Vuosien takainen tragedia ohjaa edelleen – tällainen on Ruotsin kiistellystä korona­linjasta vastaava ”kansakunnan isä” Anders Tegnell - Ulkomaat - Ilta-Sanomat

Vuosien takainen tragedia ohjaa edelleen – tällainen on Ruotsin kiistellystä korona­linjasta vastaava ”kansakunnan isä” Anders Tegnell

Ruotsin pääepidemiologi Anders Tegnell ei ole ensimmäistä kertaa myrskyn silmässä maansa terveysvalintojen vuoksi.

Julkaistu: 1.5. 18:55

Ruotsin pääepidemiologi Anders Tegnell ei ole ensimmäistä kertaa myrskyn silmässä maansa terveysvalintojen vuoksi.

Ruotsi on kuukausia jatkaneen koronakriisin aikana pitänyt itsepintaisesti kiinni muista maista poikkeavasta tavasta selättää virus. Ruotsalaisten liikkumista on rajoitettu vain vähän, ravintolat ja koulut toimivat ja ihmiset saavat kokoontua jopa 50 hengen tilaisuuksiin.

Maailma on seurannut Ruotsin toimintaa henkeään pidätellen. Osa kansainvälisistä asiantuntijoista on varoittanut jopa sadantuhannen ruotsalaisen voivan kuolla koronaan kesään mennessä.

Ruotsalaismediassa Tegnellin on esimerkiksi väitetty ”pelaavan shakkia kuoleman kanssa”. Myös Suomessa naapurin strategiaa on kutsuttu muun muassa ihmiskokeeksi. Toistaiseksi Ruotsi on kuitenkin pysynyt suunnitelmassaan.

Kohutun strategian takaa löytyy valtionepidemiologi Anders Tegnell, 64, josta on koronakriisin aikana tullut kansainvälinen kuuluisuus. Asiantuntijatietoon vankasti luottavassa kotimaassaan Tegnellillä on kriisin hoidossa enemmän sananvaltaa kuin pääministerillä. Mielipidekyselyt ovat osoittaneet ruotsalaisten tukevan Tegnelliä uhkaavan korkeiksi nousseista sairastumisluvuista huolimatta. Häntä on jopa alettu kutsua ”kansakunnan isäksi”, huomauttaa Aftonbladet.

Anders Tegnell sanoo uskovansa edelleen maansa valintojen olevan oikeita.

Tämä on kunnioitettavaa ottaen huomioon, kuinka merkittävästi Ruotsin sairastumis- ja kuolleisuusluvut poikkeavat naapurimaista. Ruotsissa oli vappupäivään mennessä varmistettu 21 520 koronavirustapausta ja 2 653 sairauteen liittyvää kuolemaa. Vertailun vuoksi Suomessa tautitapauksia oli 5 051 ja kuolemia 218. Tanskassa sairastuneita oli 9 311 ja kuolleita 460.

Johns Hopkins -yliopiston laskelman mukaan Ruotsissa on tapahtunut 26 koronakuolemaa 100 000 ihmistä kohden. Tanskassa vastaava luku on kahdeksan, Suomessa ja Norjassa neljä.

Huhtikuun puolivälissä joukko ruotsalaisia tautiasiantuntijoita haukkui Ruotsin koronatoimet lyttyyn. Dagens Nyheter -sanomalehden julkaisemassa kirjoituksessa todettiin, ettei Ruotsin koronakuolleisuus olisi niin suurta, jos maalla olisi ollut toimiva strategia epidemiaan vastaamiseksi.

Jälleen kerran Tegnell astui julkisuuteen vastaamaan kritiikkiin maansa valmistautumisesta. Tegnell on toistanut useassa haastattelussa, että syy Ruotsin korkeaan kuolleisuuteen on viruksen leviäminen maan palvelutaloissa, joka hänen mukaansa poikkeaa naapurimaista. Ruotsi on kieltänyt vierailut vanhainkodeissa, mutta vahinko oli jo päässyt tapahtumaan.

Tegnell myönsi perjantaina Aftonbladetin haastattelussa, että Ruotsissa olisi pitänyt kokonaisuutena ajatella enemmän vanhustenhoitoa ennen epidemiaa. Ruotsin valitseman linjan oikeudesta hän ei myöskään ole täysin varma.

– En ole ollenkaan luottavainen siihen. Seuraamme jatkuvasti asiaa. Mitä olisimme voineet tehdä paremmin ja mitä voimme yhä säätää? Tegnell toteaa.

Anders Tegnell nähdään päivittäin kertomassa ruotsalaisille koronakriisin etenemisestä.

Brittiläisen The Times -lehden maanantaina julkaisemassa haastattelussa Tegnell sanoo Ruotsin strategian muistuttavan melko paljon muita maita.

– Yritämme pitää taudin leviämisen niin alhaalla kuin mahdollista, pääasiassa estääksemme terveydenhuoltojärjestelmän ylikuormittumisen, mutta emme ole sulkeneet yhteiskuntaa kokonaan.

Tegnellin väitteen mukaan sairastuneiden määrä on onnistuttu pitämään niin alhaisena, että Tukholmassa viidennes sairaalapaikoista on ollut tyhjinä. Samaan aikaan Tukholman sairaaloissa työskentelevät ovat kertoneet hoidettavissa olevien potilaiden kuolevan ja henkilökunnan olevan jaksamisen rajoilla.

Miksi Tegnell ja Ruotsi sitten uivat vastavirtaan koronasodassa? Tegnellin ajatuksia tarkastellessa on katsottava hänen omaan menneisyyteensä. Uppsalassa syntynyt Tegnell valmistui vuonna 1985 lääkäriksi Lundin yliopistosta ja erikoistui myöhemmin infektiotauteihin.

Vuonna 1995 Tegnell oli yksi kolmesta ruotsalaisasiantuntijasta jotka lähetettiin Kongon Demokraattisen tasavaltaan – silloiseen Zaireen – taistelemaan ebolaepidemiaa vastaan. Tuolloin 40-vuotias Tegnell oli paikalla, kun ebola lähti leviämään tuhoisasti paikallisessa sairaalassa. Laitoksen noin kahdestasadasta työntekijästä 50 kuoli.

Expressenin haastattelussa Tegnell kertoo oppineensa tuolloin, kuinka hätiköidyt ratkaisut epidemioiden hoidossa voivat johtaa huonoon lopputulokseen. Zairessa leikkaushoito päätettiin lopettaa epidemian vuoksi kokonaan, joka johti tarpeettomiin kuolemiin.

– Pahinta on jos terveydenhuolto lakkaa toimimasta ja terveydenhuollon työntekijät eivät enää tunne oloaan turvalliseksi, eivät usko voivansa jatkaa työntekoa tavalla, jolla heidän pitäisi, Tegnell sanoo lehdelle.

Vuonna 1995 Zairessa puhjennut ebolaepidemia teki tuhoisaa jälkeä.

Ruotsin viranomaiset ovat koronakriisin aikana puhuneet kansan kokonaisterveydestä. Tegnellin mukaan esimerkiksi koulujen sulkeminen johtaisi siihen, että osa hoitajista joutuu jäämään kotiin lasten kanssa, joka johtaisi heikompaan sairaalahoitoon.

– Länsi-Afrikassa ihmisiä kuoli hoidon puutteen vuoksi enemmän muihin sairauksiin kuin Ebolaan, hän huomauttaa.

Tegnell asuu Linköpingin ulkopuolella hollantilaisen Margit-vaimonsa kanssa, jonka hän tapasi opiskellessaan matematiikkaa Yhdysvalloissa. Pari asuu Tegnellin isän vanhassa talossa, jonka pihatöiden parissa hän rentoutuu koronakriisin aikana. Heillä on kolme aikuista tytärtä, joista kaksi työskentelee hoitoalalla.

Työhistoriaan kuuluu myös WHO:n rokoteohjelmien kehittäminen Laosissa Kaakkois-Aasiassa. Tegnell oli avainasemassa päättämässä Ruotsissa sikainfluenssaepidemian aikana aloitetuista joukkorokotuksista.

Suomen tapaan myös Ruotsissa rokote aiheutti narkolepsian yleistymistä nuorten keskuudessa. Tuolloin Tegnell pääsi kokemaan, miltä tuntuu olla julkisen paineen alla omien päätösten seurauksena.

Kuten nyt koronakriisissä, myös silloin hän kehotti katsomaan isoa kuvaa ja koko väestöä yksittäisten sairastumisten sijaan. Tegnellin mukaan olisi ollut epäeettistä olla rokottamatta ruotsalaisia, koska sadat ihmiset olisivat voineet kuolla.

Anders Tegnellistä on tullut koronakriisin myötä julkisuuden henkilö, jonka kasvot ruotsalaismies ikuisti tatuoiuntiin.

Nykyisin Tegnell esiintyy mediassa päivittäin. Lähes joka iltapäivä kello 14 hän on paikalla terveysviranomaisten tiedotustilaisuudessa kertomassa koronaepidemian tilanteesta.

Ensimmäiset haastattelunsa Tegnell kuitenkin antaa usein jo matkalla töihin ja viimeiset tv:n iltaohjelmissa. Tegnellin rahallinen ja analyyttinen olemus lienee yksi syy siihen, että ruotsalaiset luottavat edelleen niin vahvasti maansa valintoihin kriisissä.

Onpa sosiaalisessa mediassa näkynyt kuvia, kuinka jotkut Tegnell-fanit ovat ottaneet häntä kuvaavat tatuoinnit. Tegnell naurahti vaivautuneena Aftonbladetille, ettei tieto tatuoinneista tunnu todellakaan ”mairittelevalta”.

Viime aikoina muissakin maissa on alettu havahtua siihen, että koronaviruksen leviämisen tehokas hidastaminen ei välttämättä olekaan järkevää. Myös Suomessa THL:n hallitukselle luovuttamassa muistiossa hidastumisen todetaan aiheuttavan riskin myöhemmästä epidemiasta.

Ruotsissa talouden odotetaan supistuvan tänä vuonna vain neljällä prosentilla. Suomen Pankin mukaan meillä talous voi romahtaa jopa 13 prosentilla. Tämä iskee väistämättä myös terveydenhuoltoon.

Suomessa suljettuina olevat kouluja ja päiväkoteja ryhdytään avaamaan uudestaan kahden viikon päästä. The Timesin haastattelussa Tegnell kertoo, että Ruotsissa noin 15 000 koronatapauksesta alle 200 on todettu alle 20-vuotiailla.

Toisin sanoen koulujen sulkemisella ei oltaisi saavutettu paljoakaan haittoihin nähden.

– Olemme melko varmoja siitä, että tämä oli oikea ratkaisu, Tegnell sanoo.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?