä, CNN uutisoi.

Latinalaisen Amerikan ensimmäinen vahvistettu covid-19-tapaus todettiin helmikuussa Sao Paulossa, Brasiliassa Italian-lomaltaan palanneelta mieheltä. Ensimmäinen kuolema tilastoitiin Argentiinassa 7. maaliskuuta.

Vaikka viruksen leviäminen vaikutti olevan hallinnassa, Etelä-Amerikan varautuminen pandemiaan herätti huolta.

– (Latinalaisesta Amerikasta) voi tulla suurin covid-19-taudin uhri, jos terveysviranomaiset ja hallitukset eivät ryhdy välittömästi toimiin vahvistaakseen terveydenhuoltojärjestelmiä, brasilialainen politiikan tutkija Miguel Lago kirjoitti New York Timesin espanjankielisessä versiossa maaliskuun puolivälissä.

Nyt Lagon pelko vaikuttaa olevan toteutumassa.

Hautausmaan työntekijoitä hautaamassa covid-19-tautiin kuollutta Rio de Janeirossa.

Drexelin yliopiston julkisen terveydenhuollon dekaani Ana Diez Roux ei pidä Latinalaisen Amerikan ja etenkin Etelä-Amerikan tilannetta yllätyksenä.

– Oli ennustettavissa, että näin käy.

Asiantuntijoiden mukaan syyt löytyvät hallitusten vääristä suhtautumistavoista virukseen ja Etelä-Amerikan maiden uniikista taloustilanteesta ja julkisen terveydenhuollon tilasta.

Esimerkiksi Brasilian ja Meksikon presidentit ovat vähätelleet virusta. Meksikon presidentti Andres Manuel Lopez Obrador myöntyi lopulta suosittelemaan ihmisille kotona pysymistä ja sääti rajoitustoimia, mutta Brasilian Jair Bolsonaro vastustaa edelleen taloutta haittaavia rajoitustoimia.

Toisaalta Brasiliassa kuvernöörien määräämät rajoitustoimet ovat kuitenkin pitäneet tartunta- ja kuolleisuusluvut matalampina kuin mitä ne olisivat muuten olleet.

Brasiliassa kuvernöörit ovat antaneet koronarajoituksia osavaltiossa. Kuva Sao Paulosta, jonka kuvernööri on usein kritisoinut maan presidenttiä laimeista koronatoimista.

Peru, Chile ja Ecuador sulkivat rajansa maaliskuun puolivälissä ja ottivat käyttöön karanteenitoimet, jotka johtivat lopulta laajempiin liikkumisrajoituksiin.

Guayaquilissä, Ecuadorissa, jaettiin köyhille asukkaille ilmaiseksi kasvomaskeja koronaviruksen leviämisen ehkäisemiseksi.

Perussa on kuitenkin toiseksi eniten vahvistettuja tapauksia koko Etelä-Amerikassa ja Chile on kolmantena. Ecuadorin Guayaquil on puolestaan yksi maailmana pahimmista koronapesäkkeistä ja kaupungin terveydenhuolto ajautui romahtamispisteeseen jo huhtikuussa.

Nainen suree koronaviruksen aiheuttamaan tautiin kuollutta miestään Alberto Sabogalin sairaalassa Limassa.

Asiantuntijat listaavat kaksi syytä siihen, miksi tilanne näissäkin maissa on äitynyt pahaksi varotoimenpiteistä huolimatta. Ensinnäkin taloudellisen epätasa-arvon takia ehkäisytoimenpiteet ovat olleet tehottomia ja toiseksi julkinen terveydenhuolto on ollut alirahoitettu jo pitkään.

– Hallitusten on hyvin vaikea pitää yllä kovia rajoitustoimia, koska ihmisten on mentävä päivittäin tienaamaan rahaa elääkseen, avaa vanhempi analyytikko Carlos Malamud Espanjan Elcanon kuninkaallisesta instituutista.

Slummeissa on vaikea noudattaa koronarajoituksia, kun ihmiset asuvat ahtaasti, hygienia on puutteellista ja ihmisten on päivittäin tehtävä töitä elääkseen.

Lisäksi slummeissa asuvien on käytännössä mahdotonta noudattaa ohjeita fyysisestä etäisyydestä ja hyvästä käsihygieniasta.

Esimerkiksi Perun terveydenhuoltojärjestelmä on vuosia kärsinyt rahapulasta.

– Me olemme huonossa kunnossa. Tämä on sotaa, Perun hallituksen koronareagointia johtava Pilar Mazzetti on kuvaillut BBC:n mukaan.

Ihmiset odottavat pääsyä sairaalaan Limassa, Perun pääkaupungissa.

Chilen presidentin Sebastian Piñeran mukaan maan terveydenhuoltojärjestelmä on ”hyvin lähellä rajapistettä”.

Panamerikkalainen terveysjärjestö arvioi, että virus jyllää nykytasolla Latinalaisessa Amerikassa vielä ainakin seuraavien viikkojen ajan.

Mielenosoittaja on kirjoittanut suoja-asuunsa ”nälkä”. Köyhän naapuruston asukkaat osoittivat mieltään, jotta saisivat hallitukselta ruokatarvikkeita liikkumisrajoitusten aikana.

  • Brasilia: 468 228 vahvistettua tartuntaa, 27 944 kuolemaa

  • Peru: 148 284 vahvistettua tartuntaa, 4 230 kuolemaa

  • Chile: 90 638 vahvistettua tartuntaa, 944 kuolemaa

  • Meksiko: 84 627 vahvistettua tartuntaa, 9 415 kuolemaa

  • Ecuador: 38 571 vahvistettua tartuntaa, 3 334 kuolemaa

  • Argentiina: 15 419 vahvistettua tartuntaa, 520 kuolemaa

Lähde: Worldometer

    Osion tuoreimmat

    Luitko jo nämä?