Lavastettu ”suomalaisleiri” kuohuttaa Karjalassa – erikoinen museo­hanke sai Putinin apurahan - Ulkomaat - Ilta-Sanomat

Lavastettu ”suomalaisleiri” kuohuttaa Karjalassa – erikoinen museo­hanke sai Putinin apurahan

Taiteellisesti dramatisoitu Vesuri-elokuva kertoo Suomen ylläpitämille leireille joutuneiden neuvostoliittolaisten lasten kohtaloista Itä-Karjalassa. Vesuri-nimi on symbolinen viittaus siihen, että aivan kuin vesurilla raivataan metsän nuorta kasvustoa niin myös suomalaisten leireille joutui nuoria venäläislapsia.

Julkaistu: 29.5. 6:45

Karjalaan piti avautua jo tänä kesänä ”leirikulissimuseo”, jonka tavoitteena on kertoa suomalaismiehittäjien vangeiksi joutuneiden neuvostolasten kohtaloista venäläiskoululaisille. Hankkeeseen liittyy erikoisia piirteitä – ja nyt koko leiri on kateissa.

Perusteettomat väitteet Suomen mukamas käyttämistä kaasukammioista, elävältä hautaamisista ja venäläisten siviilien kansanmurhasta eivät ole ainoa kohu, joka on parhaillaan meneillään Suomen jatkosodanaikaisiin tekoihin liittyen Venäjällä.

Samaan teemaan liittyy myös venäläislapsille suunnattu elokuva nimeltä Vesuri, joka on taiteellisesti dramatisoitu kertomus suomalaisten miehittäjien ylläpitämälle vankileirille joutuneiden neuvostoliittolaisten lasten karuista kohtaloista.

Elokuvassa on mukana myös yksi suomalaisnäyttelijä, julmaa majuri Virtasta esittävä Lasse Lindberg.

Filmi valmistui jo vuosi sitten, mutta sen laajempi levitys Venäjän elokuvateattereihin on suunnitteilla vasta tämän vuoden aikana, kertoo Kinofilmpro-sivusto.

Vesuri-filmin leirikohtaukset kuvattiin Sopohan (Suopohjan) kylään pystytetyissä kulisseissa, jotka oli rakennettu varta vasten elokuvaa varten. Lavasteisiin kuului muun muassa vartiotorneja, piikkilanka-aitaa suomen- ja venäjänkielisine varoituskyltteineen sekä puisia parakkeja karuine makuulavereineen.

Kun elokuva oli saatu kuvattua, Karjalassa syntyi idea hyödyntää leirikulissit uutta isänmaallista projektia varten.

Keksittiin, että leirin lavasteista muodostettaisiin suomalaisen vankileirin ”uudelleenrakennettu toisinto”, jonka avulla voitaisiin muistuttaa nykyisille sukupolville suomalaisten miehittäjien ylläpitämien vankileirien historiasta Itä-Karjalassa.

Vesuri-elokuvan mainosjuliste.

Loppuvuodesta 2019 tulikin uutinen, jonka mukaan petroskoilainen hyväntekeväisyyssäätiö Otkrytye vozmozhnosti (Avoimet mahdollisuudet) oli saanut niin kutsutun presidentin apurahan leirimuseon perustamista varten.

Presidentin apurahoja jakaa presidentti Vladimir Putinin aloitteesta perustettu rahasto, josta myönnetään varoja erilaisiin yhteiskunnallisesti hyödyllisiin hankkeisiin.

Avoimet mahdollisuudet -säätiö on perustettu alkujaan auttamaan Karjalassa asuvia erityislapsia ja heidän perheitään. Apurahahakemuksen mukaan järjestö aikoo nyt kuitenkin laajentaa toimintaansa uudelle tasolle, sillä kaavailujen mukaan leirimuseo olisi suunnattu sekä Karjalan että Pietarin 9-luokkalaisille koululaisille historianopetuksen tueksi.

Leirihanke sai presidentin rahastosta liki 3 miljoonaa ruplaa ja reilut 4 miljoonaa ruplaa oli tulossa muualta, joten ruplan nykykurssilla laskettuna kyse on noin 90 000 euron kokonaishankkeesta.

Suomalaisleirin ”kulissimuseota” on kannattanut julkisuudessa muun muassa Karjalan tasavallan johtaja Artur Parfjontshikov. Hän kertoi hankkeesta omalla VKontakte-sivullaan käytyään tutustumassa Vesurin filmauspaikkaan.

– Lavasteista tulee nyt eräänlainen muistomuseo. Lasten hyväntekeväisyyssäätiö Avoimet mahdollisuudet on ryhtynyt luomaan lavasteiden pohjalle historiallista rekonstruktiota suomalaisten leirien elämästä ja arjesta Karjalassa, Parfjontshikov kirjoitti.

Parfjontshikovin mukaan muistomuseon sijoituspaikaksi tulisi Shaidoma eli Säitämän kylä Kontupohjan piirissä.

Säitämässä ei sijainnut yhtäkään suomalaisten ylläpitämää sotavanki- tai siviilileiriä jatkosodan aikana 1941–44 eikä hankkeen perustamisasiakirjoista käy ilmi, miksi juuri Säitämä oli päätetty valita kulissileirin tulevaksi pystytyspaikaksi.

Parаjontshikov korosti, että Säitämä ei ole kuitenkaan kaukana Käppäselästä, missä hänen mukaansa ”sijaitsi suomalaisten ylläpitämiä leirejä”.

Lars Westerlundin toimittamasta suomalaisleirien hakuteoksesta (Talvi-, jatko- ja Lapin sodan sotavanki- ja siviilileirit 1939–1944) käy ilmi, että Käppäselässä toimi sotavankikomppaniaan kuulunut työosasto nimeltä L-51. Leiri toimi vuosina 1942–1944 ja siellä kirjattiin menehtyneeksi yksi sotavanki.

Suomalaisten vankileireistä kertova muistomuseo olisi toiminut Säitämän kylän pellolla. Nyt Vesuri-elokuvan lavasteet on kuitenkin viety tuntemattomaan paikkaan.

Apurahapäätöksen mukaan museohankkeen olisi määrä valmistua jo tämän vuoden syyskuun loppuun mennessä. Parfjontshikovin mukaan ensimmäiset koululaisvierailut olisi kuitenkin tarkoitus järjestää leirille vielä tämän kesän aikana.

Kulissileirihanke on ehtinyt herättää kuitenkin jo monenlaisia skandaaleja Karjalassa.

Oppositiohenkinen media ja paikalliset historiantuntijat ovat ihmetelleet, miksi Karjalaan ollaan rakentamassa nyt ”feikkikeskitysleiriä” elokuvalavasteista, jotka eivät vastaa edes ulkoisesti historiallisia yksityiskohtia. Karjalan tasavallassa olisi kuitenkin säilyneenä myös aitoja rakennuksia, joissa suomalaisten vankeina olleita siviili- ja sotavankeja majoitettiin.

On myös kyselty, miksi erityislasten apusäätiö käyttää energiaansa ja varojaan tekaistun suomalaisleirin pystyttämiseen, kun Karjalassa riittäisi tehtävää säätiön alkuperäiselläkin osaamisalueella. Lisäksi Säitämän kylä sijaitsee huonokulkuisten teiden varrella, joten suunniteltu koululaisten kuljettaminen paikalle olisi monen mielestä paitsi hankalaa niin myös vaarallista.

Säitämän kylässä oli vielä vastikään jäljellä leirilavasteiden puita, joista piti rakentaa suomalaisten ylläpitämien leirien muistomuseo.

Kaikesta tästä huolimatta lavasteet kuljetettiin Säitämän kylään jo kuluneena talvena odottamaan lopullista pystyttämistään sen jälkeen, kun lavasteista oli alkanut kadota puutavaraa. Hankkeen puuhamiehet epäilivät, että jotkut olivat keksineet varastaa lavasteita poltto- tai rakennuspuikseen.

Uusi erikoinen käänne paljastui vastikään, kun petroskoilainen toimittaja Tatjana Smirnova ryhtyi kollegoineen selvittämään, missä vaiheessa ”tekohistoriallisen museon” pystytystyöt ovat tällä hetkellä. Säitämässä odotti yllätys, sillä leirikulisseista ei näkynyt enää kuin myllättyä maata ja pientä roinaa.

Otrazhenie.Karelija-sivuston mukaan paikalliset asukkaat kertoivat, että viimeisetkin lavasteet oli viety vastikään pois isolla autolla. Kyläläisillä ei ollut tietoa, minne leiriä oltaisiin ehkä pystyttämässä.

Myöskään Smirnova kollegoineen ei ole onnistunut selvittämään Karjalan viranomaisilta, mitä leirilavasteille aiotaan seuraavaksi tehdä. Toimittajat pyytävätkin apua paikallisilta:

– Jos teidän asuinpaikallenne ilmaantuu yhtäkkiä outoja lautoja ja pylväitä, kertokaa meille. On mahdollista, että keskitysleiri saapui teidän luoksenne, Otrazhenie.Karelija-sivusto kirjoittaa Facebookissa.

Tiedote kansanmurhatutkinnasta katosi

Venäjän tutkintakomitean Suomea vastaan käynnistämä kansanmurhatutkimus on saanut uuden käänteen, sillä rikostutkinnan aloittamisesta kertova tiedote on kadonnut vastikään tutkintakomitean virallisilta sivuilta.

Tiedotteen katoamisesta uutisoi Karjalassa ilmestyvä Stolitsa na Onego -uutissivusto. Karjalaissivusto oli kuitenkin ehtinyt ottaa talteen videon, jossa tutkintakomitean edustaja Svetlana Petrenko kertoo omin sanoin kameralle kansanmurhatutkinnan aloittamisesta. Video löytyy siten yhä YouTubesta Stolicaonegon omalta tililtä.

Venäjän ilmoitus kansanmurhatutkinnan käynnistämisestä on herättänyt laajaa kummastusta riippumattomien historiantutkijoiden piirissä sekä Suomessa että Venäjällä. Tutkintakomitean esittämät väitteet suomalaisten käsissä kuolleista vähintään 8 000 siviilistä sekä kaasukammioissa surmatuista ja elävältä haudatuista sotavangeista eivät vastaa lainkaan tiedettyjä tosiasioita.

Tutkintakomitea ei ole perustellut kansanmurhatiedotteen poistamista, joten tällä hetkellä ei ole varmuutta siitä, tarkoittaako se koko tutkinnan alasajoa vai onko kyse esimerkiksi sen uudelleenmuotoilusta.

Venäjän mediassa ja niin kutsutuilla isänmaallisilla sivustoilla Suomen syyttely kansanmurhasta jatkuu kuitenkin yhä tutkintakomitean alkujaan esittämien väitteiden pohjalta.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?