Suomalaislääkäri tekee töitä keskellä Espanjan koronakriisiä – kertoo täyteen ahdetun sairaalan arjesta: ”Joka päivä joku itkee” - Ulkomaat - Ilta-Sanomat

Sari Arponen toimii lääkärinä keskellä Espanjan kovaa koronakriisiä – ”Joka päivä joku itkee”

Sari Arposen mukaan Madridissa tehdään kaikki mahdollinen koronakriisin selättämiseksi.

Julkaistu: 26.3. 17:48

Suomalaislääkäri paiskii hommia koronaviruksen moukaroimassa Madridissa.

Madridissa 18 vuotta asunut suomalaislääkäri Sari Arponen hyppäsi kaksi viikkoa sitten virkavapaalta takaisin sairaalatyöhön. Espanjan lähes 48 000 koronatartuntaa, joista 14 600 on todettu Madridin alueella, saivat hänen palaamaan töihin vapaaehtoisesti.

– Tässä tilanteessa vaaditaan apua kaikilta terveydenhuoltoalan työntekijöiltä, julkisessa Infanta Leonor -sairaalassa nyt työskentelevä Arponen kertoo.

Covid-19-tautiin on kuollut Espanjassa terveysministeriön tilastojen mukaan yli 3 400 ihmistä. Espanja on ohittanut Kiinan uhriluvut, ja vain Italiassa on tautiin kuollut enemmän ihmisiä.

Koronaviruspotilaiden kuolleisuus on Espanjassa sairastuneiden määrään suhteutettuna selvästi korkeammalla kuin Kiinassa. Arposen mielestä tilastot eivät kerro koko totuutta.

– Tilastot on tehty diagnoosien perusteella, mutta lievästi oireilevia ei testata. Sairastuneita voi todellisuudessa olla Espanjassa ainakin viisi kertaa enemmän.

Infanta Leonorissa on 264 vuodepaikkaa, mutta potilaita on nyt tuplasti enemmän. Potilaita tulee jatkuvasti lisää, ja etenkin ensiavun puolella tilanne on ollut ajoittain kaoottinen.

– Meillä osastolta on toistaiseksi löytynyt kaikille vuodepaikka. Kuulin, että ensiavun puolella oli ollut viime viikon lopussa potilaita, jotka olivat nukkuneet lattialla.

Sari Arponen on virkavapaalla Madridin seudulla sijaitsevasta Torrejónin yliopistollisesta sairaalasta, mutta koronaviruspotilaita hän hoitaa nyt Infanta Leonor -sairaalassa (kuvassa). Kummatkin sairaalat ovat julkisia.

Madridilaissairaalassa osastolle otetaan tartunnan saaneita, joilla on todettu keuhkokuume, sekä riskiryhmiin kuuluvia. Jos potilas ei tarvitse happiterapiaa, hänet ohjataan kotikaranteeniin.

– Otamme sairaalaan kaikki keuhkokuumepotilaat. Tässä taudissa keuhkokuume voi pahentua äkkiä, kertoo viime vuodet hiv- ja infektiopotilaiden parissa työskennellyt Arponen.

Madridilaissairaalat ovat kovilla, mutta täydellisestä romahduksesta ei Arposen mukaan ole ainakaan vielä kyse. Kaikki Infanta Leonorin erikoislääkärit työskentelevät nyt koronaviruspotilaiden parissa. Muut kiireiset tapaukset on ohjattu Madridin neljään suurimpaan yliopistolliseen sairaalaan.

– Meidän lääkäreillämme ei ole vielä liikaa potilaita. Ei ole leikkauksia, ei ole synnytyksiä, eikä vastaanottotoimintaa – ei mitään muuta kuin covid.

Sairaaloiden ohella ambulanssipalvelut ja hautaustoimistot ovat kuormittuneet. Madridilainen jäähalli jouduttiin muuttamaan toistaiseksi ruumishuoneeksi.

– Lähetin eilen potilaan kotiin, mutta tartuntavaaran vuoksi kukaan ei voinut hakea häntä. Ambulansseja ei ole tarpeeksi, joten hän oli täällä vielä tänäänkin.

Madridilaiseen messukeskukseen on pystytetty kenttäsairaala, joka on jo toiminnassa.

– Se tulee tarpeeseen, sillä varsinkin niitä kriittisiä tehohoitopaikkoja tarvitaan.

Suuri konferenssikeskus on muutettu kenttäsairaalaksi Madridissa. Kuva viime lauantailta.

Arposen mielestä Madrid on hoitanut korona-aallon olosuhteisiin nähden hyvin.

– Ei voi sanoa, että organisaatio on armeijatasolla, mutta se on todella hyvä. Kaikki tekevät parhaansa, että potilaat saadaan hoidettua. Ylitöitä tehdään palkatta.

Suojavarusteissa työskenteleminen on lääkäreille ja hoitajille raskasta, ja suojauksesta huolimatta koronainfektioriski on olemassa. Noin 4 500 terveydenhuoltoalan työntekijää on saanut Espanjassa koronatartunnan.

– On mahdotonta nollata riski. Jos henkilökunta oireilee, heidät testataan ja lähetetään kotiin.

Infanta Leonorissa on toistaiseksi riittänyt hengityslaitteita ja suojapukuja, mutta joissakin Madridin sairaaloissa niistä on pulaa.

– Eri asia on tehohoito, johon tarvitaan hengityskoneita. Niitä yritetään nyt tuoda Madridiin muualta ja valmistaa nopeasti. Meillä niitä voisi olla enemmänkin.

Arponen uskoo, että eristäytyminen on Espanjassa paras tapa pysäyttää virus.

– Kiinassa on jo nähty, että se auttoi. Esimerkiksi Suomessa eristäytymisen lisäksi olisi tärkeää tehdä diagnoosit kaikille, joilla on oireita, ja tartunnan saaneiden läheisille. Tämä ei ole mikään influenssa ja tähän on kuolemassa paljon ihmisiä ennen aikojaan.

Espanjassa asuvien suomalaisten ei tarvitse Arposen mukaan pelätä, etteikö heitä hoidettaisi. Madridissa priorisointia ei tehdä kansallisuuden mukaan.

– Espanjan terveydenhuolto on korkeatasoista. Päätökset hoidosta tehdään terveydenkuvan ja tautitilan perusteella.

”Joka päivä joku itkee”

Arponen on nähnyt viime viikkoina lukuisia kuolemantapauksia, mutta hän on päässyt myös kotiuttamaan potilaitaan. Koronavirus ei ole vain ikäihmisten tauti, ja Infanta Leonorissa nuoria aikuisia on myös tehohoidossa.

Espanjassa perheenjäsenet ovat yleensä potilaan kanssa sairaalassa vuorokauden ympäri, mutta koronaviruksen kohdalla se ei ole mahdollista. Lohdutuksen puute on kovaa potilaille, perheille ja henkilökunnalle.

– Jos potilas on kuolemaisillaan, yksi perheenjäsen saa olla potilaan kanssa. Aina kuolemaa ei voi kuitenkaan ennakoida. On käynyt niin, että potilaita kuolee yksin.

Sairaalan psykiatri tukee henkilökuntaa ja potilaita.

– Joka päivä joku itkee. Henkilökunnalla on huoli, että tartuttaa perheen­jäsenen kotona. Minä olen varovainen, enkä ole kotona nyt kovin lähellä miestä tai tytärtä.