Nämä 7 asiaa eivät ehkä palaa enää koskaan ennalleen – näin koronapandemia muuttaa maailmaa - Ulkomaat - Ilta-Sanomat

Nämä 7 asiaa eivät ehkä palaa enää koskaan ennalleen – näin korona­pandemia muuttaa maailmaa

Koronaviruksen aiheuttama maailmanlaajuinen kriisi on kaikkea muuta kuin ohi. Yhä enemmän pohditaan jo kuitenkin sitä, minkälainen maailma pandemian toisella puolella odottaa.

5.5.2020 20:21

Isoilla kansainvälisillä kriiseillä on ollut tapana mullistaa maailmaa, eikä koronaviruspandemia liene poikkeus tässä asiassa. Vaikka jonkinlaista pandemiaa oli osattu maailmalla odottaa tulevaksi, kovinkaan moni tuskin osasi ennakoida tilannetta, johon lähes koko maailma on nyt ajautunut.

Erilaiset asiantuntijat ympäri maailmaa pohtivat nyt niitä pysyviä seurauksia, joita koronavirus mahdollisesti muuttaa pysyvästi. IS listasi seitsemän asiaa, joiden ei uskota enää palaavan ennalleen.

1. Talous ja maailmankauppa

Koronavirus on koetellut kovalla kädellä valtiontalouksia ympäri maailman. Muun muassa brittiläinen taloushistorioitsija Adam Tooze on muistuttanut, ettei ”normaaliin elämään” ole talouden saralla välttämättä paluuta nyt koetun romahduksen jälkeen.

– Kaikki näytti kuitenkin normaalilta vielä tammikuussa, vain muutamaa viikkoa ennen kuin maailma pysähtyi. Jos radikaali epävarmuus oli aiemmin huolenaihe, nyt se tulee olemaan alati läsnä olevaa todellisuutta, Tooze kirjoittaa Foreign Policy -lehdessä.

Työttömyystukihakemusten määrä on noussut moninkertaisesti etenkin Yhdysvalloissa. Toukokuun alussa Los Angelesin vilkkailla ostoskaduilla näytti tältä.

Eurasia Group -ajatushautomon toiminnanjohtaja Robert D. Kaplan arvioi Axiosille, että koronaviruspandemia näyttää kiihdyttävän jo aiemmin havaittua maailmantalouden kehitystä, jossa globalisaatio ja kansainvälinen yhteistyö jäävät taka-alalle. Samaan aikaan vahvistuu ilmapiiri, jossa isoimmat ja vahvimmat yhtiöt ja valtiot kahmivat voitot heikompien kilpailijoiden kustannuksella.

– Tämä on globalisaatio 2,0, Kaplan sanoi.

WTO:n mukaan maailmankauppa supistuu tänä vuonna 13–32 prosentilla. Koronakriisi on osoittanut myös kansainvälisten ja monipolvisten tuotanto- ja arvoketjujen heikkoudet.

– Optimoidut, mutta samalla haavoittuvat arvoketjut tuskin palaavat samassa muodossaan, arvioi Dagens Nyheterin kolumnisti Niklas Ekdahl.

Kansainvälisen kaupan asiantuntija Deborah Elms sanoi puolestaan CNBC:lle, että maailmaa odottaa jo nyt nähtävissä oleva uusi protektionismin aalto, sillä valtiot yrittävät minimoida pandemian kansantalouksilleen aiheuttamat vauriot.

– Se on jokaiselle yksittäiselle maalle järkeenkäypä vaihtoehto. Rajoita kauppaa, keskity kotimaisuuteen, pidä oma kansasi niin työllistettynä kuin pystyt, äläkä huolehdi muista. Mutta lopputulos on tietenkin se, että kaikkien tilanne pahenee, Elms pohti.

2. Valtion rooli

Viime vuosikymmeninä kehitys on edennyt liberaaleissa demokratioissa kohti valtion roolin pienenemistä, markkinoiden ottaessa yhä suurempaa roolia esimerkiksi yhteiskunnallisten palveluiden järjestämisessä. Samaan aikaan populistiset liikkeet ovat lisänneet suosiotaan, kun kansalaiset ovat menettäneet luottamustaan perinteisiin poliittisiin rakenteisiin.

Hallitus on saanut kiitosta toimistaan myös Suomessa. Kriisi on siivittänyt myös pääministeripuolue sdp:n kannatuksen uuteen nousuun.

Näyttää kuitenkin siltä, että kriisin tullen katseet kohdistuvat jälleen valtioon. Nyt valtioiden odotetaan pelastavan yrityksiä, tukevan tyhjän päälle pudonneita kansalaisiaan, torjuvan viruksen leviämistä voimakkainkin keinoin sekä hankkimaan suojavarusteita kilpailluilta maailmanmarkkinoilta.

Koronakriisin aikana kansalaiset ovat eri puolilla maailmaa asettuneet tukemaan johtajiaan, joissakin tapauksissa myös aiemmin epäsuosiossa olleita.

– Vaikka olemme pettyneet, ilmassa näyttää olevan sitkeä odotus siitä, että hallitus johtaa. Ja jos johtajuus ei materialisoidu, seurauksena on raivo, kirjoitti muun muassa Guardianin kolumnisti Katharine Murphy aiheesta maaliskuun lopulla.

3. Yksilökeskeisyys väistyy solidaarisuuden tieltä

Koronakriisi on herättänyt ihmisissä auttamisen halua Suomessakin. Koteihinsa suljettujen riskiryhmäläisten puolesta käydään kaupassa ja ahdinkoon joutuneita paikallisia yrityksiä yritetään tukea eri tavoin, jotta ne selviäisivät kriisin yli.

Moni lomautettu on alkanut käyttää lisääntynyttä vapaa-aikaansa vapaaehtoistyöhön. Kriisi näyttää lisänneen tunnetta samassa veneessä istumisesta.

– Pienet ystävälliset teot, myötätunto ja solidaarisuus auttavat levittämään toivoa läpi Euroopan, aina vapaaehtoistyöstä parvekkeilla laulamiseen, kehui Euroopan komission istunnossa puheenjohtaja Ursula von der Leyen hiljattain.

Vapaaehtoistöihin lähtenyt argentiinalaismies kantoi ravioleja keittiöön, jossa niistä valmistettiin aterioita koronaviruksen vuoksi entistä pahempaan ahdinkoon joutuneille köyhille. Samaa auttamisen halua on nähty pandemian aikaan kaikkialla maailmassa.

Sosiologian professori Eric Klinenberg arvioi Politico-lehdelle, että koronavirus on osoittanut markkinapohjaisten sosiaalisen organisoitumisen mallien heikkouden, sillä se on näyttänyt, kuinka paljon tuhoisampaa itsekeskeisyys on kriisin keskellä. Hän uskoo kehityksen jatkuvan samaan suuntaan.

– En usko, että meistä tulee vähemmän yhteisöllisiä. Sen sijaan kykenemme entistä paremmin näkemään sen, kuinka meidän kohtalomme ovat yhteydessä toisiinsa, Klinenberg sanoi.

4. Työelämä

Työelämä on yksi niistä elämänalueista, joihin pandemia on vaikuttanut nopeasti. Samaan aikaan, kun osa ihmisistä joutuu ottamaan sairastumisen riskin työskentelemällä edelleen ihmiskontakteja ottaen, iso joukko työntekijöitä on joutunut omaksumaan etäyhteyksien avulla työskentelemisen käytännössä yhdessä yössä.

Pandemia teki etätyöstä tuttua yhä useammalle suomalaiselle. Kuvassa etätyötä tehtiin Linlon saarella Kirkkonummella huhtikuun alussa.

Koska kynnys etätyöskentelyyn on näin madaltunut, sen määrän odotetaan pysyvän aiempaa korkeampana myös pandemian jälkeen. Tämä puolestaan antaa ihmisille enemmän jouston varaa työn ja vapaa-ajan yhteensovittamisessa.

Samalla kun työmatkailu on romahtanut käytännössä nollaan, myös valtioiden rajat ylittäviä tapaamisia on yhä enemmän opittu järjestämään verkon välityksellä. Koska työmatkojen väheneminen tuo myös säästöjä, on todennäköistä, että niiden määrä pysyy aiempaa alhaisempana myös pandemian jälkeen.

5. Turismi ja lomamatkailu

Pandemia on sulkenut valtioiden rajoja, ja niiden avautuminen entiseen tapaan ei ole vielä vähään aikaan näköpiirissä. Lisäksi odotetaan kestävän pitkään, ennen kuin käytännössä keskeytynyt lentoliikenne palaa ennalleen.

Esimerkiksi Finnair arvioi viime viikolla, että paluu viime vuoden matkustajamääriin vie 2–3 vuotta. Ennen sitä tullaan näkemään todennäköisesti monta lentoyhtiöiden konkurssia.

Maailmankuulujen turistikohteiden edustalla parveilevien turistien joukot eivät palaa ennalleen pitkään aikaan. Kuva Roomasta vuoden takaa.

WSP-konsulttiyhtiön ilmailualan asiantuntija, professori Jorma Mäntynen sanoi IS:lle tiistaina, että koronakriisi on iskenyt kaupalliseen lentoliikenteeseen aivan toisella tavalla kuin mikään aiempi kriisi. Mäntysen mukaan sekä kysynnän että tarjonnan luonne on muuttumassa kriisin seurauksena.

– Varmasti on niin, että niin sanottujen halpalentojen eli kympillä Krakovaan ja vitosella Vilnaan -lentojen aika on väistämättä ohi. Lentoyhtiöt kärsivät niin isoja tappioita, että ne eivät pysty pilkkahinnalla lippuja myymään, Mäntynen povaa.

Kuluttajat eivät myöskään ole välttämättä halukkaita suuntaamaan heti maailmalle, etenkään silloin, jos mennen tullen on vetäydyttävä kahdeksi viikoksi karanteeniin. Koronakriisi on lisäksi tuonut karulla tavalla esille sen, kuinka oman onnensa nojassa suomalainenkin matkaaja lopulta on maailmalla kriisin osuessa kohdalle.

Matkailualan asiantuntijat ovat arvioivat tämän kaiken näkyvän kotimaiseen matkailuun kohdistuvan kysynnän kasvuna. Myös kesämökkikaupan vilkastumisesta on uutisoitu.

6. Kuluttajakauppa

Yhdysvaltalainen brändinrakennusyritys Big Red Rooster on listannut hiljattain raportissaan keskeisiä tapoja, joilla kulutustavat muuttuvat koronaviruksen myötä. Raportin mukaan kiinnostus paikallisia tuotteita kohtaan kasvaa sekä kulutuspäätöksiin liittyvä harkinta ja tiedostavuus lisääntyy.

Kyltti tyhjentyneen ostoskeskuksen käytävällä kertoi suojamaskien loppumisesta. Kuva Ranskan Perolsista maanantailta.

Pandemia on lisännyt maailmalla verkkokauppaa, ja Suomessakin erityisesti nousuun on lähtenyt verkossa tehtävien ruokaostosten määrä. Esimerkiksi Kesko kertoi viime viikolla verkkokaupan kasvaneen parhaimmillaan yli 800 prosentilla viikossa.

Kilpailussa selviävät Big Red Roosterin mukaan ne jälleenmyyjät, joilla on ketteryyttä sopeutua uusiin kulutustapoihin. Verkkokaupan kasvu tapahtuu ostoskeskusten ja kivijalkakauppojen kustannuksella, ja koronakriisi tuskin ainakaan heikentää tätä jo aiemmin käynnissä ollutta trendiä.

7. Maailmanjärjestys

Kansainvälinen järjestelmä oli hienoisessa kriisissä jo ennen pandemiaa, eikä vähiten Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin siihen ottamien pesäerojen vuoksi. Yhdysvallat on ollut johtava maailmanvalta toisesta maailmansodasta lähtien, mutta sen nykyjohto on suhtautunut nihkeästi rakenteisiin, joita maa oli itse etunenässä luomassa.

– Terveessä järjestyksessä voitaisiin odottaa ainakin hyvän tahdon yrityksiä kansainvälisen yhteistyön koordinoimisessa rajoja tuntemattoman viruksen voittamiseksi. Silti, YK on kadonnut, WHO:sta on tullut poliittinen jalkapallo ja rajat on suljettu, ei vain valtioiden välillä, vaan jopa EU:n sisällä. Vuosikymmeniä rakennetut yhteistyön tavat ovat hajoamassa, kirjoittaa Yhdysvaltain ulkoministeriön suunnitteluryhmän entinen jäsen Edward Fishman Politicossa.

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump sekä Kiinan presidentti Xi Jinping kohtasivat toisensa Japanissa G20-maiden kokouksessa viime kesäkuussa.

Fishmanin mukaan uusi maailmanjärjestys nousee pandemian jälkeen, haluttiin sitä tai ei. Hänen mukaansa Yhdysvaltain johdolla on nyt ratkaiseva paikka joko epäonnistua tai onnistua sen syntymisessä.

Monet asiantuntijat ovat povanneet Yhdysvaltojen menettävän lopullisesti hegemonisen asemansa pandemian väistyttyä. Samalla Kiinan on arveltu hyötyvän tilanteesta.

– On nähtävissä, miksi Kiina saattaa haistaa mahdollisuuden tässä kriisissä. Koronavirus on osoittanut Yhdysvaltojen heikkoudet samaan aikaan, kun se on tehnyt monista sen vahvuuksista toistaiseksi epäolennaisia. Maailman suurin sotakoneisto ei paljoa auta virusta vastaan. Mutta kaikille avoimen julkisen terveydenhuollon puutteesta on tullut yhtäkkiä uhka köyhien lisäksi myös koko Yhdysvaltain yhteiskunnalle, kirjoittaa Financial Timesin kolumnisti Gideon Rachman.

Hän muistuttaa myös siitä, että samaan aikaan Kiina väittää lähes tukahduttaneensa kotimaiset virustartunnat ja nauttii suhteellisesta vakaudesta. Rachmanin mukaan on mahdollista, että nämä seikat yhdessä uhkaavan taloustaantuman kanssa johtavat Yhdysvaltain johtoaseman siirtymiseen Kiinalle.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?