Miksi nyt hamstrataan vessapaperia? Professorit löysivät 5 syytä maailmanlaajuiselle ilmiölle - Ulkomaat - Ilta-Sanomat

Miksi nyt hamstrataan vessapaperia? Professorit löysivät 5 syytä maailmanlaajuiselle ilmiölle

Julkaistu: 13.3. 15:27

Vessapaperia hamstrataan muun muassa siksi, koska se palauttaa turvallisuuden tunnetta.

Vessapaperin hamstraaminen koronavirusepidemiassa on maailmanlaajuinen ilmiö, joka on herättänyt suurta huomiota ja kummastusta muuallakin kuin Suomessa.

Ainakin Yhdysvalloissa, Kanadassa ja Australiassa jotkut jälleenmyyjät ovat joutuneet rajoittamaan ostettavien pakettien määrää per asiakas. Australiassa kaupat ovat palkanneet vartijoita hillitsemään hamstraajia, ja New Yorkissa pidätettiin mies, joka varasti pysäköidystä autosta vessapaperia.

Vessapaperi vaikuttaa erityisen halutulta tuotteelta, vaikka kaikkialla vakuutetaan, että se ei lopu ja kaupat saavat sitä lisää pienen viiveen jälkeen. Koronavirus ei aiheuta löysää vatsaa, joten mitään ylimääräistä tarvetta ei ole.

Ostoksilla Varsovassa, Puolassa.

Ihmiset eivät ole tulleet koronahulluiksi tai -hysteerisiksi, vaan psykologit löytävät käytökselle useita aivan luonnollisia syitä – ja toki myös joitakin hieman vähemmän luonnollisia syitä.

Seuraavassa amerikkalaisten CNN- ja CNBC-kanavien haastattelemien asiantuntijoiden näkemyksiä vessapaperihimolle.

1. Hamstraus syntyy huolesta

Ensimmäinen syy koskee ylipäätään hamstrauspaniikin syntyä, eikä sitä ole ehkä suoraan sovellettavissa Suomen tilanteeseen.

Esimerkiksi Yhdysvalloissa terveysviranomaisten ja presidentti Donald Trumpin hallinnon viestit koronavirustilanteesta ovat olleet ajoittain hyvin ristiriitaisia ja toimintaohjeistuksia on ollut vain vähän. Se huolestuttaa ihmisiä, ja huoli kasaantuu jo aiemmin taudin johdosta syntyneen epävarmuuden päälle. Sellaisissa tilanteissa on varsin luonnollista reagoida voimakkaasti.

– Kun ihmisille kerrotaan, että jotain vaarallista on tulossa, mutta ainoa mitä tarvitsee tehdä on pestä käsiä, tekeminen ei tunnu suhteutuvan uhkaan. Erityinen vaara vaatii erityisiä toimenpiteitä, selittää pandemioita tutkinut kliinisen psykologian asiantuntija, professori Steven Taylor CNN:lle.

CNBC:n haastattelema asiantuntija, sosiaalipsykologi Sander van der Linden komppaa tätä.

– Kun yksi sanoo yhtä ja toinen toista, ihmiset huolestuvat.

2. Pelon kontrollointia

Pelottavassa tilanteessa ihmiset haluavat ottaa kontrollin omasta elämästään omiin käsiinsä, etteivät he jää riippuvaiseksi muista. Toisin sanoen ostamisella säädellään omaa emotionaalista tilaa.

– Kyse on kontrollin ottamisesta takaisin itselle tilanteessa, jos uhkaa ajautua epävarmuuteen, selitti kuluttajapsykologi Paul Marsden CNBC:lle.

Kuva Kanadan Torontosta.

Vessapaperinkin ostaminenkin voi palauttaa turvallisuuden tunnetta.

– Ihmiset arvioivat eri tavoin vessapaperin tarpeen, ja joillekin se on kaiken sen häslingin arvoista … Jos vessapaperin ostaminen antaa tunteen, että on tehnyt kaiken mahdollisen, se vapauttaa ajattelemaan jotain muuta kuin koronavirusta, sanoi CNN:n haastattelema psykologi Baruch Fischhoff.

On paljon ihmisiä, joilla ei tavallisesti ole kotona vessapaperia kuin joksikin aikaa eteenpäin, ja siksi sen hankkiminen on normaalia varautumista poikkeustilanteeseen.

3. Karanteenin elinehto

Virusepidemian alusta lähtien tautia on padottu eristämisillä ja karanteeneilla. Suomessakin satoja ihmisiä on kehotettu kotikaranteeniin ja sosiaalisten kontaktien välttämiseen. Kaupassa ei ole saanut käydä vaan ostokset on kehotettu tilaamaan tai pyytämään läheisiä suorittamaan ostokset.

Kun edessä siintää mahdollisen sairastumisen tai altistumisen aiheuttama kahden viikon pakkoeristys ja toisten avun varaan jääminen, ihminen pohtii, minkä tuotteen loppuminen olisi kaikkein epämiellyttävintä?

Kyllä, usein juuri vessapaperin.

Jos leipä loppuu, voi vetää pastaa. Jos maito loppuu, pärjää vedellä. Jos vessapaperi loppuu…

Kaikki eivät pidä käsisuihkun käytöstä pyyhkimisen korvikkeena. Aina voi käyttää muita papereita, mutta myös se voi olla epämiellyttävää. Australiassa eräs paikallinen sanomalehti julkaisi huumorimielellä täysin valkoiseksi jätetyn paperilehden sivun, mutta se ei liene kovin kestävä ratkaisu pyyhkimishommiin.

Australialaislehden ”vessapaperiversio”.

Näin ollen vessapaperin riittävyyden takaaminen varmistaa, että yksi ihmisen kaikkein olennaisimmista perustarpeista tyydyttyy.

– (Koronavirus) synnyttää eräänlaisen eloonjäämispsykologisen reaktion, kun meidän täytyy olla niin paljon kuin mahdollista kotona ja siksi varastoida välttämättömyystavaroita. Se sisältää ehdottomasti myös vessapaperin, kommentoi Yhdysvaltain psykologien järjestön ex-johtaja, professori Frank Farley CNN:lle.

– Jos se loppuu, sitä on vaikea korvata millään.

4. Vessapaperi ei vanhene

Toki varautuminen voi mennä myös äärimmäisyyksiin, kuten tapauksissa, joissa hamstrataan kerralla vaikkapa vuoden vessapaperit. Silloin viranomaisten ohjeet varautumisesta on viety aivan liian pitkälle.

Mutta sekin voi periaatteessa olla jonkun mielestä järkeenkäypää.

Baruch Fischhoff muistuttaa, että vessapaperiin käytetyt rahat eivät mene hukkaan, koska se ei vanhene koskaan. Ainoa hankaluus voi olla paperin varastointi, mutta hankalampaa olisi, jos sitä joutuisi jossain tilanteessa vaikkapa jonottamaan.

Tolkuttomasti hamstraava on joka tapauksessa itsekäs, koska hän ei ajattele, että joku saattaa hänen takiaan jäädä ilman.

5. Laumaefekti

Viimeinen syy vessapaperiostoksiin on muiden esimerkki.

Ihminen ei välttämättä ole kauppaan mennessään päättänyt hankkia nimenomaan vessapaperivarastoa. Sitten hän näkee sitä valtavat lastit toisten ostoskärryissä – ja ryntää ensimmäiseksi itsekin vessapaperihyllylle.

– Ihminen on sosiaalinen olento, joka etsii toisista ihmisistä vihjeitä siitä, mikä on turvallista ja mikä vaarallista. Jos näkee jonkun paniikkiostoksilla, se voi aiheuttaa itsellekin pelonhallintareaktion, Taylor sanoo.

Kauppakeskus Triplan Prisma perjantaina.

– Kun ihmiset ovat stressaantuneita heidän oma ajattelunsa häiriintyy ja he katsovat muista esimerkkiä, van der Linden selittää.

– Ihmiset näkevät kuvia tyhjistä hyllyistä ja huolimatta siitä onko se järkevää vai ei, se on heille signaali, että näin kannattaa tehdä.

Van der Linden selittää tätä jopa evoluution kannalta.

– Kun emme tiedä kuinka reagoida, etsimme mallia. Jos olet viidakossa ja joku väistää käärmettä, sinäkin väistät. Sitten joskus tilanne voi mennä siihen, että teet mallin mukaan jotain mitä ei kannattaisikaan tehdä.