Näin Venäjä kertoo suomalaismiehittäjistä: ”Tatjana, 20, ammuttiin pakoyrityksen jälkeen – leirilääkäri hakkasi Ivanin tajuttomaksi” - Ulkomaat - Ilta-Sanomat

Näin Venäjä kertoo suomalaismiehittäjistä: ”Tatjana, 20, ammuttiin pakoyrityksen jälkeen – leirilääkäri hakkasi Ivanin tajuttomaksi”

Venäjän turvallisuuspalvelun vastikään julkaisemissa kuulustelukertomuksissa neuvostosiviilit kuvailevat hurjia yksityiskohtia julmuuksista, joita he väittävät todistaneensa suomalaisten ylläpitämillä leireillä Itä-Karjalassa.

Klavdija Njuppijeva on Venäjän Karjalassa yksi tunnetuimmista aktivisteista, joka on ajanut suomalaisten keskitysleireillä olleiden siviilivankien asiaa.­

20.4. 17:52

Venäjän turvallisuuspalvelun FSB:n Karjalan-osasto on poistanut vastikään salauksen useilta kuulustelukertomuksilta, jotka on kerätty Suomen ylläpitämille vankileireille jatkosodan aikana 1941-44 joutuneilta Neuvostoliiton kansalaisilta.

Uutistoimisto Ria Novostin mukaan FSB on luovuttanut kyseiset dokumentit Karjalan tasavallan kansallisarkistoon säilytettäviksi.

Venäjän federaation tutkintakomitea ilmoitti puolestaan maanantaina virallisilla nettisivuillaan, että se käynnistää nyt julki tulleiden uusien todistusaineistojen valossa tutkimuksen suomalaisten suorittamasta epäillystä slaavilaisen väestön kansanmurhasta Itä-Karjalassa.

Lue lisää: Venäjä epäilee Suomea kansanmurhasta – Karjalassa käynnistetään rikostutkimus

Ei ole tietoa, millä tavoin Neuvostoliitto on kerännyt entisten vankien kertomukset ja onko heillä ollut kuulustelujen aikana esimerkiksi aihetta pelätä jonkinlaisia rangaistustoimia suomalaisten käsiin joutumisensa vuoksi. Jos ja kun näin on mahdollisesti ollut, se on saattanut vaikuttaa heidän kertomuksiinsa leiriajoista ja suomalaisten käyttäytymisestä.

Se tiedetään varmasti, että Neuvostoliitto suhtautui ainakin puna-armeijan riveistä sotavangeiksi jääneisiin sotilaisiin lähtökohtaisesti kuin vihollisen puolelle siirtyneisiin pettureihin ja useat heistä saivat vapautumisensa jälkeen pitkät leirituomiot.

Suomalainen historiankirjoitus on puolestaan aina myöntänyt sen, että neuvostoliittolaisia vankeja kohdeltiin leireillä huonosti ja eroteltiin kansallisuuden perusteella, mutta epäilyt etnisistä puhdistuksista on kiistetty.

IS on poiminut seuraavat vankien kertomukset Venäjän mediasta Ria Novostin ja 5TV-kanavan vastikään julkaisemien materiaalien perusteella.

”20-vuotias Tatjana ammuttiin ensin kadulle ja sitten selliinsä”

Suomalaisten kerrotaan kohdelleen ylläpitämillään siviilien keskitysleireillä erityisellä julmuudella kommunisteja ja komsomolilaisia.

Kuulustelukertomuksissa kerrotaan esimerkiksi tapauksesta, jossa Äänisentauksen piirissä ”piinattiin eläimellisesti” Komsomol-järjestön sihteeriä ja Kuzarandan (suom. Kuusiranta Itä-Karjalassa) kyläneuvoston edustajaa Tatjana Muhinaa.

Muhinan kerrotaan olleen vain 20-vuotias, kun hän joutui suomalaisten käsiin. Kyläläiset kuvailivat neuvostoviranomaisille Ria Novostin mukaan näin:

– Muhinaa hakattiin useita kertoja kuulusteluissa, jonka jälkeen hänet heitettiin koulun kylmätilaan, josta oli tehty pidätysselli. Kun häntä oltiin jälleen kerran kuulustelemassa Muhina riistäytyi valkosuomalaisten käsistä ja yritti paeta, mutta suomalaiset sotilaat haavoittivat häntä kuolettavasti jo kadulla ja hänet heitettiin uudelleen selliin. Sieltä kuului muutama laukaus ja Tanja Muhina oli surmattu.

Jatkosodan aikana Itä-Karjalan venäläisväestöä pidettiin epäluotettavana ja se koottiin leireille. Puita hakevat lapset kuvasi lääkintäluutnantti Heikki Kalliala Petroskoissa sijainneella leirillä.­

”Lääkärit hakkasivat – leirivankeja pahoinpideltiin kuoliaaksi”

Toukokuussa 1942 suomalaisten ylläpitämältä leiriltä karkasi Jegor Petrovitsh Jegorov. Hän kertoi kuulusteluissa, että leireillä käytetään kurinpitoon kepeillä hakkaamista.

– Pienimmistäkin rikkomuksista vankeja hakataan kepeillä ja kumipampuilla, Jegorov kertoi.

Opettaja Pavel Filippovitsh Jakimets kertoi puolestaan kuulusteluissa, kuinka suomalainen lääkäri oli pahoinpidellyt leirivangin.

– Leirillä ollut Britkin lähetettiin muiden mukana metsätöihin Kutizhman aseman lähelle. Siellä hän sairastui ja meni hakemaan apua lääkäriltä, mutta avun antamisen sijaan lääkäri hakkasi Britkinin. Potilas lähetettiin takaisin keskitysleiriin, jossa hän kuoli viikon kulutta, Jakimetsin todistuskertomuksessa lukee.

– Sama lääkäri hakkasi tajuttomaksi myös Ivan Ivanovin, Jakimets jatkaa kertomustaan.

Yhdessä todistajalausunnossa kerrotaan puolestaan vuodelta 1942 näin;

– Eristysselliin laitetaan jopa seitsemän-kahdeksanvuotiaita lapsia siksi, että he ovat nälkäisiä ja ryysyläisiä ja käyvät kaupungilla kerjäämässä leipää... Pakoyrityksen jälkeen kolme vankia...pahoinpideltiin kuoliaaksi.

”Laski omin silmin parituhatta kuollutta”

Petroskoin keskitysleirin numero 5 vanki nimeltä Krasilnikov kertoo laskeneensa omin silmin parituhatta kuollutta.

– Hän laski ainakin kaksi tuhatta kuollutta, hän näki heidät omin silmin, kun ruumiita vietiin joukkohautaan kaupungin hautausmaalle, Ria Novosti kirjoittaa.

Yhteensä leirillä oli ollut Krasilnikovin mukaan noin seitsemäntuhatta henkilöä.

Jokainen sai hänen mukaansa ”päivää kohti 300 grammaa jauhoja, johon oli sekoitettu puusta saatua jauhetta ja 50 grammaa mätää makkaraa kolmeksi päiväksi”.

Kun leipää ei riittänyt kaikille, jotkut kävivät salaa hakemassa leipää lähistön kylistä.

– Sen jälkeen heidät hakattiin kepeillä koko leirin edessä.

Alla olevalta videolta voit katsoa 5TV:n venäjänkielisen uutisjutun Suomen armeijan väitetystä sotarikoksista ja Venäjän turvallisuuspalvelun vastikään julkisuuteen antamista asiakirjoista.

”Orjia ilman oikeuksia – punainen nauha hihassa”

Venäjän median mukaan joka neljäs Karjalan asukas joutui kulkemaan Suomen pystyttämien keskitysleirien kautta suuren isänmaallisen sodan eli jatkosodan aikana.

Leireillä vankeihin suhtauduttiin Ria Novostin mukaan kuin ”orjiin ilman mitään oikeuksia” Garl Gustaf Mannerheimin antaman käskyn mukaisesti. Pakkotyöhön ja nälkään kuoli tuhansia ihmisiä.

– Jokaisen venäläisen piti käyttää vasemmassa hihassaan punaista nauhaa, toisin kuin suomalaisten, karjalaisten ja vepsäläisten. Venäläisille ja muille muiden kansallisuuksien edustajille – kuten tataareille ja gruusialaisille – annettiin kaksi kertaa vähemmän ruokaa, lukee yhdessä Ria Novostin siteeraamassa arkistodokumentissa.

”Naiset ja lapset laitettiin kuolemantaloon”

Arkistodokumenttien mukaan Petroskoissa asuva nainen oli kertonut näin:

– Valkosuomalaiset keräsivät naiset, pienet lapset ja vanhukset ja sijoittivat heidät kaupungin laitamilla oleviin taloihin, jotka oli eristetty piikkilangoilla. Ne olivat kuoleman taloja. Kaikilla leireillä oli nälänhätää ja lavantautia.

Taisija Petrovna Petrushina kertoo esimerkiksi joutuneensa hakatuksi kepillä niin, ettei hän pystynyt kahteen päivään tekemään töitä.

Jekaterina Nikolajevna Petrovna kertoo puolestaan, että talvella 1942 yksi leirin naisista oli karannut hakemaan leipää. Kun nainen oli paljastunut, Petrovnan mukaan kaikki naiset oli ajeltu rangaistukseksi kaljuiksi.

”Neuvostovallan avustamisesta kuolemantuomio”

Kuulustelukertomuksissa kuvaillaan, kuinka leirille saattoi joutua pienimmästäkin syystä, mutta neuvostovallan epäilty tukeminen oli yksi painavimmista syistä.

Ustrekan kylästä kotoisin olleen Babushkinin perheen kerrotaan esimerkiksi joutuneen leirille, koska heidän oli huhuttu auttaneen neuvostopartisaaneja. Kyläläisten mukaan näin ei kuitenkaan ollut asia.

Pelageja Stepanovna Barantseva kertoi puolestaan joutuneensa leirille marraskuussa 1942, koska hänen miehensä oli komentanut partisaaniosastoa.

– Hän kävi välillä kotona meillä ja me piilottelimme häntä, Barantseva oli kertonut.

Everstiluutnantti Väinö Kotilainen mainitaan papereissa henkilönä, joka toteutti Mannerheimin käskyä rangaista ankarimman kautta kaikkia neuvostojoukkojen auttajia.

– Pieninkin neuvostojoukoille annettu apu siviiliväestön taholta katsotaan vakoiluksi ja aseen ottaminen käsiin katsotaan hyökkäykseksi. Kaikkia syyllisiä rangaistaan kummassakin tapauksessa kuolemanrangaistuksella, näin väitetään lukeneen suomalaisten toimintaohjeissa.

”Hakattiin leirillä kolmesti”

Nikolai Ivanovitsh Aleksejev kertoo joutuneensa suomalaisten ylläpitämälle Kolvasjärven leirille siksi, että hänen oli kuultu puheissaan ennustelevan Puna-armeijan pikaista voittoa ja kolhoosielämään paluuta.

Fjodor Ivanovitsh Voglajev kertoi puolestaan yrittäneensä piiloutua suomalaisilta miehittäjiltä.

– Elokuussa 1941 suomalaiset miehittivät kylän ja minä juoksin metsään viidentoista kilometrin päähän, mutta suomalaiset saivat minut pidätettyä ja he toivat takaisin.

Voglajevin mukaan häntä hakattiin kuulusteluissa rautaputkella.

Svjatnavolokin (suom. Pyhäniemi) leirillä olojen kerrotaan olleen muitakin ankarammat. Entinen leiriläinen Gerasim Leontjevitsh Pushko kertoo, että hänet hakattiin leirillä kolmesti.

– Ensimmäisen kerran hakkasi komentaja Kashras, koska en ollut ajanut partaa. Toisen kerran hakkasi Pavel Antonovitsh Sergejev, venäläinen, joka oli leirin päällikkönä 1942. Hän väitti, että olin saanut ruoka-annoksen toistamiseen. Ja kolmannen kerran hakkasi Saprin, suomalainen, kun olin mennyt kysymään, voisinko saada talonkeja vastaan lisäelintarvikkeita.

”Vankien joukossa oli pettureita”

Jekaterina Nikolajevna Vlasova kertoo dokumenteissa, että vankien joukossa oli myös kantelijoita, jotka olivat suomalaisten luottovankeja ja nauttivat erikoisoikeuksista. Heiltä suomalaiset yrittivät saada ”fasistien tarvitsemaa tietoa”.

Vlasovan mukaan yksi tällainen urkkija leirillä oli Stepan Timofejev, joka välitti tietoa yksittäisitä leiriläisistä suomalaisille. Myöhemmin Timofejevin kerrotaan menneen ”vapaaehtoisesti Suomeen”.

Vlasova mainitsee toiseksi omiensa urkkijaksi Dora Tarasovan, joka oli joutunut vangiksi oltuaan neuvostopartisaanien sähköttäjänä.

– Hän kertoi kaikki tietämänsä salaisuudet, jonka jälkeen hänet vapautettiin ja hänet lähetettiin joillekin kurssille, luullakseni vakoojakursseille, Vlasova kertoo suomalaisten väitetysti suorittamasta värväyksestä.

”Etnistä puhtautta valvottiin suhteissa”

Suomalaisten kerrotaan valvoneen miehitysaikanaan myös ”etnistä puhtautta”. Adam Stanislavovitsh Bobrovitsh on kertonut esimerkiksi, kuinka rotujen mahdollisia sekoittajia rangaistiin väkivallalla.

– Pahoinpideltiin, erityisesti tyttöjä suomalaisten kanssa elämisestä. Astapovitsh, Tailer (saksalainen) ja vielä yksi, Zina, jonka sukunimeä en muista.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?