Suomi vastasi Venäjälle tuoreisiin kansanmurha­syytöksiin – näin viesti meni läpi mediassa - Ulkomaat - Ilta-Sanomat

Suomi vastasi Venäjälle tuoreisiin kansanmurha­syytöksiin – näin viesti meni läpi mediassa

Venäjän tutkintakomitean ilmoitus ryhtyä tutkimaan epäiltyä kansanmurhaa Suomen ylläpitämillä keskitysleireillä herätti sekä Kansallisarkiston että ulkoministeriön vastaamaan Venäjän medialle.

Lääkintäluutnantti Heikki Kalliala kuvasi puita hakevat lapset Petroskoissa jatkosodan aikana. Suomi sijoitti Itä-Karjalan venäläisväestöä leireille, koska heitä pidettiin epäluotettavina. Ensin leirejä kutsuttiin keskitysleireiksi, mutta sittemmin siirtoleireiksi, sillä ne oli tarkoitettu aiottuja väestönsiirtoja varten.­

21.4.2020 18:25

Venäjän federaation vakavien rikosten tutkintakomitea ilmoitti maanantaina, että se aloittaa tutkinnan epäillystä slaavilaisen väestön kansanmurhasta Suomen miehityshallinnon ylläpitämillä keskitysleireillä jatkosodan aikana Karjalais-suomalaisessa neuvostotasavallassa.

Ilmoituksen jälkeen Venäjän media pyysi kommentteja sekä Kansallisarkistolta että ulkoministeriöltä, joista molemmista myös vastattiin.

Ensimmäisenä ehätti Kansallisarkisto, jonka reagoi maanantaina uutistoimisto Ria Novostin ja Tassin kyselyihin.

Kansallisarkiston pääjohtaja Jussi Nuorteva ilmoitti venäläismedialle, että myös suomalaisia tutkijoita kiinnostaa tutustua Venäjän turvallisuuspalvelun nyt avaamiin uusiin arkistomateriaaleihin neuvostoliittolaisten siviilien kertomuksista suomalaisten ylläpitämillä leireillä.

– Joissakin tapauksissa suomalaiset tutkijat ovat jo saaneet luvan tutkia alkuperäisiä aineistoja (Venäjällä), mutta ei aina. Meidän mielestämme kaikkien toisen maailmasodan arkistomateriaalien pitäisi olla avoimia kaikille tutkijoille ilman rajoja, kuten toimitaan jo Suomessa, Nuorteva sanoo Ria Novostin uutisessa.

Nuorteva pääsi samassa yhteydessä muistuttamaan myös, että kaikki suomalainen arkistotieto Itä-Karjalan siviili- ja sotavankileireistä on täysin avointa ja keskeiset tietokannat esimerkiksi leireillä kuolleista löytyvät internetistä vapaasti ja jopa venäjän kielellä.

Venäjän tutkintakomitean virallisesta lausunnosta ei käy tarkalleen ilmi, mihin Venäjä uudella selvityksellään pyrkii.

Tutkintakomitea antaa kuitenkin ymmärtää, että epäilty kansanmurha ei vanhene ja tutkintakomitean omat tutkijat tulevat antamaan siitä myöhemmin oman rikosoikeudellisen arvionsa.

Ria Novostin jutussa korostetaan Nuortevan suulla myös, että Suomi on jo aikanaan maksanut Neuvostoliitolle sotakorvaukset.

– Kun Suomelle määrättiin maksettavaksi sotakorvaukset, niissä otettiin huomioon myös Itä-Karjalan miehityksen aika, Nuorteva sanoi uutistoimistolle.

Sotakorvaukset olivat suuruudeltaan 300 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria ja Suomi oli kaiken lisäksi toisen maailmansodan jälkeen ainoa maa, joka maksoi kaikki korvaukset täysimääräisesti Neuvostoliitolle.

Uutistoimisto Tass kertoo puolestaan Nuortevaan viitaten, että yhteensä Itä-Karjalan leireillä menehtyi 4 060 henkeä, joista 2 839 kuoli nälkään sekä sairauksiin ja 19 ammuttiin. Kaikkien kohdalla ei merkintää kuolinsyystä ole. Etnistä erottelua tehtiin, koska suunnitelmana oli liittää miehitetyt alueet Suomeen.

Venäjän tuoreet epäilyt suomalaisten suorittamasta neuvostosiviilien kansanmurhasta ovat jatkoa aiemmille väitteille, joiden mukaan suomalaiset olisivat haudanneet neuvostosotavankeja Josif Stalinin vainouhrien hautoihin Sandarmohissa. Historioitsija Sergei Verigin on puolustanut molempia väitteitä Venäjän mediassa.­

Ulkoministeriön vastaus Ria Novostille julkaistiin puolestaan tiistaina. Artikkelissa muistutetaan venäläislukijoille, että Suomen vastuuta sotatapahtumista käsiteltiin jo heti jatkosodan jälkeen sotasyyllisyysoikeudenkäynneissä.

– Näitä oikeudenkäyntejä valvoi Suomessa ollut liittoutuneiden valvontakomissio, jossa Neuvostoliitto oli edustettuna ja jota johti Andrei Zhdanov. Laajemmin maidemme väliset sotaan liittyneet oikeudelliset kysymykset ratkaistiin Pariisin rauhansopimuksessa vuonna 1947, ulkoministeriö lausui.

Ria Novostin mukaan Suomen ulkoministeriö kehottaa niin ikään Venäjää avaamaan pääsyn kaikkiin Venäjän turvallisuuspalvelun hallussa oleviin toisen maailmansodan arkistomateriaaleihin.

UM:n suomenkielisessä vastauksessa korostetaan tosin nimenomaan Suomen omaa pyrkimystä taata kaikille tutkijoille avoin pääsy arkistoihin, mutta englanninkielisestä vastauksesta syntyy mielikuva laajemmasta arkistojen avoimuuteen kehottamisesta. Niinpä venäjänkielisiin uutisiin asia oli päätynyt UM:n kantana näin otsikoituna:

– Suomi pyysi pääsyä FSB:n arkistoihin sen jälkeen, kun materiaalit keskitysleireistä oli julkaistu.

Ria Novosti siteeraa Suomen ulkoministeriötä myös näin:

– Historiallisten tapahtumien tulkinta on tutkijoiden ja tiedemiesten tehtävä. Me hallituksena pyrimme vain takaamaan, että tutkimusta voidaan tehdä avoimesti ja vapaasti. Olemme avoin yhteiskunta ja olemme sitä mieltä, että myös vaikeat historialliset ongelmat on käsiteltävä.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?