Yhdysvallat löi rahat pöytään ja kahmaisi itselleen 300 miljoonaa ensimmäistä koronarokotetta – tämä rokotteesta tiedetään - Ulkomaat - Ilta-Sanomat

Yhdysvallat löi rahat pöytään ja kahmaisi itselleen 300 miljoonaa ensimmäistä koronarokotetta – tämä rokotteesta tiedetään

Presidentti Donald Trump on verrannut hallintonsa koronastrategiaa muun muassa ydinaseen syntyyn johtaneeseen Manhattan-projektiin.

Julkaistu: 22.5. 9:54

Oxfordin yliopistossa kehiteltävän koronarokotteen on määrä saapua markkinoille syksyllä.

Yhdysvallat on varannut lääkejätti AstraZenecan patentoiman covid-19-rokotteen ensimmäisestä tuote-erästä lähes kolmanneksen omille kansalaisilleen, kertoo uutistoimisto Reuters. Sopimus britannialaisen lääkeyhtiön kanssa perustuu presidentti Donald Trumpin määräykseen, jota noudattava liittovaltion terveysministeriö sitoutui avustamaan yhtiötä 1,2 miljardilla dollarilla nopeuttaakseen rokotteen valmistumista.

– Sopimus AstraZenecan kanssa on valtava harppaus Operaatio Poimuajon työssä kohti turvallista, tehokasta ja laajasti saatavaa rokotetta vuoteen 2021 mennessä, maan terveysministeri Alex Azar totesi Reutersin mukaan.

Poimuajo (eng. warp drive) on pääasiassa tieteiselokuvissa esiintyvä termi, jolla tarkoitetaan paikoin valonnopeuden ylittävää avaruusalusten liikkumista. Trumpin hallinto on viitannut termillä rokotteiden nopeaan saatavuuteen tähtäävää koronastrategiaansa. Aiemmin Trump on verrannut hallintonsa koronatalkoita ydinaseen syntyyn johtaneeseen Manhattan-projektiin.

AstraZenecan rokotetta kehitetään Oxfordin yliopiston kanssa, ja sen ensimmäisen tuote-erän on määrä kattaa miljardi annosta. Ensimmäisiin toimituksiin yhtiö on kertonut olevansa valmis tämän vuoden syyskuussa. Tuoreen sopimuksen nojalla rokotteista 300 miljoonaa toimitetaan Yhdysvaltoihin.

Tutkimuksen rahoittamiseen on osallistunut avokätisesti myös Britannian hallitus, joka on varannut ensimmäisestä tuote-erästä itselleen 100 miljoonaa annosta. Maan ministerit ovat luvanneet, että Britannian kansalaiset saavat rokotteet käyttöönsä ensimmäisinä.

Mitä rokotteesta tiedetään?

Niin sanotun virusvektorirokotteen tehokkuudesta koronaa vastaan ei ole toistaiseksi tutkittua tietoa.

Vektorirokote on turvallinen, sillä se ei ole lainkaan patogeeninen eli tautia aiheuttava. Oxfordin aihiossa kuljetin on simpanssilta peräisin oleva adenovirus, joka ei kykene monistumaan ihmisessä.

Viime kuussa Etelä-Englannissa alkaneeseen koeohjelmaan on osallistunut 1 000 tervettä vapaaehtoista, jotka ovat iältään 18-55-vuotiaita. Myös Yhdysvallat on varannut 30 000 koeannosta oman maansa kansalaisille, joilla covid-19 on edennyt taudin kolmanteen vaiheeseen.

Lopullisten koetulosten on määrä selvitä kesän aikana.

– Haluamme kiittää Yhdysvaltain ja Iso-Britannian hallituksia heidän merkittävästä tuestaan rokotteen kehittämisen ja tuottamisen vauhdittamisessa, AstraZenecan pääjohtaja Pascal Soriot sanoi Reutersin mukaan.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylilääkäri Hanna Nohynek kertoi maanantaina THL:n ja Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimean verkkoseminaarissa, että erinäisiä rokotekehityshankkeita on maailmalla yhteensä noin 120. Niistä kahdeksan on edennyt kliinisiin tutkimuksiin. Euroopassa rokoteaihioita on Britannian lisäksi Saksassa.

– Jos nyt kaikki sitten menee hyvin, voitaisiin ajatella, että ensimmäisten rokoteaihioiden annoksia saadaan tuotettua Euroopassa ja Yhdysvalloissa poikkeusluvan avulla laajempaan käyttöön jo syksyllä. Mutta ei ole vielä mitenkään selvää, keille näitä annoksia riittää, Nohynek sanoi.

Fimean lääkevalmisteiden arviointiosaston johtaja Esa Heinonen puolestaan arvioi, ettei Oxfordin nopeasti edenneelle rokoteaihiolle ehditä myöntää virallista myyntilupaa vielä syyskuussa.

– Jos kaikki rokotettavat on rekrytoitu ja tutkimukselle saadaan tarpeeksi seuranta-aikaa – eli tulokset saadaan – vie jo tutkimusraportinkin tekeminen oman aikansa. Viranomaisilla on myös yleensä kysymyksiä turvallisuuteen ja tehoon liittyen. En usko, että myyntilupa syyskuussa on realistinen, Heinonen sanoi.

Nohynek ja Heinonen avasivat webinaarissa myös kysymystä siitä, mitä Suomi tekee, jos rokoteannoksia saadaan liian vähän koko väestön rokottamiseen.

Pandemiasuunnitelman mukaan rokotteita annettaisiin tällöin sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävissä työskenteleville sekä niille, joilla on suurin riski saada vakava tauti. Toinen mahdollisuus on niin sanottu rengasrokottaminen, joka keskittyy altistuneisiin.

– Otan esimerkiksi ebolarokotteen, jota on annettu rengasrokottamisen periaatteella. Kun on ebolatapaus, sen tapauksen ympärillä olevat ihmiset – terveydenhuollon ammattilaiset ja läheiset kontaktit – rokotetaan, Nohynek sanoi.

Puhkeaako maailmalla riita rokotteista?

Suurvaltojen runsas taloudellinen tuki rokotteita kehittäville lääkeyhtiöille on herättänyt maailmalla huolta hoidon epätasa-arvoisesta jakautumisesta. Aiemmin toukokuussa lääkeyhtiö Sanofin johtaja hermostutti Ranskan hallituksen todettuaan, että yhtiön Yhdysvalloissa tuottamat rokotteet menevät valmistuessaan amerikkalaisille potilaille vastapalkkiona maan taloudellisesta avustuksesta ja joutui perumaan puheensa.

AstraZeneca on kertonut neuvottelevansa eri maiden hallitusten ja yhteistyökumppaneidensa kanssa parantaakseen rokotteiden maailmanlaajuista saatavuutta ja tuotantoa. Lisäksi yhtiö keskustelee erinäisten organisaatioiden kanssa rokotteiden reilusta jakautumisesta.

Covid-19-tautiin on kuollut maailmalla tähän mennessä 325 000 ihmistä.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?