Ruotsin korona­linja herättää kysymyksiä maailmalla – vertaus Suomeen näyttää rajun eron

CNN vertailee Ruotsin ja muiden Pohjoismaiden koronatilannetta laajassa artikkelissaan.

29.4.2020 4:17

Ruotsin lähestyminen koronaepidemian hoitoon herättää kysymyksiä maailmalla.

Video yllä: Tältä näytti Tukholmassa pääsiäisen jälkeisellä viikolla.

Yhdysvaltalaismedia CNN kertoo laajassa artikkelissaan, kuinka Ruotsi kertoo onnistuneensa koronaviruksen vastaisessa taistelussa, vaikka maasta raportoidut luvut kertovat toista tarinaa.

Ruotsi on ollut koronaviruksen vastaisen taistelun outolintu. Toisin kuin sen eurooppalaiset naapurimaat Suomesta alkaen, Ruotsi ei ole rajoittanut rankasti kansalaistensa elämää. Maasta levinneet kuvat täpötäysistä ravintoloista ja kaduista ovat nostattaneet kulmakarvoja.

Ruotsissa nuorimmat lapset ovat jatkaneet koulunkäyntiä, joskin yliopistot ja vanhimpien oppilaiden koulut on suljettu ja opinahjoa käydään etänä.

Jotain muitakin rajoituksia Ruotsissa on tehty. Huhtikuun alussa hallitus esitteli lain, joka mahdollistaa nopeiden väliaikaisten toimenpiteiden täytäntöönpanon, jos tarve tulee. Hoivakodeissa vierailut kiellettiin huhtikuun alusta ja ei-tärkeää matkustamista kehotettiin välttämään. Samalla kehotettiin pitämään etäisyyttä muihin ihmisiin.

Ylioppilaslakit vilkkuivat kaupunkikuvassa Tukholmassa viime viikolla.

CNN vertailee jutussaan Ruotsia erityisesti muihin Pohjoismaihin, myös Suomeen. Kontrasti naapurimaiden ja Ruotsin välillä on suuri. CNN luettelee: Suomi julisti poikkeustilan, sulki koulut ja kielsi yli 10 ihmisten kokoontumiset maaliskuun 16. päivä. Uudenmaan maakunta suljettiin maaliskuun 28. päivä ja ravintolat, kahvilat ja baarit laitettiin säppiin huhtikuun alusta.

Tanska ilmoitti laajoista sulkemisista maaliskuun 11. päivä ja oli ensimmäisiä maita Euroopassa, joka sulki rajansa, kaupat, koulut ja ravintolat ja kielsi isot kokoontumiset. Norja aloitti matkustuksen rajoittamisen maaliskuun puolivälin tienoilla ja on sen jälkeen sulkenut koulut ja päiväkodit, kieltänyt vapaa-ajan asuntojen käytön, perunut tapahtumia ja sulkenut esimerkiksi kampaamot.

Lopputulos: Ruotsissa kuolleisuus on noussut merkittävästi korkeammaksi kuin monessa muussa Euroopan maassa. Johns Hopkins -yliopiston mukaan Ruotsissa on kuollut jo yli 22 ihmistä 100 000 ihmistä kohti.

Tanskassa sama luku on seitsemän, Suomessa ja Norjassa neljä.

Ruotsissa on vahvistettu 18 926 koronavirustapausta ja 2 254 koronakuolemaa. Samat luvut naapurimaista: Tanskassa 9 049 vahvistettua tapausta ja 427 kuolemaa, Norjassa 7 559 tapausta ja 206 kuolemaa, Suomessa 4 695 tapausta ja 193 kuolemaa. Luvut ovat maanantailta.

Norja ja Tanska ovat aloittamassa tiukkojen rajoitustensa purkamista. Lapset ovat hiljalleen palaamassa kouluun pienemmissä ryhmissä, jossa kahden metrin turvavälien pitäminen on helpompaa. Kampaamot ja muut kahdenkeskistä kontaktia vaativat yritykset saavat avata ovensa Norjassa maanantaina. Suomi on näillä näkymin pitämässä rajoituksista kiinni ainakin toukokuun 13. päivään asti.

Terasseilla riitti väkeä Tukholmassa viime lauantainakin.

CNN vertaa Ruotsia myös Tshekkiin, jonka väkiluku on lähempänä Ruotsia kuin muiden Pohjoismaiden. Tshekissä tapauksia on vahvistettu 7 499 ja kuolemia 233. Kuolemia on siis noin 2 per 100 000 asukasta. Tshekin koronavirusstrategia on vahvasti erilainen kuin Ruotsin. Maa sulki koulut, ravintolat, baarit ja pääosan kaupoista, rajoitti matkustamista ja pakotti epidemia-alueilta tulleita matkailijoita karanteeniin jo maaliskuun alussa. Tshekki on myös tehnyt maskien käytöstä julkisilla paikoilla pakollista.

Ruotsissa ei ole kuollut yhtä paljon ihmisiä kuin Euroopan pahimmilla alueilla Italiassa ja Espanjassa, CNN muistuttaa. Italiassa kuolleita on 45 per 100 00 asukasta, Espanjassa 51. Myös Britannia on Ruotsia edellä: siellä samainen luku on 32.

Näiden maiden suora vertaaminen Ruotsiin ei kuitenkaan ole yhtä mielekästä kuin vaikkapa muihin Pohjoismaihin, sillä esimerkiksi Italiassa väestö on huomattavasti vanhempaa, he tupakoivat enemmän ja saman katon alla asuu useimmin useita sukupolvia.

Kaikki Ruotsissa eivät ole olleet tyytyväisiä maan valitsemaan koronalinjaan. Jo maaliskuun 28. päivä 2 000 ruotsalaista tutkijaa allekirjoitti vetoomuksen, jonka mukaan Ruotsin on heti otettava askelia kohti WHO:n suosituksia. Tutkijoiden mukaan koronavirustaistelussa pitäisi tähdätä siihen, että ihmisten välisiä kontakteja vähennetään ja testauskapasiteettia lisätään.

– Nämä toimenpiteet pitää ottaa käyttöön niin pian kuin mahdollista, niin kuin meidän eurooppalaisissa naapurimaissa tehdään. Maamme ei pitäisi olla poikkeus pandemian pysäyttämiseksi tehdyssä työssä, tutkijat kirjoittivat vetoomuksessa, joka oli osoitettu maan hallitukselle.

Vetoomuksessa todettiin myös, että laumasuojan tavoittelulla on vain pieni tieteellinen kannatus.

Ruotsin terveysviranomaiset ovat kieltäneet, että maan strategia perustuu laumaimmuniteetin muodostukselle.

– Ei ole olemassa strategiaa laumaimmuniteetin luomiselle covid-19-taudin vastaisessa taistelussa Ruotsissa. Ruotsissa on samat tavoitteet kuin muissakin maissa, pelastaa ihmishenkiä ja suojella kansan terveyttä, terveysministeri Lena Hallengren totesi CNN:lle.

Ruotsin pääepidemiologi Anders Tegnell.

Karolinska instituutin professori Jan Albert taasen toteaa CNN:lle, että vain aika kertoo, kuinka Ruotsi on lopulta onnistunut pandemian hoitamisessa. Hän myöntää, että Ruotsissa on todennäköisesti kuollut enemmän ihmisiä kuin naapurimaissa ainakin osittain sen takia, että maassa ei ole ollut niin tiukkoja rajoituksia.

Hänen mukaansa pääosa ruotsalaisista tutkijoista on ollut ”suhteellisen hiljaa” laumaimmuniteettisuunnitelmasta, koska he uskovat, että se saattaa toimia.

– Mikä strategia on muissa maissa? Se (laumasuoja) on ainoa asia, joka tämän lopulta pysäyttää, ellei saada ajoissa rokotetta, mikä on epätodennäköistä.

– Totuus on, että kukaan Ruotsissa tai missään muuallakaan ei tiedä, mikä paras strategia on. Vain aika kertoo, Albert toteaa.

Albertin mukaan tiukat rajoitukset toimivat ainoastaan ”käyrän tasaamisessa ja käyrän tasaaminen ei tarkoita sitä, että tartunnat katoavat – ne vain liikkuvat ajassa eteenpäin”.

– Niin kauan kuin terveydenhuolto ei ylikuormitu ja pystyy antamaan hyvää hoitoa sitä tarvitseville, ei ole selvää, että tartuntojen siirtäminen myöhemmälle on yhtään sen parempi vaihtoehto, Albert sanoo.

Sekä Albert että Ruotsin terveystaloustieteeninstituutin johtaja Peter Lindgren toteavat, että Ruotsin terveydenhuolto näyttäisi kestävän. Lindgrenin mukaan tehohoidossa olevien koronapotilaiden määrä on ollut vakaa jo muutaman viikon.

– Se, missä epäonnistuimme, on se, että tauti pääsi leviämään vanhusten hoivakoteihin. Sen seurauksena meillä tapahtuu kuolemia.

Ruotsin terveysministeri Hallengren toteaa, että juuri hoivakodeissa elävien vanhusten turvaaminen on nyt ykköshuolenaihe Ruotsissa.

Hallengren kuitenkin muistuttaa, että vaikka Ruotsi ei ole täydessä ”lockdownissa”, elämä ei ole maassa jatkunut normaalisti. Yli 50 ihmisen kokoontumiset on kielletty ja ihmisiä on ”vahvasti suositeltu” välttämään tarpeetonta matkustamista maan sisällä.

Ruotsin ulkoministeri Ann Linde totesi aiemmin brittilehti Guardianille, että vielä on liian aikaista tuomita Ruotsin epäonnistuminen tai onnistuminen koronavirustaistelussa.

– On ollut paljon väärinymmärryksiä. Meillä on suurin piirtein samat päämäärät kuin muillakin hallituksilla. Me olemme aina sanoneet, että olemme valmiita rajumpiin toimiin, jos väestö ei tottele suosituksia.

Hän kuitenkin toteaa, että suuri kuolleisuus ”ei varmastikaan ollut osa suunnitelmaa” ja iso määrä kuolemia vanhusten hoivakodeissa ”on yksi asia, missä olemme epäonnistuneet”.

Ruotsin johtava epidemiologi Anders Tegnell sanoi perjantaina, että Ruotsi kestää todennäköisesti paremmin epidemian toisen aallon, koska niin moni maassa on jo alistunut virukselle.

Hän sanoi BBC:lle, että Ruotsin malli on ”toiminut jossain aspekteissa”, koska terveydenhuolto ei ole ylikuormittunut. Tegnellin mukaan epidemian huippu oli ohi jo viikkoja sitten.

Tulevaisuudesta ei Tegnellkään osannut sanoa.

– Tiedämme hyvin vähän tämän taudin immuniteetista. Suurin osa asiantuntijoista Ruotsissa on yhtä mieltä siitä, että jonkinlainen immuniteetti meillä on tulevaisuudessa, koska moni on jo kehittänyt vasta-aineita. Toivomme, että tämä auttaa meitä pitkällä aikavälillä.

Tegnelliltä kysyttiin myös sitä, olisiko eurooppalaisten naapureiden seuraaminen auttanut pienentämään maan isoa koronakuolleisuutta.

– Se on hankala kysymys tässä vaiheessa. Ainakin 50 prosenttia kuolleisuudestamme tulee vanhusten hoivakodeista ja meidän on vaikea kuvitella, miten tiukat rajaustoimet olisivat estäneet taudin leviämisen hoivakoteihin, hän totesi.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?