Sankarihautojen tärvely Venäjällä järkytti koivistolaiset: ”Kova kolaus meille, oikea sokki-isku” - Ulkomaat - Ilta-Sanomat

Sankarihautojen tärvely Venäjällä järkytti koivistolaiset: ”Kova kolaus meille, oikea sokki-isku”

Vastikään kunnostettujen suomalaisten sankarihautojen töhrijöiden ilmeinen suunnitelmallisuus kiinnitti Koivisto-seuran puheenjohtajan Eija Tuomisen huomion.

Tältä näyttää Koiviston sankarihautausmaan muistopaasi ennen ja jälkeen ilkivallanteon.

25.2.2020 12:59

Suomen Koivisto-seuran jäsenet yrittävät parhaillaan toipua järkyttävästä uutisesta, joka kantautui entisten koivistolaisten ja heidän jälkeläistensä tietoon Karjalankannakselta.

Vastikään kunnostettu Koiviston sankarihautausmaa oli tärvelty maanantain vastaisena yönä kaatamalla paksua punaista ja punaruskeaa maalia hautakivien päälle.

Kiviin on kaiverrettu yhteensä 102 suomalaisen sankarivainajan nimet. He olivat kaatuneet talvi- ja jatkosodan aikana 1939-44 ja heidät oli ehditty haudata kotipaikkakunnan multiin ennen kuin Kannaksen menetys jatkosodassa sinetöityi. Paikalle haudattujen joukossa on muun muassa Mannerheimin ristin ritari Ahti Heino. Nykyisin paikkakuntaa kutsutaan Venäjällä Primorskiksi.

Koiviston sankarihautausmaan muistopaasin kylkeen oli piirretty punatähti. Paaden tekstin päälle oli kaadettu paksua punaruskeaa maalia.

Suomen Koivisto-seuran puheenjohtaja Eija Tuominen sai kuulla tapahtuneesta ensi kerran maanantai-iltana. Primorskin kaupungin johto oli havainnut haudoille tehdyn ilkivallan maanantaiaamuna, kun Venäjällä oli heräilty isänmaan puolustajien juhlapäivän jälkeiseen aamuun.

– Oli tämä meille kova kolaus, oikea sokki-isku. Tästä kestää hetken toipua, Tuominen kuvaili IS:lle puhelimitse.

Paikalta otetuissa valokuvissa näkyy, että hautakivien päälle on kaadettu paksua punaruskeaa maalia niin, että kivien nimikaiverruksia ei enää erotu.

Tässä kivessä oli aakkosjärjestyksessä kaiverrettuna suomalaisten kaatuneiden nimiä. Nyt tekstejä ei voi erottaa lainkaan.

Maalia on kulunut töhrimiseen paljon, sillä paikalla on yhteensä kuusi kaiverrettua nimikiveä ja niiden edessä muistomerkki. Pääpaaden seinustalle töhrijät olivat maalanneet kirkkaammalla punaisella maalilla punatähden eli puna-armeijan symbolin.

– Kyllähän tämä suunnitelmalliselta näyttää. Ihmetyttää vain, keitä tekijät voivat olla, ovatko paikallisia vai tulleet jostain kauempaa, Tuominen pohti.

Tuomisen mukaan Primorskin kaupungin johto ja Venäjän viranomaiset ovat ylipäätään suhtautuneet myönteisesti Koiviston sankarihautausmaan kunnostamiseen koko projektin ajan.

Pitäjäseuralta kului kaikkineen neljä vuotta ja yli 60 000 euroa, kun jatkosodassa tuhoutunut ja Venäjällä hoitoa vaille jäänyt hautausmaa kunnostettiin.

Tältä näytti Koiviston sankarihautausmaalla jatkosodan aikana. Kuva on vuodelta 1943. Nykyinen hautamuistomerkin alue on samalla paikalla ja suunnittelussa on otettu myös mallia vanhasta ulkoasusta.

Kunnostustyöt saatiin valmiiksi marraskuussa, mutta virallisia uuden hautamuistomerkin avajaisia on tarkoitus juhlia vasta 5. syyskuuta.

– Olin juuri suunnittelemassa hautausmaan vihkimisjuhlaa, kun tieto töhrimisestä tuli. Suomesta on noin neljäsataa ihmistä aikeissa lähteä juhlimaan kunnostetun hautausmaan avajaisia, Tuominen kertoi.

– On tämä niin surullista. Tätä olemme tietenkin osanneet vähän pelätä, mutta emme silti olisi uskoneet, että näin käy.

Sankarihautausmaa sijaitsee aivan Koiviston kirkon vieressä merenrannalla. Tältä koko alue näytti juuri kunnostettuna. Kaatuneiden nimet on kaiverrettu alueen keskellä olevaan kuuteen kivilaattaan.

Suomen Koivisto-seura ei tiedä vielä, kuinka hautausmaan maalitöhryjen puhdistamisessa voidaan edetä. Koiviston kirkon lähialue ja suomalaisten sankarihautojen alue on julistettu Venäjällä vuonna 2018 viralliseksi suojelualueeksi, joten myös paikallisilla viranomaisilla lienee siksi suuri halu laittaa paikka uudelleen kuntoon.

Primorskin kaupunginjohto on tiedottanut tapahtuneesta omilla virallisilla sivuillaan ja ilmaissut myös tyrmistyksensä tapahtuneen johdosta. Kaupungin mukaan tekijät tullaan selvittämään ja heidät asetetaan rikosvastuuseen. Tiettävästi lähistöllä ei ole kuitenkaan valvontakameroita, sillä asutus on hieman kauempana kirkkomaasta.

Tuomisen mukaan selvää on, että maalijäljet tullaan puhdistamaan tavalla tai toisella. Onni onnettomuudessa on se, että tiettävästi hautausmaata ei ole sinänsä rikottu eikä esimerkiksi kivipaasia ole hajotettu.

– Ehdimme olla jo niin iloisia siitä, että hautapaikka oli saatu kunnostettua. Mutta periksi ei auta antaa.

Tuominen kertoo olleensa hyvillään myös siitä, kuinka yksi paikallinen venäläinen sotaveteraani oli suhtautunut suomalaisten hautojen kunnostukseen projektin ollessa jo loppusuoralla.

Primorskissa järjestettiin viime kesänä paikallisille infotilaisuus, jossa Tuominen ja sankarihautatoimikunnan jäsen Juhani Pekkola olivat kertomassa hautojen kunnostuksesta. Tilaisuudessa oli esillä myös kuvia Suomessa olevista venäläisten sotilaiden haudoista, joita suomalaiset ovat niin ikään pitäneet hyvässä kunnossa.

– Tämä veteraani oli paikalla tilaisuudessa. Hän oli niin myönteinen ja iloinen siitä, että laitoimme paikkoja kuntoon. Siinä heijastui hänen elämänkokemuksensa ja kypsyytensä, Tuominen sanoi.

– Mutta isosta maasta löytyy sitten myös heitä, jotka eivät tiedä historiasta ja pitävät suomalaisia fasisteina. Kaikenlaista väärää tietoa liikkuu. Esimerkiksi Koiviston hautausmaata on netissä väitetty saksalaisten hautausmaaksi.

Karjalankannaksella on töhritty Suomeen liittyviä sodan muistomerkkejä jo aiemminkin. Esimerkiksi syksyllä 2017 tärveltiin Kuuterselän taistelun muistomerkki punaisella maalilla. Voit lukea lisää aiheesta tästä.

Lue lisää: Suomalaisten muistomerkki Kannaksella töhrittiin hakaristein ja punamaalilla

Venäjällä juhlittiin sunnuntaina isänmaan puolustajien päivää. Päivä huipentui isoihin ilotulituksiin Moskovassa.

Koiviston sankarihautojen töhriminen oli tapahtunut Venäjän miestenpäiväksi kutsuttuna isänmaan puolustajien päivänä sunnuntaina 23.2.

Presidentti Vladimir Putinin aikana Venäjän armeija on saanut paljon huomiota valtion taholta, joten sotilaiden oma päivä on nykyisin suuri juhla. Venäläiset sotilaat ja armeijan käyneet miehet kokoontuvat tuolloin yleensä juhlimaan vanhoissa kaveriporukoissa ja muistelemaan omia palvelusaikojaan.

Juttua muokattu 25.2. klo 14.38. Täsmennetty Koivistolle haudattujen sankarivainajien kohtaloa.

Tältä näytti Koiviston sankarihautausmaan muistopaasi ennen töhrimistä. Kiven tekstissä lukee: Sodassa kaatuneille koivistolaisille 1939-1944.

Tältä näyttää Koiviston sankarihautausmaan muistopaasi ilkivallantekijöiden jäljiltä. Kiven tekstiä ei näy lainkaan.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?