Asiantuntija: USA:n vetäytymiseen asevalvonta­sopimuksesta nivoutuu kaksi Suomen kannalta ongelmallista asiaa - Ulkomaat - Ilta-Sanomat

Asiantuntija: USA:n vetäytymiseen asevalvonta­sopimuksesta nivoutuu kaksi Suomen kannalta ongelmallista asiaa

Presidentti Trump ei pidä monenkeskisistä sopimuksista, asiantuntija arvioi.

Julkaistu: 22.5. 15:48

Yhdysvallat on sanonut vetäytyvänsä Avoin taivas -sopimuksesta.

Yhdysvaltojen aikomus vetäytyä Avoin taivas -asevalvontasopimuksesta on osa laajempaa, Suomelle epäedullista kehityskulkua, arvioi Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Charly Salonius-Pasternak.

– Suomelle ongelmallista on, että tämä on vain yksi lisäesimerkki siitä, miten kansainvälisiä sopimuksia ja normeja heikennetään.

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump kertoi torstaina kaavailevansa maansa vetämistä pois vuonna 2002 voimaan astuneesta sopimuksesta. Trumpin mukaan Venäjä ei ole noudattanut sopimusta.

– Venäjä ei noudattanut sopimusta. Joten kunnes he noudattavat sitä, me vetäydymme, mutta on hyvä mahdollisuus sille, että saamme uuden sopimuksen aikaan tai teemme jotain, jotta tuo sopimus korjataan, presidentti sanoi AP:n mukaan.

Sopimuksen on ratifioinut 34 maata, Suomi mukaan lukien. Sopimus mahdollistaa aseistautumattomat tarkkailulennot allekirjoittajamaissa. Kerätyt tiedot jaetaan myös muiden sopimuksen osapuolten kanssa. Yhdysvaltojen mukaan Venäjä on kuitenkin pyrkinyt rajoittamaan lentoja ja siten rikkonut sopimuksen henkeä.

Salonius-Pasternakin mukaan sopimuskiistaan nivoutuu Suomen kannalta kaksi suurta ongelmaa.

– Ensinnäkin se, että kansainvälisiä sopimuksia ja normeja rikotaan niin kuin Venäjä on ilmeisesti tehnyt. Toiseksi se, että Suomelle hyödyllisen maailmanjärjestyksen yksi perustajista ja rakentajista eli Yhdysvallat on nyt erkaantumassa tästä.

Venäjä on vakuuttanut noudattavansa sopimusta Yhdysvaltojen lähdöstä huolimatta.

Salonius-Pasternakin mukaan Venäjä saattaa todella pysyä sopimuksessa, jolloin se vaikuttaa rakentavammalta kuin Yhdysvallat. Jos Venäjä kuitenkin vetäytyisi, käytännössä tarkkailulennot maan alueella loppuisivat. Myös Suomi on lentänyt näitä lentoja Venäjällä.

Tutkija ei kuitenkaan usko, että Suomi jää pimentoon, vaikka Yhdysvallat sopimuksesta vetäytyisi. Huolestuttavampaa on, että vetäytyminen vahvistaa Yhdysvaltojen linjaa erkaantua kansainvälisistä, monen osapuolen välisistä sopimuksista.

– Trump näkee, että monenkeskeiset sopimukset asettavat Yhdysvallat heikompaan tilanteeseen ja antavat liikaa tasoitusta muille ja ovat siten Yhdysvalloille epäreiluja. Se on se tärkein lähtökohta tässä.

– Tämä on yksi asia pois tästä kansainvälisestä avoimuutta ja yhteistyötä korostavasta järjestelmästä.

Suomen kannalta Yhdysvaltojen vetäytyminen sopimuksesta olisi myös historiallisista syistä tappio. Sopimuksesta neuvoteltiin aikoinaan Helsingistäkin ja se allekirjoitettiin Helsingissä maaliskuussa 1992.

Jos Yhdysvallat todella vetäytyy sopimuksesta, laskee se entisestään uuden New Start -sopimuksen neuvotteluihin kohdistuvia odotuksia. Kyseinen strategisten ydinaseiden määrää rajoittava sopimus lakkaa olemasta voimassa helmikuussa 2021. Viime vuonna purkautui jo keskimatkan maalta laukaisevat ohjukset poistanut INF-sopimus.

Yhdysvallat on sanonut haluvansa neuvottelupöytään myös Kiinan. Salonius-Pasternakin mukaan Kiina ei ole kuitenkaan osoittanut kiinnostusta liittyä sopimukseen.

– Mitä tapahtuu uudelle New Startille? Ei pienintäkään aavistusta. Mutta huomioiden tämän trendin, olisi yllätys, jos haluttaisiin tehdä tämä sopimus, mutta ei näitä muita.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?