Venäjä epäilee Suomea kansanmurhasta – Karjalassa käynnistetään rikostutkimus - Ulkomaat - Ilta-Sanomat

Venäjä epäilee Suomea kansanmurhasta – Karjalassa käynnistetään rikostutkimus

Presidentti Vladimir Putinin alaisuudessa toimiva Venäjän tutkintakomitea ilmoitti ryhtyvänsä selvittelemään suomalaisten suorittamaksi epäiltyä siviiliväestön joukkotuhontaa Karjalassa.

Presidentti Vladimir Putin kuvattuna yhdessä tutkintakomitean johtajan Aleksandr Bastrykinin (kesk) ja sisäministeri Vladimir Kolokoltsevin (vas) kanssa helmikuussa.­

20.4.2020 11:18

Venäjän federaation tutkintakomitea (SK) ilmoittaa virallisilla nettisivuillaan, että sen tutkijat ryhtyvät selvittämään suomalaisten epäiltyjä rikoksia Karjalassa suuren isänmaallisen sodan – eli toisin sanoen jatkosodan – aikana.

– Karjalais-suomalaisen sosialistisen neuvostotasavallan siviiliväestön rotuun perustuvasta kansanmurhasta suoritetaan tutkimus epäiltyjen rikosten tunnusmerkkien perusteella Venäjän federaation rikoslain pykälän 357 mukaisesti, tutkintakomitean sivuilla ilmoitetaan.

Tutkintakomitean kerrotaan tutustuvan vastikään Venäjällä julki tulleisiin materiaaleihin, jotka ”koskevat neuvostoliittolaisten sotavankien ja slaavilaisen siviiliväestön tuhoamista Suomen miehityshallinnon perustamilla keskitysleireillä”.

– Keskitysleirivankien todistuksen mukaan asumisolot sekä ruoka- ja työnormit olivat luonteeltaan yhteensopimattomia elämän edellytysten kanssa, minkä seurauksena miehityksen aikana keskitysleireillä kuoli tuhansia ihmisiä, mukaan lukien alaikäisiä nuoria ja pikkuvauvoja, lukee tutkintakomitean julkaisemassa lehdistötiedotteessa.

Jatkosodan aikana Itä-Karjalan venäläistä siviiliväestöä koottiin leireille, koska Suomi piti heitä epäluotettavina. Lääkintäluutnantti Heikki Kallialan ottamassa kuvassa näkyy puita hakevia lapsia.­

Venäjän turvallisuuspalvelu FSB julkaisi viimeksi viime viikolla joukon uusia arkistodokumentteja, jotka koskevat jatkosodan aikaisia tapahtumia Karjalassa ja olosuhteita Suomen armeijan ylläpitämillä leireillä.

Salauksesta poistettujen arkistodokumenttien julkaisusta kerrottiin Venäjän johtavissa valtiollisissa medioissa laajasti. Esimerkiksi 5-televisiokanava otsikoi dokumenteista kertovan uutisensa näin: ”Karjalan alueella toimi suuren isänmaallisen sodan aikana 14 suomalaisten perustamaa kuolemanleiriä”.

Venäjä julkaisi jo viime syksynä joitakin Itä-Karjalan suomalaisleirejä koskevia dokumentteja. Tuolloin Kansallisarkiston pääjohtaja Jussi Nuorteva sanoi IS:lle, että suomalaisten sotilasviranomaisten toimintaa ei voi pitää etnisenä puhdistuksena.

– Suomalaiset eivät ryhtyneet laajamittaisiin väestönsiirtoihin eivätkä laajamittaisiin surmaamisiin, Nuorteva sanoi.

Nuortevan mukaan Suomi teki kuitenkin etnistä erottelua Itä-Karjalassa.

– Tämä on asia, josta historioitsijoiden on hyvä käydä keskustelua. Mitä enemmän aineistoja avataan ja mitä enemmän käydään keskustelua, sitä paremmin kokonaiskuva hahmottuu, Nuorteva korosti IS:lle lokakuussa 2019.

Lue lisää: Suomalaisten keskitysleirit Itä-Karjalassa otettiin esiin Venäjällä – ”Suomessa tämä ei ole ollut vaiettu asia”

Venäjän federaation tutkintakomitea kertoo, että se aikoo perehtyä nyt salauksesta vapautuneeseen aineistoon ja tutkia ”suomalaisten miehittäjien sekä heidän apureidensa” toimet Neuvostoliiton siviiliväestöä kohtaan, minkä jälkeen tapahtumasta tehdään ”oikeudellinen arvio”.

– Mikä tahansa teko, joka perustuu rikollisiin ajatuksiin jonkin rodun paremmuudesta ja nojaa ihmisvihaan ei saa jäädä rankaisematta edes vuosikymmenien kuluttua, tutkintakomitea ilmoittaa tiedotteessaan.

Venäjän federaation tutkintakomitean johtajana toimii Aleksandr Bastrykin, mutta elin toimii suoraan presidentti Vladimir Putinin alaisuudessa. Tutkintakomitea vastaa yleensä kaikkien vakavimpien rikosten tutkinnasta, kuten esimerkiksi terroritekojen, suurten onnettomuuksien tai epäiltyjen poliittisten murhien selvittelystä.

Venäjällä on tutkittu jo reilun parin vuoden ajan myös teoriaa siitä, että Suomen armeija olisi surmannut ja haudannut neuvostoliittolaisia sotavankeja Stalinin vainojen joukkohautoihin Itä-Karjalan Sandarmohiin.­

Uutistoimisto Ria Novosti kertoi Venäjän turvallisuuspalvelun julkaisemista uusista materiaaleista viime viikolla. Aihetta koskeva artikkeli oli merkitty tunnuksella ”Vanhenemispäivää ei ole” ja otsikossa viitattiin ”suomalaiseen natsismiin”.

– Suomalaiset miehittäjät eivät ampuneet joukoittain – toisin kuin saksalaiset miehittäjät – ja siksi heidän rikoksensa ovat jääneet moniksi vuoksiksi saksalaisen fasismin varjoon. Suomalaiset natsit piinasivat nälällä ja kestämättömillä leiriolosuhteilla, pakkotyöllä ja jatkuvalla nöyryyttämisellä, Ria Novostin artikkelissa kirjoitetaan.

Ria Novostin mukaan suomalaiset perustivat miehittämälleen alueelle Karjalais-suomalaisessa neuvostotasavallassa vuosina 1941-44 muutamia kymmeniä leirejä siviiliväestöä varten. FSB:n dokumenttien mukaan leireille kerättiin pääasiassa slaavilaista väestöä: yli 90 prosenttia leirille joutuneista oli venäläisiä, valkovenäläisiä ja ukrainalaisia.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?