Kommentti: Kiinan ja USA:n koronasodassa voi tulla kylmä kaikille - Ulkomaat - Ilta-Sanomat

Kommentti: Kiinan ja USA:n korona­sodassa voi tulla kylmä kaikille

Trump käynnistää kauppasotaa Kiinan kanssa uudelleen kesken koronakriisin. Se voi osua omaan nilkkaan, kirjoittaa erikoistoimittaja Seppo Varjus.

Yhdysvaltain ulkoministeri Mike Pompeo ja presidentti Donald Trump ovat esittäneet kovia väitteitä koronaepidemian alkuperästä.

6.5.2020 13:05

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump ja ulkoministeri Mike Pompeo ovat viime päivinä esittäneet kovia väitteitä koronaviruksen alkuperästä. He ovat kertoneet tiedoista, jonka mukaan sen alkuperä liittyisi Wuhanin kaupungissa sijaitsevaan laboratorioon, jossa tutkitaan viruksia.

Tarkemmin he eivät ole suostuneet kertomaan, millaisesta tiedosta on kyse. Presidentin ja ulkoministeriön väitteiltä syö pohjaa se, että sekä Yhdysvaltain tiedusteluelimet että Pentagon ovat pitäneet virusta todennäköisesti luonnossa syntyneenä. Samaa mieltä on ollut tärkeä terveysviranomainen Anthony Fauci. Myös Yhdysvaltain liittolaismaat Britannia ja Australia ovat epäileväisiä.

Australian pääministeri Scott Morrison totesi BBC:n mukaan kohteliaasti, että Trumpin esittämiä väitteitä ”ei voi sulkea pois”, mutta todennäköisin taudin kehto on kiinalainen eläintori. Konservatiivinen Morrison on monissa muissa asioissa Trumpin linjoilla.

Väitteitä on epäillyt myös kansainvälinen terveysjärjestö WHO, mikä tuskin haittaa Trumpia, koska hän on mollannut sen jo etukäteen.

Verkossa kiertelee Trumpin väitteitä kovempia versiota, joiden mukaan virus olisi paitsi keinotekoisesti luotu myös tahallaan irti päästetty jostain kummallisesta syystä. Lievempi versio on, että laboratoriossa olisi tutkittu luonnosta löydettyä virusta, joka olisi vahingossa karannut. Kyse on tässäkin teoriasta, ei todisteista.

Trumpin ja Pompeon puheita ei tarvitse ottaa aivan tyhjinä. Olisi tärkeää, että kaikki taudin alkuvaihetta koskeva tieto selvitettäisiin. Se koskee myös Kiinan viranomaisten toimintaa ja tekemiä virheitä. Näin siksi, että niistä opittaisiin eikä niitä toistettaisi, kun jokin uusi taas puhkeaa jossain päin maailmaa.

Yhdysvaltain johdon valitsema linja ei vain välttämättä lisää Kiinan avoimuutta asiassa.

Kauppasodan uusi kierros

Trump kävi viime vuonna kovaa kauppasotaa Kiinan kanssa. Pandemia työnsi sen sivuun.

Nyt Trump on puhunut uusista tullimaksuista keinona rangaista Kiinaa. Yhdysvaltain asema kauppasodassa voi kuitenkin olla vuonna 2020 ratkaisevasti huonompi kuin vuonna 2019. Koronakriisi on muutamassa kuukaudessa luonut Yhdysvaltoihin jättityöttömyyden ja uhkaa terveitäkin yrityksiä. Tilanteesta voi tulla paljon pahempi kuin vuoden 2008 finanssikriisistä.

Vielä viime vuonna Yhdysvaltain pärjäämistä kauppasodassa saattoi perustella maan vahvalla taloudella. Nyt se on romahtanut. Kiinakin on kärsinyt, mutta avannut jo tehtaansa.

Uudet tullit nostaisivat Kiinasta tulevien tuotteiden hintaa yhdysvaltalaisille kuluttajille. Kaikkia niitä ei voida korvata omalla tuotannolla tuosta vain. Talouskriisin vuoksi ahdinkoon joutuneille kansalaisille tämä olisi yksi painolasti selkään lisää.

CNN:n haastattelema ekonomisti Joe Brusuelas varoittaa, että kyseessä olisi typeryys, josta Yhdysvaltain talous ei hyötyisi.

Asiassa on sekin puoli, että myös Yhdysvallat tarvitsee juuri nyt kipeästi Kiinan tuottamia suojavarusteita, joista koko maailma kilpailee.

Trumpilla olisi varastossa myös todellinen talouden tuhoase. Yhdysvallat on velkaantunut Kiinalle. Yhdysvaltain Kiina-haukkojen mielestä nyt tuota velkaa pitäisi mitätöidä korvauksena koronaviruksen aiheuttamista vahingoista.

Trump ei ole toistaiseksi innostunut tästä. Seurauksena voisi olla koko maailmantalouden äkkipysähdys, kun sen perussääntöihin puututtaisiin ja luottamus romahtaisi. Muut Yhdysvaltojen lainoittajat joutuisivat pohtimaan, ovatko he seuraavana vuorossa.

Kylmästä sodasta kuumaksi

Trump pystyy painostamaan Kiinaa myös sotilaallisilla keinoilla. Maiden laivastot kyräilevät toisiaan jo Etelä-Kiinan merellä, jolla Kiina vaatii itselleen ylivaltaa hyvin kyseenalaisin perustein. Myös Kiinan osanaan pitämä, Yhdysvaltain suojelema Taiwan voisi aiheuttaa kriisin kiristyneessä tilanteessa. Hongkongin avuksi Yhdysvallat tuskin uskaltaisi tulla.

Kiinan ydinase ei vedä vertoja Yhdysvalloille, mutta on tarpeeksi voimakas, että Yhdysvaltain laivastoissa ja Aasian tukikohdissa sitä joudutaan varomaan.

Yhdysvaltain sotilaallinen ylivoima voi ajaa Kiinaa liittoutumaan Venäjän kanssa, joka on taloudeltaan heikompi, mutta ydinaseeltaan mahtavampi. Yhdysvallat taas hakisi tukea Intialta, joka pelkää Kiinaa.

Tämä voisi johtaa todelliseen uuteen kylmään sotaan, jota edellisen tavoin käytäisiin paikallisina sotina ympäri maailmaa.

1900-luvun suuri pandemia espanjantauti oli paljolti seurausta joukkojen kuljetuksista ensimmäisen maailmansodan taisteluhautoihin. Olisi toivottavaa, että 2000-luvun suuresta pandemiasta ei seuraa uusia sotia.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?