Arja Paanasen kolumni: Ei ole georgialaisen ruoan voittanutta!

On oikeastaan hämmentävää, kuinka paljon poliitikkojen kulloisetkin oikut vaikuttavat siihen, mitä me syömme, kirjoittaa Arja Paananen.

1.3.2020 8:08

Mistä kaikesta jäävät paitsi ne suomalaiset, jotka eivät ole koskaan käyneet Pietarissa eivätkä aio mennäkään?

Lista olisi pitkä, mutta tällä kertaa ajattelin kertoa georgialaisesta keittiöstä.

Vuosien varrella olen tutustuttanut lukemattomat ensikertalaiset Venäjän-kävijät Pietarin georgialaisiin ravintoloihin eikä kukaan ole vielä koskaan pettynyt.

Tai tarkemmin sanoen kaikki ovat olleet haltioissaan.

Monelle on käynyt jopa niin, että jo sen ensimmäisen georgialais­ateriansa aikana he ovat ryhtyneet suunnittelemaan innoissaan seuraavaa Pietarin-matkaansa.

Sillä niin se vain on. Ei ole georgialaisen ruoan voittanutta.

Pietarissa on parhaillaan meneillään todellinen georgialaisruoan buumi. Uusia georgialaisia putkahtaa kuin sieniä sateella, aivan kuten sushiravintoloita kymmenisen vuotta sitten.

Yksi selittävä tekijä on politiikka. On oikeastaan hämmentävää, kuinka paljon poliitikkojen kulloisetkin oikut vaikuttavat siihen, mitä me syömme. Tai mitä venäläiset saavat syödä ja juoda.

Pietarin sushiravintoloiden vähenemistä selittää muotioikkujen lisäksi se, että Venäjä itse asetti halvan norjalaislohen omien vastapakotteidensa kohteeksi Krimin miehityksen jälkeen.

Tähän saumaan iskivät georgialaisravintolat, joiden tarjontaan politiikan koukerot eivät juuri sillä kertaa vaikuttaneet. Takavuosinahan ne olivat saaneet oman osansa pakotepolitiikasta, kun Venäjä oli pannut georgialaisviinit tuontikieltoon huonolaatuisina ja väitetysti ”myrkyllisinä”.

Georgia osasi hyödyntää tuolloin boikotin edukseen. Maa satsasi oikeasti viiniensä laadun parantamiseen ja etsi markkinoita muualta. Nykyisin georgialaisia viinejä on jälleen Venäjällä tarjolla ja varsinkin punaiset – kuten Mukuzani ja Saperavi – päihittävät helposti monen muun viinimaan tuotannon hinta-laatusuhteessa.

Georgialainen keittiö pääsee parhaiten edukseen silloin, kun syöjiä on seurue. Useita erilaisia alkupaloja tilataan yhteisesti jaettavaksi, jolloin syntyy todellinen makujen harmonia.

Pähkinäallergisen kannattaa olla varovainen, mutta keliaakikoille ja kasvisruokailijoille on tarjolla taivas, lihansyöjistä puhumattakaan. Erilaiset lihavartaat ja taitavasti maustetut lampaankareet vievät kielen mennessään.

Omia suosikkejani ovat esimerkiksi georgialainen vihannessalaatti, jossa on paljon erilaisia yrttejä, ja satsivi eli kananpalat paksussa kylmässä pähkinäkastikkeessa. Sopivat mainiosti esimerkiksi juuri paistetun lavash-leivän tai juustoisen ”pizzamaisen” hatshapuri-leivän kanssa nautittavaksi.

Lämmin punainen lobio on herkkuni. Lo­bio-papupadassa on niin ikään paljon yrttejä ja halutessaan siihen saa myös pähkinärouhetta.

Entäpä Pietarin parhaat georgialaiset? Nyrkkisääntö on, että Pietarissa ei ole olemassakaan huonoa georgialaista. Omat kolme nykyistä suosikkiani ovat seuraavat:

Tbilicity (tbilicity.ru), Liteinyi pr 10.

ChaCha (www.chacha.spb.ru/en), Kanal Gribojedova 8/1.

Hotshu Hartsho (ginza.ru/spb/restaurant/hochu_harcho), Sadovaja ulitsa 39/41.

Kirjoittaja on Venäjään erikoistunut Ilta-Sanomien erikoistoimittaja.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?