Italialaiskylässä testattiin koronaepäilyt aggressiivisesti – tulokset olivat vakuuttavia: ”Pystyimme täällä pysäyttämään taudin leviämisen” - Ulkomaat - Ilta-Sanomat

Italialaiskylässä testattiin koronaepäilyt aggressiivisesti – tulokset olivat vakuuttavia: ”Pystyimme täällä pysäyttämään taudin leviämisen”

Julkaistu: 20.3. 13:38

Koronatartuntojen määrä Vòn pikkukaupungissa putosi nollaan. Suomi ei suosituksista huolimatta siirry viruksen laajamittaiseen testaamiseen.

Koronaviruksen valtaamassa Pohjois-Italiassa on pikkukaupunki, joka on pitänyt puoliaan tautia vastaan kuin Asterixin saarrettu kylä Galliassa.

Venetsian lähellä sijaitseva Vò pystyi laskemaan koronatapausten määrän kaupungissa puhtaaseen nollaan. Keinona oli noin 3 300 asukkaan aggressiivinen testaus, jota johti infektiotautien asiantuntija Andrea Crisanti.

Sotilaat partioivat Vòn vanhaankaupunkiin jothtavalla tiellä helmikuun lopussa. Vò ja sitä ympäröivä Veneton alue ovat Italian punaisella epidemiavyöhykkeellä.

Vòlla kävi tavallaan tuuri. Crisanti on Lontoon Imperial Collegen professori, joka sattui olemaan sapattivapaalla ja töissä Padovan yliopistossa Italiassa, kun epidemia alkoi. Hän ryhtyi heti tarmokkaasti töihin epidemian torjumiseksi.

Crisanti kehottaa kaikkia epidemian kouriin joutuneita maita testaamaan, testaamaan ja testaamaan, juuri niin kuin Maailman terveysjärjestö WHO suosittelee.

– Me pystyimme täällä pysäyttämään taudin leviämisen, koska tunnistimme ja eliminoimme piilossa olevat tartunnat ja eristimme kantajat, Crisanti sanoi Financial Timesin haastattelussa.

Myös Etelä-Koreassa ja Taiwanissa terveysviranomaiset ovat pystyneet hallitsemaan epidemiaa aggressiivisen testaamisen avulla. Koronavirus voi tutkimusten mukaan tarttua eteenpäin, vaikka tartunnan kantaja olisi lieväoireinen tai oireeton. Viimeksi mainitut voidaan haarukoida testeihin, jos heidän tiedetään altistuneen tartunnalle.

Suomalaiset sairaanhoitopiirit ja laboratoriot ovat parhaillaan lisäämässä voimakkaasti testikapasiteettiaan, ja markkinoille on tulossa myös pikatestejä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL ei kuitenkaan ohjeista testien tekemistä lieväoireisille ja oireettomille, vaan aina tarpeen mukaisesti. Suomi ei aio siirtyä laajamittaiseen testaukseen.

– Emme totta puhuen ymmärrä WHO:n linjausta, THL:n terveysturvallisuuden johtaja Mika Salminen sanoi Helsingin Sanomille.

Suomalaisten koronatestausta tehdään kotimaassa alle kymmenessä laboratoriossa. Kuvassa Synlabin EU-hyväksytty laboratorio Virossa, joka testaa noin 500 koronanäytettä vuorokaudessa.

Keskustelu testauksesta käy parhaillaan kovilla kierroksilla. Toisten asiantuntijoiden mielestä aggressiivisesta testaamisesta olisi hyötyä Suomelle. Näin Salminen vastasi testauksesta tehtyihin kysymyksiin perjantaina Twitterissä:

”Kaikki jotka testauksesta hyötyvät ilman muuta testataan. Mutta kaikkia lieväoireisia ei voida koko epidemian ajan testata – silloin meiltä loppuu suojavaatetus jota tarvitaan sairaaloissa. Näytteen ottajat tarvitsevat saman suojan kuin sairaalassa”, Salminen tviittasi.

”Jos ajatellaan että laajalla testauksella voitaisiin saada ihmisiä kotieristykseen ja / tai karanteeniin niin sehän ei vaadi testiä. Jos on hengitystieoireita pysytään kotona potemassa kunnes taas terve”, hän jatkoi.

Pienessä Vòn taajamassa testit kävivät tietysti kätevämmin kuin kokonaisessa valtiossa – se oli kuin koelaboratorio. Tulokset ovat silti paljon puhuvia.

Ensimmäisessä testikierroksessa helmikuun lopulla Crisantin työryhmä testasi koko Vòn väestön. Kolmella prosentilla eli noin sadalla henkilöllä todettiin koronavirustartunta. Heistä puolella ei ollut taudin oireita. Kaikki tartunnan kantajat eristettiin.

Seuraava testikierros 10 päivää myöhemmin osoitti strategian tehon: tartunta löytyi vain 0,3 prosentilta testatuista. Tällä kierroksella löytyi kuusi täysin oireetonta taudinkantajaa.

– Jos heitä ei olisi tunnistettu, tartunta olisi alkanut levitä uudelleen, Crisanti sanoi.

Veneton alueen terveysviranomaiset aikovat nyt laajentaa testejä Vòn hyvien tulosten perusteella.