Savunhajun aiheutti selkäni takana kytevä ostoskeskus. Roskakasojen reunustamalla kadulla lojui kyynelkaasupatruunoiden hylsyjä, jotka kilisivät, kun niihin osui hämärässä kengällään.
Keskustan suunnalta saapui autokolonna: hiekanvärisiä jeeppejä, miehistönkuljetusvaunuja, poliisiautoja. Ne vyöryivät ohi palaneen postikonttorin ja ohittivat paksuihin luotiliiveihin ja radiolla varustettuihin kypäriin pukeutuneet poliisit, jotka avasivat risteykseen perustetun tiesulun saattuetta varten.
Sillä hetkellä oli helppo kuvitella olevansa Kabulissa, Bagdadissa, Mogadishussa tai jossain muussa maailman ongelmapesäkkeistä.
Tämä taistelutanner oli kuitenkin Minneapolisissa, vauraassa Minnesotan osavaltiossa Amerikan Yhdysvalloissa. Kello oli 23 lauantai-iltana, ja tämäniltaisen ulkonaliikkumiskiellon neljäs tunti oli juuri alkamassa.
Tappavampi kuin korona
Joka tuhannennen mustan amerikkalaismiehen elämä päättyy poliisin käsissä. Koronavirukseen on Yhdysvalloissa kuollut 0,3 ihmistä tuhatta asukasta kohden. Viime vuonna julkaistun tutkimuksen mukaan mustaihoinen mies joutuu 2,5 kertaa valkoista miestä todennäköisemmin poliisin surmaamaksi.
Kun George Floyd kuoli maanantaina Minneapolisin kadulle, hänestä tuli pitkän listan seuraava nimi. Poliisi kirjoitti raporttiinsa, että Floyd ”vaikutti kärsivän lääketieteellisestä ongelmasta”. Lääketieteellinen ongelma oli se, että Floydin sydän oli pysähtynyt niiden 8 minuutin ja 53 sekunnin aikana, jotka valkoihoinen konstaapeli Derek Chauvin oli painanut hänen niskaansa polvellaan.
Chauvinille tämä oli neljäs kerta, kun siviili kuoli hänen ollessaan työtehtävässä. Aikaisemmista kerroista ei ollut aiheutunut hänelle seurauksia.
Niin olisi ehkä käynyt nytkin, ellei sivullinen olisi kuvannut tapauksesta kännykällään videota.
Video alkoi levitä kulovalkean tavoin verkossa tiistaina. Mielenosoittajat lähtivät Minneapolisin kaduille protestoimaan poliisin rasismia ja väkivaltaa vastaan. Chauvin ja kolme muuta pidätykseen osallistunutta poliisia saivat potkut.
Väkevä viha
Saavuin Minneapolisiin perjantaina. Edellisenä iltana mielenosoitukset olivat muuttuneet väkivaltaisiksi. Mellakoitsijat sytyttivät poliisiaseman tuleen, eikä poliisi tehnyt ylivoimaisen väkijoukon edessä vastarintaa.
Presidentti Donald Trump katsoi kotonaan televisiota ja päätti siteerata vuonna 1967 rajuilla otteillaan ylpeillyttä miamilaista poliisipäällikköä. Trump tuskin kysyi viestintäkonsulttien näkemystä ennen kuin näppäili kännykkäänsä yhden aikaan yöllä:
– Ryöstelyä seuraa ampuminen.
Perjantain aikana viranomaiset uskoivat löytäneensä keinot tilanteen rauhoittamiseksi. Minneapolisin suurkaupunkialueelle julistettiin ulkonaliikkumiskielto. Kaduille kutsuttiin 500 kansalliskaartin sotilasta. Chauvin asetettiin syytteeseen taposta ja kuolemantuottamuksesta.
Hyvin nopeasti kävi selväksi, että kansalaisten viha oli näitä toimenpiteitä väkevämpää. Kun ulkonaliikkumiskielto astui voimaan, tuhansien mielenosoittajien kulkue lähti liikkeelle Minneapolisin keskustassa.
Mielenosoittajat huusivat George Floydin nimeä ja vaativat neljää poliisia vastuuseen tämän kuolemasta.
– No justice, no peace, prosecute the police!
Kulkueen määränpää oli viidennen poliisipiirin asema Etelä-Minneapolisissa. Kun joukko saapui sinne, ryöstely alueella oli jo käynnissä. Ihmiset kantoivat tavaraa kaupoista ja sytyttivät liikkeitä tuleen. Joukko nuoria miehiä hakkasi pankin ovet sisään.
Jotkut kulkuetta ohjanneista mielenosoittajista yrittivät huutaa mellakoitsijoita rauhoittumaan. Se oli tuloksetonta. Lopulta kansalliskaarti saapui alueelle ja hajotti joukon kyynelkaasulla. Vandalisointia se ei lopettanut.
Mellakoitsijat sytyttivät keskiviikkona tuleen varaosaliikkeen Etelä-Minneapolisissa.
Kun poistuin yhden jälkeen paikalta, liekit löivät joka puolella. Nuoret otattivat itsestään kuvia palava kaivinkone taustallaan. Hotellihuoneessani avasin television, joka näytti kuvaa mellakoista ympäri maan.
300 vuoden perintö
George Floydin kuolema oli sytyke, joka osui rotukysymysten rutikuivaan heinäkasaan. Yhdysvaltojen musta väestö on elänyt erilaista todellisuutta kuin valkoiset jo yli 300 vuoden ajan.
Orjuuden poistaminen ei poistanut epätasa-arvoa. Kansalaisoikeustaistelu ei pyyhkinyt rasismia. Tänäkin päivänä mustaihoisen on vaikeampi saada töitä kuin yhtä ansioituneen valkoisen. Mustien on vaikeampi saada asuntolainoja, ja heidän on todennäköisempää joutua poliisin pysäyttämäksi.
On totta, että mustan väestön rikollisuusaste on valkoisia suurempaa. Täytyy kuitenkin olla varsin paatunut rasisti väittääkseen, että tämä olisi yksilöiden eikä yhteiskunnan rakenteellisen epätasa-arvon syytä.
Tänä keväänä koronavirus on tuonut epätasa-arvon esiin irvokkaalla tavalla. Virus on tappanut afroamerikkalaisia kaksi kertaa niin paljon kuin heidän osuutensa väestöstä antaisi olettaa. Valkoihoisiin verrattuna mustilla on heikompi pääsy terveyspalveluihin ja enemmän perussairauksia. He asuvat tiiviisti ja työskentelevät usein aloilla, joissa etätyöt ovat mahdottomia.
Jo ennen Floydin tapausta Yhdysvalloissa kohistiin Ahmaud Arberysta, juoksulenkillä olleesta mustasta miehestä, jonka valkoinen isä ja poika tappoivat Georgiassa.
Sitten tuli hirvittävä video. Lisätään tähän kiehuva sosiaalinen media. Otetaan huomioon yli kaksi kuukautta jatkunut poikkeustila. Muistetaan miljoonien huoli toimeentulosta. Sekoitetaan joukkoon vastakkainasettelua lietsova presidentti.
Seurasi roihahdus.
Voimannäyttö
Lauantaiaamuna ääni kellossa oli muuttunut. Mielenosoittajille ymmärrystään osoittanut Minnesotan kuvernööri Tim Walz tuomitsi mellakoitsijat tiedotustilaisuudessaan kovin sanoin ja julisti koko osavaltion kansalliskaartin liikekannallepanon.
Etelä-Minneapolisin kaduille kerääntyi tuhansia ihmisiä, jotka siivosivat edellisen illan tuhoja. Rauhanomaiset mielenosoitukset jatkuivat.
Kun palasin illalla viidennen poliisipiirin alueelle, ilmapiiri oli täysin muuttunut. Näin keskenään riiteleviä ihmisiä ja baseball-mailoja kantavia mielenosoittajia. Poliisiaseman ulkopuolella olevasta väkijoukosta suurin osa oli pukeutunut mustiin, ja ilmassa väreili väkivalta.
Ulkonaliikkumiskielto astui jälleen voimaan kello 20. Vähän sen jälkeen mielenosoittajien joukosta lensi poliisiaseman muurin yli kiviä ja ilotulitteita. Poliisi vastasi välittömästi.
Kyynelkaasu ja kumiluodit saivat väkijoukon juoksemaan karkuun. Vain uhmakkaimmat jäivät. Jonkin ajan kuluttua toinen mielenosoittajien ryhmä marssi paikalle, mutta tämänkin joukon poliisi löi tehokkaasti hajalle.
Viestit kertoivat samanlaisista kohtauksista ympäri kaupungin. Poliisin ja kansalliskaartin valtava voimannäyttö hiljensi viimein Minneapolisin kadut.
Kansalliskaarti suojeli palokuntaa, joka sammutti palavaa pankkia.
Mitä nyt?
On luultavaa, että levottomuudet ympäri Yhdysvaltojen jatkuvat. Vaikka poliitikot vakuuttavat myötätuntoaan ja vaativat seuraamuksia Floydin pidättäneille poliiseille, eivät ongelmien pohjasyyt ole hävinneet.
Rasismi on syvään juurtunut ilmiö. Poliisit ovat ihmisiä. Osalla heistä on rasistisia asenteita.
Yhdysvalloissa poliisin peruskoulutus vaihtelee osavaltioittaan. Oikeusministeriön vuonna 2013 julkaiseman tutkimuksen mukaan se kestää keskimäärin noin vuoden. Minnesotassa poliisilta vaaditaan lisäksi joko kaksivuotinen alempi korkeakoulututkinto tai sotilastausta.
On selvää, että koulutus ei ole riittävä. Monet mustaihoiset tietävät tämän omasta kokemuksestaan. Somalialaissyntyinen taksikuski kertoi minulle, että kaikki hänen kohtaamansa poliisit ovat lähtökohtaisesti vihaisia.
Minneapolisin mellakoista raportoineet toimittajat olivat pääasiassa koulutettuja valkoihoisia. Heistä moni sai ensikokemuksensa poliisin toimintatavoista päättyneellä viikolla.
Sosiaalisessa mediassa levisi videoita, joissa poliisit käyttävät voimaa passiivisia, lehdistöksi esittäytyviä toimittajia kohtaan. Itse istuin autossa lehdistökortti esillä, kun poliisi tuli huutamaan minulle kiroillen. Myöhemmin sama poliisi uhkasi kaasuttaa minut. Syy tähän jäi hämäräksi.
Rasismin kitkeminen amerikkalaisesta yhteiskunnasta on pitkä projekti, jonka eteen on ponnisteltava jatkuvasti. Ainakin poliisien koulutus ja kurinpito tulisi uudistaa välittömästi.
George Floyd kuoli, kun hänet pidätettiin väärennetyllä 20 dollarin setelillä maksamisesta.
Jos mitään ei tapahdu, George Floydin kuolema jää turhaksi, yhdeksi numeroksi tuhansien poliisin käsissä kuolleiden mustien miesten synkkään tilastoon.
