Ruotsin entinen valtion­epidemiologi lataa suorat sanat maan korona­linjasta – kertoo, mitä olisi pitänyt tehdä heti kriisin alussa - Ulkomaat - Ilta-Sanomat

Ruotsin entinen valtion­epidemiologi lataa suorat sanat maan korona­linjasta – kertoo, mitä olisi pitänyt tehdä heti kriisin alussa

Julkaistu: 20.5. 4:29

Valtionepidemiologina vuosina 2005–2013 toiminut Annika Linde sanoo Dagens Nyheterille, ettei Ruotsissa valittu linja koronaepidemian hoidossa ole jälkikäteen ajateltuna ollut kovin hyvä.

Uuden koronaviruksen leviämisen estämiseksi suuressa osassa maailman valtioita otettiin keväällä käyttöön jykeviä toimia, kuten ulkonaliikkumiskieltoja, ihmisten lukumäärään sidottuja kokoontumisrajoituksia sekä etätyösuosituksia, joita ollaan vasta nyt kesän kynnyksellä vähitellen purkamassa, ja sittenkin varovaisin askelin.

Pohjoismaista ainoana valtavirtaa vastaan on uinut Ruotsi, jossa käyttöönotetut rajoitukset ovat olleet selvästi muita eurooppalaisia valtioita lievempiä. Ruotsin valitsema linja on ihmetyttänyt laajalti maailmalla, sillä esimerkiksi muihin Pohjoismaihin verrattuna maassa on ilmennyt selvästi enemmän kuolemantapauksia uuden koronaviruksen aiheuttamaan covid-19-tautiin.

Ruotsin koronalinja on aiheuttanut runsaasti myös kritiikkiä maan sisällä, vaikka sen eduksi on laskettu se, ettei Ruotsin talouselämä ole kärsinyt sellaisesta notkahduksesta, mikä monissa rajumpiin rajoittamistoimiin ryhtyneissä valtioissa on nähty.

Nyt Ruotsin koronalinjan kritisoijiin on yhtynyt myös maan entinen valtionepidemiologi Annika Linde, joka on antanut haastattelun sanomalehti Dagens Nyheterille. Linde toimi virassa vuosina 2005–2013 ennen nykyistä valtionepidemiologia Anders Tegnelliä.

Lindeltä ei heru yltiöpäisiä kehuja seuraajalleen Tegnellille siitä, mitä tulee Ruotsin valitsemaan tiehen koronaepidemian hoidossa.

– Mielestäni alkaa vaikuttaa siltä ettei Ruotsin malli ehkä ole ollut kaikilta osilta viisain, hän sanoo.

Linde myöntää, että on helppoa olla jälkiviisas ja tunnustaa, ettei hänellä ollut mitään Ruotsin valittua koronalinjaa vastaan siinä vaiheessa kun virus alkoi vasta levitä yhteiskunnassa. Mutta sitä hän ei voi olla nyt tunnustamatta, että taustapeileissä kummittelee yksi merkittävä seikka: Valmistautuminen olisi voinut olla parempaa ja valitut toimet erilaisia. Nykytietojen valossa Linde olisi sulkenut yhteiskunnan kuukaudeksi, jotta Ruotsi olisi saanut lisää aikaa valmistautua koronaviruksen leviämiseen.

– Meidän olisi täytynyt määrätä selvästi kovempia rajoitustoimia jo alkuvaiheessa. Olisi pitänyt ymmärtää, kuinka huonosti terveyden- ja vanhustenhuoltomme oli valmistautunut. Sulkeminen olisi antanut meille mahdollisuuden valmistautua, pohtia asioita ja minimoida tartuntojen leviäminen.

 Mielestäni alkaa vaikuttaa siltä ettei Ruotsin malli ehkä ole ollut kaikilta osilta viisain.

– Uskon myös, että meidän olisi täytynyt määrätä eri maista Ruotsiin saapuvat matkustajat, kaikki potentiaaliset taudinkantajat, paljon tiukempaan karanteeniin. Tuolloin tautitapauksia olisi ollut vähemmän ja olisimme saaneet paremmat mahdollisuudet valmistautua. Ja tätä mieltä olen ollut koko ajan, Linde sanoo.

Ihmiset tungeksivat maaliskuun lopussa terasseille aivan vanhaan malliin.

Linde arvioi, että muissa Pohjoismaissa, joissa rajoitustoimet ovat olleet selvästi Ruotsia tiukempia jo heti epidemian alkumetreiltä lähtien, ovat onnistuneet valitussa strategiassa paremmin.

– Me olemme ajatelleet, että joudumme koronan kynsiin joka tapauksessa, joten se mihin kannattaa keskittyä, on taudin hoito. Pohjoismaisissa naapurimaissamme on sanottu, että tartuntojen leviäminen on pyrittävä pitämään niin vähäisellä tasolla, että tartunnat eliminoidaan. Ja näyttää siltä, että toistaiseksi he ovat onnistuneet melko hyvin.

Kritiikistä huolimatta Linde ei ole varma kannattaako valittua linjaa, jossa yhteiskunta on päätetty pitää puoliavoimena, lähteä enää tässä vaiheessa muuttamaan ainakaan suuremmin.

 Meidän olisi täytynyt määrätä selvästi kovempia rajoitustoimia jo alkuvaiheessa.

– Ehkä kannattaisi selvittää tarkemmin, missä virusta on, ja missä osissa maata tiukemmat rajoittamistoimenpiteet olisivat tarpeen. Tukholma on yksi tautikeskittymä, Göteborg toinen, ja on muitakin. Voi olla, että virus nostaa päätään verrattain pienellä alueella ja lähtee sitten leviämään. Silloin siellä voisi olla tarpeen reagoida tilanteeseen voimakkaammin, Linde hahmottelee.

Terasseilla oli ruuhkaa myös huhtikuun lopussa.

Vaikka Dagens Nyheterin haastattelusta välittyy selvästi entisen valtionepidemiologin soraääni Ruotsissa valitulle koronalinjalle, hän myöntää, että epidemiassa on ollut kyse vaikeasti hahmotettavasta kokonaisuudesta, joka on yllättänyt poliitikkojen lisäksi myös lääketieteen asiantuntijat.

– Viruksen leviäminen on ollut luultua hitaampaa ja keskittyneempää. Kyseessä on vaikeasti ymmärrettävä virus, mikä tekee Ruotsissa omaksutun strategian kritisoimista entistä vaikeampaa.

 Me olemme ajatelleet, että joudumme koronan kynsiin joka tapauksessa, joten se mihin kannattaa keskittyä, on taudin hoito.

Tiistaina Ruotsissa kerrottiin 45 uudesta koronaviruksen aiheuttamasta kuolemantapauksesta, mikä nosti kokonaisuhrimäärän 3 743:een. Suomessa kuolemantapauksia on alle kymmenesosa Ruotsin lukemista – 301 kappaletta.

Uutistoimisto Reuters kertoi tiistaina, että asukaslukuun suhteutettuna Ruotsissa on kuollut viimeisten seitsemän päivän aikana enemmän ihmisiä uuden koronaviruksen aiheuttamaan tautiin kuin missään muualla Euroopassa.

Valtionepidemiologi Anders Tegnelliä pidätään Ruotsin koronastrategian arkkitehtina. Hänen päätään ei ole ainoastaan silitelty kun kuolemantapaukset lähtivät jyrkkään nousuun.

Ruotsin koronamallin arkkitehdiksi tituleerattu nykyinen valtionepidemiologi Anders Tegnell on puolustellut valittua linjaa laumaimmuniteetin mahdollisimman nopealla saavuttamisella. Kun uuden koronaviruksen mahdollinen toinen aalto iskee syksyllä, Ruotsi on valmistautuneempi kuin esimerkiksi itänaapuri Suomi.

– Ruotsissa immuniteetin taso tulee oleman korkea ja tapausten määrä todennäköisesti melko alhainen.

– Mutta Suomella tulee olemaan hyvin alhainen immuniteetin taso. Joutuuko Suomi sulkemaan yhteiskuntansa taas täydellisesti, Tegnell pohti hiljattain Financial Timesin haastattelussa.

Ruotsin selvästi muita Pohjoismaita korkeampia kuolleisuuslukuja Tegnell on selitellyt sillä, että virus on Ruotsissa päässyt leviämään vanhusten hoitokodeissa laajemmin kuin muualla.

Juttua korjattu 20.5. kello 10. Ruotsissa kerrottiin tiistaina 45 uudesta koronakuolemasta, ei 19:stä.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?