Koronan runtelemasta saksalais­kaupungista tuli iso laboratorio – tarttuuko virus sittenkään kovin helposti pinnoilta? - Ulkomaat - Ilta-Sanomat

Koronan runtelemasta saksalais­kaupungista tuli iso laboratorio – tarttuuko virus sittenkään kovin helposti pinnoilta?

Liikkuva koronavirustestausasema kuvattiin Heinsbergissa maaliskuun alkupuolella.

Julkaistu: 10.4. 19:49

Bonnin yliopiston alustavat tutkimustulokset viittaavat siihen, että koronavirustartunnan saaminen ovenkahvasta tai ostoskärrystä ei ole ehkä sittenkään kovin todennäköistä.

Saksan länsiosissa sijaitseva 250 000 asukkaan Heinsbergin kaupunki muuttui huhtikuun alussa jättimäiseksi tosielämän laboratorioksi, jossa tutkijat yrittävät löytää vastauksia koronaviruksen tarttumiseen liittyviin kysymyksiin. Asiasta uutisoi muun muassa The Local -verkkolehti.

Tutkijat eivät ole toistaiseksi päässeet yksimielisyyteen esimerkiksi siitä, kuinka kauan koronavirus pysyy elossa esineiden pinnoilla ja kuinka tehokkaasti se tarttuu niiden kautta.

– Tähän mennessä ei ole todistettu, että tartunnan voisi saada supermarketista, ravintoloista tai kampaajalta, Bonnin yliopiston virologi Hendrik Streeck huomautti ZDF-kanavalla lähetetyssä keskusteluohjelmassa.

Hänen mukaansa isommat tartuntakeskittymät ovat syntyneet pidemmällä aikavälillä tilanteissa, joissa ihmiset olleet kokoontuneina lähelle toisiaan.

Heinsbergiä pidetään Saksan koronaepidemian keskuksena, sillä helmikuussa paikallisiin karnevaaleihin osallistui koronavirusta kantanut pariskunta. Karnevaalin jälkeen tartuntojen määrä ampaisi alueella jyrkkään nousuun.

Huhtikuun alkuun mennessä Heinsbergissä oli todettu 1 400 vahvistettua tartuntaa sekä 39 niihin liittyvää kuolemaa. Taudista oli kaupungissa ehtinyt siihen mennessä parantua 690 ihmistä.

Nyt Streeck sekä joukko lääketieteen opiskelijoita tutkivat viruksen tarttumista Heinsbergissä muun muassa haastattelemalla asukkaita sekä jalkautumalla koteihin, kouluihin ja sairaaloihin.

– Heinsbergin alue edustaa ideaalitilannetta, kun yritämme löytää vastauksia muuta Saksaa varten, Streeck sanoi.

Jo alustavissa tutkimuksissa paikallisten kodeissa on saatu viitteitä siitä, kuinka koronavirus toimii. Streeckin mukaan koronavirusta löydettiin muun muassa kaukosäätimistä, pesualtaista, kännyköistä, käymälöistä sekä ovenkahvoista otetuista näytteistä.

Kyseisistä näytteistä virusta ei kuitenkaan saatu enää laboratoriossa lisääntymään, joten Streeckin mukaan niissä oli kyse ”kuolleiden” virusten rna:sta, joka sisältää viruksen geneettiset tiedot.

Tämän ja aiempien tutkimustensa perusteella Streeck on sitä mieltä, että tartunnan voi saada ovenkahvasta vain niin, että joku virusta kantava on yskinyt suoraan käteensä ja koskenut kahvaan.

– Sen jälkeen sinun olisi tartuttava kahvaan itse ja kosketettava kasvojasi, hän sanoi.

Streeck kertoi nähneensä kaupungissa koteja, joissa on ollut useita sairastuneita, mutta tästä huolimatta pinnoilta ei löytynyt elävää virusta.

The Localin mukaan berliiniläinen virologi Christian Drosten sanoi puolestaan jo maaliskuun alussa, että koronavirukset ovat tavallisesti herkkiä kuivumiselle. Tarttuakseen sen olisi siis mahdollisesti levittävä pisaroiden mukana ja päädyttävä elimistöön sisäänhengityksen kautta.

Tämän vuoksi Drosten ei usko, että koronaviruksen saaminen esimerkiksi seteleistä tai kolikoista olisi todennäköistä.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?