ChAdOX1-koronarokote tepsi kuuteen apinaan, lääkejätti pisti 40 miljoonaa annosta tekoon – ”Osoittaa uskoa”

ChAdOX1-rokotteesta on saatu lupaavia tuloksia eläinkokeissa. Suomalaisasiantuntija pitää etunojaa tuotannon aloittamisessa perusteltuna, vaikka toimivuudesta ihmisille ei ole vielä takeita.

Rokotetutkimuskeskuksen johtaja Mika Rämet seuraa kiinnostuneena, miten koronavirusrokotteen kehittäminen eri puolilla maailmaa etenee.

11.5.2020 17:28

Koronavirusrokote voi parhaassa tapauksessa tulla markkinoille jo tämän vuoden syksyllä. Pisimmällä ollaan tiettävästi Oxfordin yliopistossa, jossa Britannian hallituksen rahoittamassa tutkimuksessa ChAdOX1-rokotteesta on saatu lupaavia tuloksia apinoille tehdyissä eläinkokeissa.

Yhdysvalloissa rokotettiin kuusi reesusmakakia Oxfordin yliopistossa kehitetyllä rokotteella, ja sen jälkeen apinat altistettiin virukselle. Rokottamattomat apinat olivat aikaisemmissa testeissä johdonmukaisesti sairastuneet, mutta rokotetut apinat olivat terveitä vielä neljän viikon jälkeenkin.

Reesusmakaki on eläimistä geeniperimältään simpanssien jälkeen lähinnä ihmistä. Se ei kuitenkaan vielä tarkoita, että rokote tepsisi myös ihmiselle, sillä koronavirus käyttäytyy apinan elimistössä eri tavalla kuin ihmisessä.

Seuraavaksi rokotetta testataan reilun 6 000 hengen testiryhmään, joista osa saa aidon ja osa lumerokotteen. Tämä on jo aloitettu, ja ensimmäiset tulokset rokotteen tehosta ihmiseen saadaan oletettavasti jo kesän aikana.

Tuloksesta innostuneena maailman suurin rokotevalmistaja, intialainen lääkejätti Serum Institute of India, on jo alkanut valmistaa 40 miljoonan annoksen erää koronarokotetta.

Serum sanoo saavansa erän valmiiksi syyskuuhun mennessä, jolloin Oxfordin yliopiston uskotaan saaneen omat tutkimuksensa tehtyä. Rokote voitaisiin tuoda markkinoille käytännössä heti, jos se on todettu turvalliseksi ja tehokkaaksi.

– Tämä on iso kustannus ja riski, alamme heti valmistaa rokotetta varmistaaksemme, ettei siitä ole puutetta, kun testit on tehty ja kun rokote voi levitä ympäri maailmaa, Serumin toimitusjohtaja Adar Poonawalla twiittasi 23. huhtikuuta.

Myös Britannia ja Hollanti ovat ostaneet Oxfordin yliopistolta valmistuslisenssin, ja maat voivat alkaa valmistaa rokotetta.

Joku voisi pitää Serumin kymmenien miljoonien eurojen satsausta hulluna, mutta Rokotetutkimuskeskuksen johtaja Mika Rämet on ymmärtäväinen.

– Minusta tämä on positiivinen ja lupaava asia. On vain hyvä, että kaikki mahdolliset viiveet saadaan minimoitua. Rokotteen valmistaminen tapahtuu tietysti riskillä mutta osoittaa uskoa tutkittavana olevaan rokotteeseen, ja siten etunoja tuotannon aloittamisessa on perusteltua, Rämet miettii.

Rokotetutkimuskeskuksen johtaja Mika Rämet pitää hyvänä, että maailmalla valmistetaan jo koronavirusrokotetta, vaikka sen tehoa tai turvallisuutta ei olekaan vielä pystytty osoittamaan ihmiseen.

Rämet korostaa, ettei pidä pettyä, jos ensimmäinen rokote ei anna täyttä suojaa covid-19-tautia vastaan. Jo osittainenkin suojaaminen olisi iso voitto.

– Rokote ei ole plus tai miinus eli toimii tai ei toimi. Se ei ole mustavalkoinen, vaan siinä on iso kirjo harmaan sävyjä. Voi olla, että rokote jättää taudin vakavimman vaiheen pois. Jos olisi koronarokote, joka vähentäisi tehohoidon tarpeen puoleen, se olisi jo iso juttu! Tai rokote, joka pystyisi antamaan kohtalaisen suojan ja vähentäisi tartuttavuutta. Pienetkin askeleet olisivat edistystä. Enemmän tässä on voitettavaa kuin hävittävää, Rämet kuvaa.

Rämet pitää hyvänä, että maailmalla on useita muitakin pitkällä olevia rokotehankkeita.

– Minun näkemykseni on se, että riskiä kannattaa hajauttaa. Mitä laajemmalla on mahdollisimman aktiivista tuotekehitystä ja tutkimusta, sitä parempi ja sitä todennäköisemmin löydetään hyvin toimivia rokotteita, Rämet sanoo.

Entä sitten Suomi? Suomessa on kaksi omaa rokotehanketta, joista Rämet on mukana toisessa.

Miten Suomen kannattaisi toimia? Olla aktiivisesti etujoukoissa vai odotella rauhassa?

– Viranomaiset, eli käsitykseni mukaan THL, tekee päätökset rokotehankinnoista. Henkilökohtaisesti luottoni THL:n ja viranomaisten toimintaan on vahva.

– On epätodennäköistä, että Suomessa päästettäisiin liikkeelle laadullisesti huonoja rokotteita tai lääkkeitä. Suomeen tuotavat tai täällä valmistetut rokotteet ovat tutkitusti todettu toimiviksi, tehokkaiksi ja turvallisiksi, Rämet painottaa.

Maailmassa on noin 120 koronavirusrokotetta kehittävää ryhmittymää.

– Suomi toimii aktiivisesti Euroopassa ja WHO:ssa, ja Suomella on hyvät suhteet eri toimijoihin. Saamme varmasti tänne meille hyvin soveltuvan rokotteen – kun sellainen on saatavilla. Aina on tietenkin mahdollisuus, että rokotteiden suhteen jotakin yllättävää voi ilmaantua, mutta siinäkin tapauksessa suomalainen terveydenhuoltojärjestelmä ja -rekisterit pystyvät havaitsemaan mahdolliset haittavaikutukset, Rämet sanoo.

Juttua muokattu kello 20.48: Täsmennetty reesusmakakin perimän suhdetta ihmiseen.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?