Ruotsissa koronavirusepidemian hidastamistoimet ovat poikenneet useimmista muista maista rajoitustoimien ollessa huomattavasti kevyempiä. Esimerkiksi koulut ja ravintolat ovat saaneet olla pitkään auki epidemian edetessä, vaikka useimmat maat ovat samaan aikaan päätyneet rajoittamaan kansalaisten liikkumista tehokkaammin.
Viime päivinä koronaan kuolleiden määrä on Ruotsissa kasvanut voimakkaasti, ja vapaaehtoisuuteen nojaava strategia on kerännyt runsaasti kritiikkiä. Ruotsin linjasta vastaavien terveysviranomaisten ajatuksena vaikuttaa olleen niin sanotun laumasuojan saavuttaminen, jotta epidemian mahdolliset seuraavat aallot eivät aiheuttaisi yhtä paljon sairastumisia.
Terveysoikeuden professori Lasse Lehtonen ymmärtää hyvin, miksi Ruotsin strategiaa kritisoidaan.
– Turhaan kuolleiden määrä nousee siinä niin suureksi, että sitä pidetään epäeettisenä. Terveydenhuoltojärjestelmän tarkoitus on estää vältettävissä olevia kuolemia. Nyt kun tilanne on päällä, niin todetaan että niitä ei pyritäkään estämään, Lehtonen ihmettelee.
– Tämä laumasuojastrategia perustuu siihen ajatukseen, että varsin suuri osa väestöstä sairastaisi taudin. Silloin sairastavien määrän pitäisi olla noin 80 prosenttia väestöstä, ja on aika epätodennäköistä, että se Ruotsissakaan yltää sille tasolle.
Ruotsin kansanterveysviraston pääjohtaja Johan Carlson totesi viikonloppuna, ettei kriisissä onnistumisen lopputulosta tulisi mitata nyt sairauteen kuolevien määrässä, vaan katsoa koko terveystilannetta 3–5 vuoden kuluttua. Ajatuksena on, että vaikka epidemia ryöpsähtäisi nyt pahemmin kuin muissa maissa, voi sen aiheuttama kuolleisuus ja muu terveyshaitta jäädä pitkällä tähtäimellä vähäisemmäksi.
Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin HUS:n diagnostiikkajohtajana toimiva Lehtonen ei pidä perustelua kovin hyvänä.
– Jos tähän tautiin on kuitenkin tulossa rokote parissa vuodessa, niin silloin ne kuolemat, joita ensimmäisen aallon on annettu aiheuttaa, olisivat erittäin turhia. Itse ole aika luottavainen sen rokotteen kehittämisen suhteen. Sen takia kannattaa pyrkiä estämään sitä kuolleisuutta nyt, koska jatkossa epidemia pystytään estämään rokotteella, hän toteaa.
Hoitohenkilökunnan jäsen seisoi koronapotilaiden testaamiseen ja vastaanottoon tarkoitetun teltan edustalla Tukholmassa.
Lehtosen mukaan Suomen ja Ruotsin tilanteita ei kannata verrata suoraan toisiinsa, sillä Ruotsissa sairaanhoidon resurssit ovat isommat kuin meillä. Toisin sanoen Ruotsi pystyy ottamaan vastaan pahemman epidemian.
– Suomessa järjestelmää on laihdutettu ja lähtökohta on sellainen, että meillä on lääkäri- ja hoitajapulaa. Yksi syy sille, että me tarvitsemme näitä rajoituksia, on se, että meidän kokonaiskapasiteettimme ei ole niin hyvä kuin muissa Pohjoismaissa.
Ruotsissa viranomaiset ovat korostaneet myös sitä, että koronapotilaiden lisäksi on pystyttävä huolehtimaan myös muiden sairauksien hoidosta. Myös Suomessa sairaalat ovat kertoneet siirtävänsä ei-kiireellisiä toimenpiteitä ja vähentävänsä resursseja perusterveydenhuollossa kriisin ajaksi.
Alkuun oletettiin epidemian etevän nopeammin, jonka vuoksi toimenpiteitä varauduttiin perumaan enemmän. Eteneminen on kuitenkin ollut uskottua hitaampaa, jonka ansiosta normaaleja toimintoja on voitu ylläpitää odotettua pidempään.
Lehtosen mukaan on väistämätöntä, että muiden sairauksien hoito kärsii koronaepidemian vuoksi. Sairaaloissa on mietitty tarkasti, mitä toimintoja ajetaan alas.
– Sairaaloiden sisälläkin käydään aika tiukkaa keskustelua siitä, minkä tyyppisiä lähetteitä voidaan perua tai siirtää, Lehtonen sanoo.
– Ymmärrettävää on, että mitään syöpäpotilaiden hoitoa ei vähennetä, koska potilaat menisivät huonompaan kuntoon ja kuolisivat nopeasti. Mutta vaikka sydämen läppäleikkauksen kanssa voi odottaa vaikka kolme kuukautta tai puoli vuotta. Jos odottaa vuoden, niin voikin olla että sydän on jo peruuttamattomasti vaurioitunut.
Jälkeenpäin katsottuna koronakriisin seurauksena kuolleista osa menehtyy suoraan koronaan, osa muihin sairauksiin, joiden hoitamista kriisi on hankaloittanut.
– Jos kaikki menisi hyvin, niin kuolleisuus nousisi ehkä vähäsen, ja jos huonosti, niin paljon.
Suomessa ravintolat on määrätty suljettaviksi jotta koronavirus ei leviäisi.
Suomessa on jo ehditty herättelemään toiveita, että epidemia ja sen hidastamiseksi tehdyt rajoitukset voisivat olla ohitse jo muutamassa viikossa. Lehtosen mukaan epidemia ei ole missään tapauksessa vielä menossa ohi.
– Täällä Uudellamaalla epidemian huippu voi olla siinä touko-kesäkuun vaihteessa, mutta muualla maassa se tulee noin kuukauden myöhässä. Olemme Suomessa vielä kesällä ihan keskellä tätä epidemiaa jos ei jotain todella radikaalia saada aikaiseksi.
Lehtonen ennustaa huipun osuvan Uudenmaan ulkopuolella heinäkuun paikkeille.
– Siitä menee varmaan ainakin kolmisen kuukautta, kunnes voidaan luottaa siihen, ettei tauti leimahda uudestaan.
Opetusministeri Li Andersson (vas.), valtiovarainministeri Katri Kulmuni, pääministeri Sanna Marin, sisäministeri Maria Ohisalo ja oikeusministeri Anna-Maja Henriksson poistuvat hallituksen kehysriihineuvotteluiden tiedotustilaisuudesta 8. huhtikuuta.
Pitkittyneet rajoitustoimenpiteet ovat myrkkyä taloudelle, kun suuri osa tuotantoa seisoo ja palveluyritykset ovat käytännössä joutuneet pysäyttämään toimintansa. Lehtonen ei näe rajoitustoimille juuri vaihtoehtoja, sillä Suomessa koronakuolemien määrä halutaan pitää mahdollisimman alhaisena.
– Se on hyvin perusteltua tällaisen eurooppalaisen moraalin mukaan, jossa ihmiset ovat tärkeämpiä kuin talous tai materiaaliset arvot. Se ei tietenkään tarkoita sitä, etteikö meidänkin kannattaisi tehdä toimenpiteitä, joilla nämä vauriot taloudelle ja ihmisten elämälle olisivat mahdollisimman pieniä.
Myös IS on esitellyt erilaisia ennusteita, joiden mukaan yhteiskunta voisi toipua kriisistä eri vauhtia riippuen tehdyistä rajoitustoimista. Nopea toipuminen edellyttäisi, että sairautta ei saada pelkästään hidastettua, vaan tukahdutettua kokonaan.
Lehtosen mukaan Suomen valitsema linja on jäänyt hieman hämäräksi.
– Kymmenen pisteen kysymys on, että onko meillä selvää strategiaa siihen, mitä me oikein haluamme tehdä muutaman kuukauden tähtäimellä. Jos haluamme katkaista epidemian, on se kuin käynti hammaslääkärillä, jossa hetken aikaa sattuu paljon. Toinen vaihtoehto on antaa vihlonnan jatkua, jolloin kriisi kestää kuukausia, hän vertaa.
