Tosielämän ”kärpästen herrojen” huikea tarina paljastui: näin kävi, kun 6 poikaa haaksirikkoutui ja vietti yli vuoden autiolla saarella Tyynellämerellä

Kuusi haaksirikkoutunutta poikaa vietti vuoden autiolla saarella. Heidän uskomaton tarinansa oli unohduksissa yli 50 vuoden ajan.

Kärpästen herrasta on tehty kaksi elokuvaa, tuorein vuodelta 1990.

13.5.2020 18:00

Hollantilaisen historioitsijan ja kirjailijan Rutger Bregmanin pian julkaistava teos Humankind kertoo tosielämän ”kärpästen herrojen” tarinan.

Kärpästen herra on Nobelin kirjallisuuspalkinnon saajan William Goldingin kuuluisa romaani vuodelta 1954. Se kertoo englantilaisista koulupojista, jotka muuttuvat vähitellen villi-ihmisiksi asuessaan keskenään autiolla saarella lento-onnettomuuden jälkeen.

Humankind -kirja julkaistaan myös suomeksi elokuussa.

Yli 10 vuotta kirjan julkaisun jälkeen 1965 kuusi Tongan saarella Tyynellämerellä asuvaa, sisäoppilaitoselämään kyllästynyttä koulupoikaa anasti kalastusveneen ja suuntasi kohti seikkailuja.

Myrsky rikkoi poikien veneen, jolla kahdeksan päivää ajelehdittuaan he huuhtoutuivat kaukaisen aution saaren rantaan. Pojat onnistuivat pysyttelemään elossa karulla saarella 15 kuukautta ennen kuin ohi ajaneelta kalastusalukselta havaittiin pojat.

Kalastusaluksen kapteeni Peter Warner kiikaroi syrjäistä 'Atan saarta. Saari oli ollut asuttu, kunnes 1860-luvulla orjakauppiaat veivät kaikki alkuperäisasukkaat mukanaan. Siksi Warner yllättyi, kun autiosaaren rantakallioilla näkyi tuoreita nuotiosijan jälkiä.

Vielä enemmän hän yllättyi, kun laivan luo ui alaston, pitkätukkainen poika, joka kertoi nimekseen Stephen.

– Meitä on kuusi ja olemme olleet täällä ainakin 15 kuukautta, kertoi poika.

13–16-vuotiaat pojat – Stephen, Mano, Sione, Kolo, David ja Luke – olivat Tongan pääkaupungin Nuku'alofan katolisen sisäoppilaitoksen oppilaita. Pojat suunnittelivat seilaavansa yli 800 kilometrin päähän Fidzille.

He pakkasivat mukaan kaksi säkkiä banaaneja, kookospähkinöitä ja pienen kaasukeittimen ennen kuin varastivat inhoamansa paikallisen kalastajan veneen.

Jo ensimmäisenä iltana pojat joutuivat keskelle myrskyä, joka repi aluksen purjeen ja rikkoi peräsimen. Kahdeksan päivän kuluttua eräänä iltana he havaitsivat ajautuvansa kohti saarta.

– Pääsimme saaren luo vasta yöllä, pimeässä. Minä päätin uida rantaan, muisteli nyt 73-vuotias Mano, eli Sione Filipe Totau Guardianille.

Riutta ei ollut kaukana veneestä, mutta Totau kertoi sen saavuttamisen olleen ”hyvin, hyvin raskasta”, koska hän oli heikkona maattuaan veneessä kahdeksan päivää ilman ruokaa ja vettä.

Rantaan päästyään Totau oli liian heikko noustakseen jaloilleen, joten hän kykeni vain huutamaan muille pojille olevansa perillä. Toiset pojat seurasivat häntä myöhemmin.

– Olimme hyvin onnellisia, mutta ensimmäiseksi rukoilimme ja kiitimme Jumalaa.

Rannalla pojat saalistivat merilintuja ja nielivät niiden veren ja munien sisällön sammuttaakseen pahimman nälkänsä.

Muistelmissaan Ocean of Light, Warner kertoo, miten pojat olivat pärjänneet karulla saarella 15 kuukauden ajan.

– Pojat olivat pystyttäneet pienen yhteisön, jossa oli ruokavarasto, ontoksi koverrettuja puita sadeveden keräämistä varten ja jopa eräänlainen kuntosali, kanankoppeja sekä tulisija, jossa paloi pysyvä liekki. Kaikki käsin tehtyinä vanhan veitsen terän ja päättäväisyyden avulla.

Pojat pitivät myös yllä merkkitulta, toisin kuin Kärpäsen herran pojat, joilla merkkituli lopulta sammui poikien keskinäisten taisteluiden vuoksi.

Tongalaiset koulupojat eivät ajautuneet verisiin riitoihin, vaan hoitivat yhteisiä tehtäviä vuorotellen, ottivat aikalisää, jos tuli erimielisyyksiä ja päättivät jokaisen illan ajopuista ja rautalangasta kasatun kitaran säveliin.

Pojilla oli myös vastoinkäymisiä, kuten pulaa vedestä ja jopa turmassa murtunut jalka, mutta he selvisivät.

Poikien palattua kotiin saivat he kuulla, että heidän perheensä olivat jo pitäneet hautajaiset kadonneiden poikien muistoksi. Tongalla pojat joutuivat silti ensimmäiseksi vankilaan syytettyinä venevarkaudesta.

Kapteeni Warner onnistui lopulta järjestämään pojat vapaiksi myytyään oikeudet heidän tarinaansa australialaiselle tv-kanavalle. Saaduilla rahoilla hankittiin kalastajalle uusi vene.

Hollantilainen kirjailija Rutger Bregman vieraili Helsingissä 2018.

–  'Atan poikien tarina on jäänyt unohduksiin samalla kun Goldingin kirjaa luetaan yhä ympäri maailmaa. Oli aika kertoa erilainen tarina. Tosielämän Kärpästen herra on tarina ystävyydestä ja lojaalisuudesta; siitä, kuinka vahvoja voimme olla kun tukeudumme toisiimme, Bregman sanoo.

Ote Rutger Bregmanin kirjasta julkaistiin viime viikolla Guardianissa, ja se keräsi neljässä päivässä yli 7 miljoonaa lukukertaa. Sosiaalisessa mediassa jutun ovat jakaneet muun muassa näyttelijä Russell Crowe, amerikkalais­senaattori Ted Cruz ja Australian entinen pääministeri Malcolm Turnbull.

Nykyisin Australian Brisbanessa asuvalle Sione Filipe Totaulle yhtäkkinen julkisuus tuli yllätyksenä.

– Kaikki tapahtui niin nopeasti, etten tiedä mitä sanoa ihmisille. Kaikki vaikuttavat olevan iloisia ja kiinnostuneita siitä, että olen yhä elossa, totesi Totau ensimmäisessä haastattelussaan Guardianissa keskiviikkona.

Atena-kustantamo julkaisee elokuussa Bregmanin kirjan suomeksi nimellä Hyvän historia: ihmiskunta uudessa valossa.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?