Mika Aaltolan kommentti: Kulkutauti tulee harvoin yksin - Ulkomaat - Ilta-Sanomat

Mika Aaltolan kommentti: Kulkutauti tulee harvoin yksin

Julkaistu: 2.5. 8:00

Tartuntataudit kiihdyttävät jännitteitä ja voivat laukaista itseensä liittymättömiä asioita kuten sotia, kirjoittaa Mika Aaltola.

Historia tuntee vaarallisen juonteen, jonka mukaan vitsaukset, kuten nälkä, tauti ja sota ilmenevät usein samaan aikaan. Tartuntataudit sotkevat asioita, kiihdyttävät kasaantuneiden patoumien purkautumista. Laukaisevat itseensä liittymättömiä asioita. Koronan vanavedessä kannattaakin olla valppaana.

Uuden koronan lähisukulainen sars iski 2003. Samaan aikaan alkoi Irakin sota. Yhteys saattaa vaikuttaa satunnaiselta, mutta sillä oli vaikutuksensa. Yhden jännitteet ja epävarmuus ruokkivat toisen tuottamaa pelkoa. Kun Yhdysvallat todisteli maailmalle Saddam Husseinin hallinnon pahuutta, se vetosi mahdollisiin biologisiin uhkiin, tauteihin aseina. Tämä ”silta” oli vakuuttavampi, koska sars oli mielissä.

Tappavimmat epidemiat liittyvät suuriin sotiin. Koronan kohdalla viitataan usein espanjantautiin, joka eteni ensimmäisen maailmansodan jaloissa. Suuret valloitussodat ovat liikkuneet käsi kädessä epidemioiden kanssa. Rutto levisi Rooman valtakuntaan itäisten valloitussotien mukana. Länsi-Rooman tuhon ja keskiajan synnyn sinetöi 500-luvulla yksi historian pahimmista epidemioista, Justinianuksen rutto. Rutto palasi Eurooppaan 1300-luvulla ns. satavuotisen sodan alussa.

 Isorokko helpotti suuresti eurooppalaisten maailmanvalloitusta.

Amerikan valtaamisen yhteydessä konkistadorit ratsailtaan ihmettelivät inka- ja asteekkivaltakuntien kurjuutta: kylästä kylään he kohtasivat nälkää ja kuolemaa. Aseita ei juuri tarvinnut käyttää. He eivät tienneet tuoneensa Amerikan mantereelle tappavan ja leviävän isorokon, johon alkuperäisväestöllä ei ollut immuniteettia. Euroopassa ja Aasiassa oli eletty kotieläinten kanssa vuosituhansia, ja meidän kehossamme on erilaisia parasiitteja, taudinaiheuttajia, sekä immuniteettia niille. Tämä helpotti suuresti eurooppalaisten maailmanvalloitusta.

Valta kansallisesti ja kansainvälisesti perustuu tiettyyn voimavarojen jakaumaan. Kun tässä jakaumassa tapahtuu äkillisiä muutoksia, se saattaa laukaista pienempiä ja suurempia sotia. Vaaralliset tartuntataudit kykenevät tähän.

Taudit kiihdyttävät myös olemassa olevia jännitteitä kylvämällä riitoja. Tautien leviämisen maantieteeseen sekä epätasaiseen jakaumaan liitetään aina vastakkainasettelun tarinoita, tehdään pandemiapropagandaa. USA:ssa puhutaan Kiinaviruksesta sekä halutaan Kiinalta selvityksiä ja korvauksia. Kiinassa levitetään huhuja, joiden mukaan tauti ei saanut alkuaan Kiinasta. Suurvaltojen välit tulehtuvat entisestään.

Taudit tarjoavat myös katvealueen. Huomion ollessa kiinnittynyt epidemiaan omassa maassa jotkin toimijat voivat kuvitella tilaisuutensa koittaneen. Maat voivat toteuttaa sotilaallisia tavoitteitaan tietäen, ettei vastareaktioita ehkä tule. Kiina on lisännyt sotilaallista painetta suhteessa Taiwaniin ja Etelä-Kiinanmereen.

Taudit johtavat myös korvikkeen hakemiseen. Oman maan kaaoksen kasvaessa tilannetta voidaan yrittää palauttaa korostamalla kansaa yhdistävää ulkoista uhkaa. Iran kalistelee sapeleita lähialueillaan. Trump puhuu Kiinan uhasta, koska omassa maassa ovat asiat sekaisin. Sisäisiä valtatasapainon heilumisia paikataan helposti ulkoisilla verukkeilla tavalla, joka lisää ulkoisten operaatioiden todennäköisyyttä.

Ei saisi kuvitella, että korona on oma eristetty siilonsa turvattomuutta. Pandemiarauhaa ei ole tulossa. On oltava hereillä sen suhteen, miten korona lietsoo olemassa olevia jännitteitä ja laukaisee muutenkin virittyneitä kansainvälispoliittisia tapahtumasarjoja.

Kirjoittaja on Ulkopoliittisen instituutin johtaja.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?