Lupaava käänne Koivistolla: Suomalaishautojen maalilla töhrityt muistokivet saatu liki täysin puhdistettua

Primorskin kaupunginjohto lupasi myös asentaa suomalaishaudoille valvontakamerat, kertoo Koivisto-seuran puheenjohtaja Eija Tuominen.

Suomalaisten sankarihaudan muistomerkkiä puhdistettiin Primorskissa tiistaina kaupungin työntekijöiden voimin. Vaikka kiville valeltu maali oli paksua, sen poistamisessa onnistuttiin tiistain aikana jo liki täysin.

25.2.2020 19:18

Suomen Koivisto-seuran puheenjohtaja Eija Tuominen sai yllättäen jo tiistain aikana lupaavia uutisia Karjalankannakselta.

Venäläisittäin nykyisin Primorskiksi kutsutun kaupungin johto oli ottanut asiakseen ryhtyä puhdistamaan viikonloppuna vandalisoitua suomalaisten sotavainajien hautamuistomerkkiä ripein ottein.

– Nyt on jo valoisampia uutisia Koivistolta. Muistomerkin kiviosien puhdistus oli aloitettu eilen ja se on jatkunut tänään. Ne on saatu jo lähes kokonaan puhdistettua, Tuominen kertoi.

Lue lisää: Sankarihautojen tärvely Venäjällä järkytti koivistolaiset: ”Kova kolaus meille, oikea sokki-isku”

Tuomisen mukaan Primorskin kaupungin hallinto oli myös kokoontunut tiistaina asian johdosta. Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Svetlana Ryzhova oli ottanut yhteyttä Tuomiseen ja pahoitellut tapahtunutta kovasti.

Tiistain iltapäivän tilanne Koiviston sankarihaudoilla näytti jo lupaavalta. Suuri osa kaiverruksille kaadetusta punaruskeasta maalista oli saatu poistettua.

Primorskin kaupunginjohto on tehnyt asiasta tutkintapyynnön myös Venäjän turvallisuuspalvelulle FSB:lle.

Hautojen vandalisointi tapahtui alueella, joka on vastikään julistettu Venäjällä suojelluksi historialliseksi kohteeksi. Suomen ja Venäjän välillä on lisäksi vuoden 1992 sopimus, jossa maat lupaavat pitää huolta yhteisvoimin toistensa maaperällä olevista sotavainajien viimeisistä leposijoista.

Suomalaisten kunnostama Koiviston sankarihauta-alue saatiin valmiiksi vastikään yli neljä vuotta kestäneen projektin päätteeksi. Hankkeella on ollut koko ajan Primorskin johtavien poliitikkojen ja viranomaisten tuki. He ovat auttaneet muistomerkin lupien saannissa.

Primorskin kaupunki aikoo asentaa nyt pikavauhdilla haudoille valvontakamerat ja alueen valaistusta aiotaan parantaa.

– Kaupungin toimesta paikalle asennetaan videokamerat muutaman päivän sisällä ja vartiointiliike tulee hoitamaan valvonnan. Sitä ennen vartiointi paikalla järjestetään poliisin toimesta, Tuominen kertoi Primorskin kaupunginjohdon suunnitelmista.

Tuomisen mukaan Primorskin kaupunginjohdon viesti on, että paikalliset asukkaat ovat järkyttyneitä tapauksesta ja tuntevat myötätuntoa koivistolaisia kohtaan. Kaupunki järjestää vielä tiistain aikana myös tiedotustilaisuuden asukkaille tapahtuneesta.

Koiviston sankarihautojen muistomerkin kylkeen oli piirretty kirkkaammalla punaisella maalilla punainen tähti ilmeisesti muistuttamaan Neuvostoliiton puna-armeijasta.

Tiistaina oli Venäjällä tämän viikon ensimmäinen virallinen työpäivä, sillä maanantaina maassa vietettiin vielä isänmaan puolustajien päivästä seurannutta korvaavaa vapaapäivää.

Hautojen töhriminen havaittiin maanantaina. Ilkivalta oli tapahtunut sunnuntai-iltana tai maanantain vastaisena yönä eli Venäjän miestenpäiväksi kutsutun juhlan aikana.

Venäjällä isänmaan puolustajien päivä oli suuri juhla erityisesti tänä vuonna, sillä toukokuussa tulee kuluneeksi 75 vuotta natsi-Saksan kukistumisesta.

Tältä näyttivät nimilaatat töhrijöiden jäljiltä.

Suomalaishautojen töhriminen on uutisoitu varsin laajalti Venäjän mediassa, varsinkin Pietarin ja Leningradin alueella.

Paikallisessa sosiaalisessa mediassa keskustelu on käynyt kiivaana ja osa on ihmetellyt, keitä Primorskiin haudatut suomalaiset ylipäätään ovat.

Osa keskustelijoista on ilmaissut suruaan suomalaisten puolesta ja tuominnut töhrijät. He ovat selvästikin olleet perillä Koiviston ja Karjalankannaksen suomalaisesta historiasta.

Osa on puolestaan käyttänyt hyvinkin karkeaa kieltä ihmetellen, miksi ”suomalaisten fasistien” hautoja pitäisi ylipäätään kunnioittaa ja miksi Venäjä on sallinut muistomerkin pystyttämisen heille.

Kiivaasta sananvaihdosta on käynyt ilmi, että monet nykyvenäläiset eivät näytä tietävän lainkaan talvisodasta, eli heidän käsityksensä suomalaisten roolista toisessa maailmansodassa alkaa vasta jatkosodasta ja sotimisesta saksalaisten rinnalla.

Lue lisää: Talvisodan aikana syntynyt legenda suomalaisista kiertää yhä kauhutarinana Venäjällä

Lue lisää: Venäläismuseo twiittasi lisää talvisodasta – ei korjaa edelleenkään Mainilan laukausten ampujaa puna-armeijaksi

Koiviston sankarihautausmaalle on haudattu 1939-1944 sodissa kuolleita syntyperäisiä koivistolaisia yhteensä 102. Heidät haudattiin kotipaikkansa multiin siinä vaiheessa, kun ei vielä tiedetty, että Suomi ei saa pysyvästi takaisin talvisodassa Neuvostoliitolle menettämäänsä Karjalankannasta.

Sodan jälkeen hauta jäi Neuvostoliitossa hoitamatta, ristit ja hautakivet katosivat, ja aivan viime vuosiin asti hauta-alue oli pelkkänä läpikulkureittinä.

Koivisto-seura on kunnostanut alueen yhdessä paikallisten venäläisten kanssa. Hautamuistomerkin viralliset avajaiset on suunniteltu syyskuun 5. päivälle, jolloin paikalle matkustanee yhteensä noin 400 entistä koivistolaista ja heidän jälkeläistään.

– Yritykset loukata vainajien muistoa alentavat vain tekijänsä, Koivisto-seura muistuttaa tiedotteessaan tapahtuneen johdosta.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?