Kommentti: Trumpin piti kaatua koronaan, mutta entä jos se pelastaakin hänet? - Ulkomaat - Ilta-Sanomat

Kommentti: Trumpin piti kaatua koronaan, mutta entä jos se pelastaakin hänet?

Mitä vaikeampi äänestää, sitä enemmän Trump hyötyy, kirjoittaa Ilta-Sanomien ulkomaanuutisten tuottaja Jari Alenius.

Donald Trump tiedotustilaisuudessa perjantaina.­

13.4.2020 7:01

Kun koronavirusepidemia laittoi pörssit luisuun ja Yhdysvaltain työttömyysluvut räjähtivät, Donald Trumpin presidenttiydelle näytti koittavan tyly loppu ensimmäisen kauden jälkeen. Amerikkalaiset äänestävät lompakollaan, sanotaan, ja nyt se tyhjenee. Valtaapitävät saavat yleensä kantaa vastuun.

Trumpin hallinto ei piitannut varoituksista ja vähätteli kriisiä, jonka potku olisi ehkä ollut pehmennettävissä nopeammilla toimilla. Nyt ihmisiä kuolee. Trump ojensi vastustajilleen aseita syksyn vaalikamppailuun tokaisemalla taannoin tiedotustilaisuudessaan: minä en ota vastuuta mistään.

Trump ei ole missään vaiheessa presidenttikauttaan ollut mikään selkeä uudelleenvalinta. Vaikka talous on nakutellut kovia lukuja ja peruskannattajakunta pysynyt uskollisena, vain reilun 40 prosentin suosioluvut ovat olleet historiallisen alhaiset verrattuna moneen hänen edeltäjäänsä.

Koronakriisin luulisi siis vain sinetöivän Trumpin kohtalon marrasvaaleissa.

On kuitenkin hyvin perusteltuja syitä olettaa, että näin ei välttämättä ole. Kriisi saattaa itse asiassa jopa tarjota hänelle mahdollisuuden pelastaa presidenttiytensä.

Vaaleihin on vielä aikaa, emmekä tiedä kriisin lopullista mittaa Yhdysvalloissa. On toki mahdollista, että se murskaa presidentin jatkohalut, mutta sitä ennen kannattaa pitää mielessä eräs hieman kliseemäinen tosiseikka: ei koskaan pidä aliarvioida Donald Trumpia. Eikä varsinkaan republikaanipuolueen häikäilemätöntä, rahaa täyteen pumpattua kampanjakoneistoa, jonka tukipylväänä on hyvin konservatiivisia osavaltioita ja oikeusistuimia.

Kenen on syy?

Kriisin poliittisessa lopputulemassa ehkä keskeisintä on se, syyttävätkö amerikkalaiset siitä Trumpia vai eivät. Virheitä tehtiin paljon muuallakin, ja Trump itse yrittää ja todennäköisesti myös osittain onnistuu syyttämään kaikesta muita.

Hän aloitti jo Kiinan syyttämisellä, vaikka vetikin hieman takaisin puheissaan ”kiinalaisviruksesta”. Syytös voidaan kaivaa työkalupakista uudelleen esiin koska tahansa, varsinkin kun perusteitakin sille on. Eurooppaa voi syyttää hitaasta reagoinnista, ja WHO:ta Trump jo syyttikin.

Trump myös syyttää jatkuvasti edeltävää hallintoa omien mahdollisuuksiensa pilaamisesta koronan hoidossa, ja moni myös uskoo häntä. Nyt mukaan kuvaan on tullut koronakriisiä ratkoneiden kuvernöörien syyttely: mitäs eivät hankkineet kymmentätuhatta hengityskonetta varalle.

Oikeistomedia ei kaihda salaliittoteorioitakaan. Kuolleisuutta muka paisutellaan Trumpin maineen pilaamiseksi. Tartuntatautien asiantuntijat ovat muka osa Trumpin vastaista liikettä, ja he painostavat pitämään maan suljettuna ja tuhoavat talouden. Sinänsä järjettömien väitteiden merkitystä ei kannata väheksyä jakautuneessa poliittisessa ilmapiirissä.

Trumpia on ollut suosittua verrata presidentti George W. Bushiin ja tämän kokemaan suosiomenetykseen, kun liittovaltio ei auttanut riittävästi New Orleansia Katrina-hirmumyrskyn jälkeen vuonna 2005. Vertaus ontuu. Tuolloin elettiin aivan eri aikaa ja todellisuutta, nyt eletään totuuden jälkeistä aikaa.

Vaikka sivuutettaisiin Trumpin peruskannattajien aatokset, myös muita presidenttiä tukevia tekijöitä löytyy.

Häntä voidaan syyttää hidastelusta ja väärän tiedon jakamisesta kriisin alussa, mutta keskeisempää voi olla se, miten hänen työtään koronatorjunnan aikana lopulta arvostetaan.

Amerikkalaiset ”kietoutuvat lippuun”, eli puhutaan ilmiöstä, jossa kriisin hetkellä suodaan tuki johtajalle, oli tämä kuka tahansa. Trumpinkin suosioluvut ovat olleet koholla. On esitetty, että se olisi vain väliaikaista, mutta virus ei ole katoamassa mihinkään tänä vuonna, joten sen vastainen taistelu voi myös jatkaa presidentin suosion pönkittämistä.

Presidenttiä tukee myös hänen asemansa vastuunkantajana. Eihän kukaan tosissaan edes toivo Trumpin epäonnistuvan koronataistossa, eihän? Jos Yhdysvallat valahtaisi pitkään, vakavaan kriisiin, se säteilisi kaikkialle maailmaan, meille Suomeenkin. On siis syytä suorastaan toivoa, että hän onnistuu, ja se taas saattaa hyvinkin pönkittää hänen vaalimenestystään.

Trumpilla on presidenttinä käytössään valtavat varat talouskriisin hoitoon, ja kongressin tuella mahdollisuus jakaa vaikka käteistä rahaa amerikkalaisille lievittämään iskua. Kuten nyt jo tehdään. Äänestäjä voi hyvinkin unohtaa Trumpin sekoilut kun saa muutaman tonnin toimintarahaa talouteensa.

Koronakriisi on myös sysännyt demokraattien ehdokkaan Joe Bidenin sivuraiteelle. Bidenia nakertaa sekin, että monet demokraattikuvernöörit taistelevat verissä päin koronaa vastaan ja saavat runsaasti myönteistä julkisuutta. Puhutaan jopa kisan ulkopuolelta Bidenille haastajaksi nousevasta kuvernööristä, kuten New Yorkin Andrew Cuomosta. Puheet osoittavat, että demokraatit ovat epävarmoja Bidenista, ja epäilys voi tarttua myös äänestäjiin. Trumpin eduksi.

Korona myllää vaalit

Yksi merkittävä Trumpin puolesta puhuva seikka liittyy sekavaan vaalijärjestelmään.

Yhdysvaltain politiikassa on eräs vanha hokema: mitä vaikeampi äänestää, sitä enemmän republikaanit, eli myös Trump, hyötyvät.

Nyt jos koskaan äänestäminen on vaikeaa, koska se pitää ehkä tehdä henkensä kaupalla. Yhdysvaltain marraskuun vaaleista uhkaa tulla kaaos, ja se voi toimia Trumpin hyväksi.

Hieman taustaa: republikaanipuolue on jo vuosikymmenet Yhdysvalloissa käyttänyt valta-asemaansa hyväkseen pitääkseen yllä perinteisiä äänestystapoja ja torpatakseen esimerkiksi kattavaa postiäänestämistä. Äänestäjäksi pitää rekisteröityä todistamalla seikkaperäisesti paikan päällä asuinpaikkansa ja henkilöllisyytensä. Näitä perustellaan sinänsä järkeenkäyvällä syyllä, vaalivilpin estämisellä. Mutta tähän kytkeytyy myös ansa: ne, joille vaatimukset ovat hankalia, ovat vähävaraisempia ja vähemmistöjä, jotka taas kannattavat yleensä demokraatteja.

Koronakriisi tuo nyt tähän uuden ulottuvuuden. Tutkijoiden ja terveysviranomaisten suosituksesta demokraatit haluaisivat laajentaa tuntuvasti rekisteröitymis-, ennakko- ja postiäänestysmahdollisuuksia, jotta kohtaamiset vaalitoimistoissa vähenisivät ja äänestäminen olisi turvallisempaa marraskuussa. Vaalilakien ja -tapojen muuttamiseen tällä aikataululla tarvittaisiin kuitenkin ehdottomasti republikaanien tukea.

Esimakua heidän yhteistyöhalukkuudestaan saatiin Wisconsinin esivaaleissa 7. huhtikuuta. Osavaltion republikaanienemmistö vei lykkäys- ja postiäänestyshankkeet oikeusistuimiin, joissa on republikaanien valitsema konservatiivienemmistö, ja ne hylkäsivät kaikki yritykset helpottaa äänestämistä tai siirtää sitä.

Tästä taktiikasta on nyt tulossa republikaanien maanlaajuinen ase. Sitä voidaan käyttää tehokkaasti hyväksi varsinkin vaalien kannalta keskeisissä osavaltioissa, kuten juuri Wisconsinissa.

Näin Trump lausui itse Fox-kanavalla viime viikolla, kun aiheena oli äänestystapojen uudistaminen:

– Jos siihen suostutaan, tässä maassa ei valita enää koskaan yhtäkään republikaania.

Trump väittää, että vaalitapojen muutos johtaisi vain laajaan vaalivilppiin. Sellaisesta ei ole minkäänlaisia todisteita niissä muutamissa osavaltioissa, joissa esimerkiksi postiäänestys on jo kattavasti käytössä. Todellinen syy onkin halu pitää äänestäminen vaikeana.

Tutkimusten mukaan republikaanit suhtautuvat toistaiseksi huomattavasti huolettomammin koronavirukseen ja huolehtivat enemmän taloudesta. Voi olettaa, että he myös lähtevät uurnille todennäköisemmin. Näin koronapelko voi osua kipeimmin juuri demokraatteihin vaalipäivänä.

Koronakriisi muokkaa jo nyt maailmalla poliittisia asetelmia uusiksi, kun itsevaltaiset populistijohtajat kahmivat lisää oikeuksia, mahdollisesti pysyvästi.

Donald Trump saattaa lukeutua heidän joukkoonsa ja uusia nelivuotiskautensa kriisistä huolimatta – tai sen avulla.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?