Talvisodan aikana syntynyt legenda suomalaisista kiertää yhä kauhutarinana Venäjällä

Pietarissa esillä olevassa talvisotanäyttelyssä kerrotaan neuvostosotilaiden ”suomalaispelosta”, joka tiivistyi sitkeään uskomukseen puihin kiivenneistä suomalaisista tarkka-ampujista.

Neuvostosotilaat pelkäsivät suomalaisia tarkka-ampujia, jotka piileskelivät uskomuksen mukaan jopa puiden latvoissa. Tämä agitaatiojuliste onkin tarkoitettu neuvostosotilaiden rohkaisemiseen. Tekstissä lukee: ”Älä takerru teihin. Etsi rohkeasti vihollista metsästä!”

22.2.2020 18:30

Pietarin tykistömuseoon avautuneessa talvisotanäyttelyssä on otettu harvinaisen kriittinen suhtautuminen Neuvostoliiton omaan sotamenestykseen ja tapaan, jolla koko talvisota haluttiin häivyttää neuvostoihmisen muistista.

– Alkoi sota, jota ei haluttu muistella vielä pitkään aikaan sen päättymisen jälkeen ja oltiin aivan kuin mitään ei olisi ollutkaan, näyttelyn esittelytekstissä lukee.

Näyttely kertoo nimensä mukaan Siestarjoen siltä puolelta, sodasta, kun lunta oli rintakehään asti.

Neuvostosotilailla oli oma joulukuusi talvisodan rintamalla. Kuva on otettu 31.12.1939.

Tällä hetkellä myöskään Pietarissa ei ole lunta, joten sotaa kokemattomille ja nykyajan leutoihin talviin tottuneille ihmisille talvisodan kauhuja yritetään kuvailla sanallisesti.

Näyttelytekstin mukaan pakkasta oli talvisodan aikana (marraskuu 1939 – maaliskuu 1940) usein 30 astetta, paikoin jopa 40 astetta. Lumensyvyys oli 110 senttimetriä ja joissakin paikoin jopa 125 senttiä.

Neuvostosotilailla oli epäkäytännöllinen ja kylmä vaatevarustus. Pitkät palttoot olivat hankalia lumessa, ja tumma vaatetus erottui hyvin lumesta.

Kaiken lisäksi neuvostoarmeija oli aliarvioinut suomalaisten sodankäynti­voiman. Venäläisille kerrotaan, että monet suomalaiset sotilaat olivat kotoisin maaseudulta, tottuneet talveen ja oppineet käyttämään asetta jo nuorena.

Tykistömuseon talvisotanäyttelyssä on esillä myös Molotovin cocktail eli polttopullo sekä kasapanos, joita suomalaiset käyttivät neuvostoliittolaisten panssarivaunujen tuhoamiseen.

Näyttelyssä kuvaillaan myös, kuinka suomalaiset väijyivät järvenjäille kiertäneitä neuvostojoukkoja ja avasivat sitten heitä vastaan tulen.

– Neuvostosotilaat kuolivat sirpaleista ja luodeista, hukkuivat jäähän tulleisiin avantoihin ja jäätyivät veden kastelemina jään päälle. Kaikesta tästä syntyi ”suomalaispelko”, näyttelytekstissä kerrotaan.

Suomalaispelko tiivistyi neuvostosotilaiden keskuudessa levinneeseen käkikauhuun, jota sodanaikainen propaganda ruokki ahkerasti.

Tarinan mukaan suomalaiset tarkka-ampujat kiipesivät puunlatvoihin, jossa he vaanivat pahaa aavistamattomia puna-armeijan sotilaita. Käki-legenda kävi myöhemmin yhdeksi selitykseksi myös sille, miksi jokaista kaatunutta suomalaista kohti talvisodassa kaatui viisi neuvostosotilasta.

– Neuvostopropagandistit kuvailivat talvisotaa muistellessaan värikkäin sanankääntein, kuinka suomalaiset tarkka-ampujat asettuivat asemiinsa puunlatvoihin. He naamioituivat oksien taakse, ja keskenään he keskustelivat matkien käkien ääniä, näyttelyssä kerrotaan.

– Tämä tarina iskeytyi erittäin vahvasti leningradilaiseen mytologiaan. Niinpä Leningradissa kulki myös kansan parissa arvoitus: ”Miksi tsuhna istuu oksalla ja huutaa kukkuu, kukkuu?”

Tsuhna on venäläisten käyttämä vanha haukkumanimi, joka viittaa suomalaisiin.

Tykistömuseossa kerrotaan myös propagandasta, jolla suomalaisia yritettiin saada siirtymään Otto Wille Kuusisen hallituksen ja ”Suomen kansanarmeijan” sekä puna-armeijan puolelle.

Käki-legendalla oli kuitenkin hyvin vähän tekemistä todellisuuden kanssa, mikä tuodaan esille myös näyttelyssä. Venäläisille kerrotaan, että ”nykyaikaiset tutkijat suhtautuvat tietenkin skeptisesti tietoon, että olisi ollut olemassa massoittain tarkka-ampujakäkiä”.

Legendan alkujuurta ei tiedetä, mutta todellisuudessa puunlatvat olisivat soveltuneet huonosti tarkka-ampujan asemapaikaksi. Sen sijaan monet suomalaiset tarkka-ampujat Simo Häyhän tapaan olivat taitavia ja herättivät siksi neuvostosotilaissa aiheellista pelkoa.

Käki-tarinaan törmää Venäjällä kuitenkin yhä edelleen toistuvasti niissä yhteyksissä, joissa puhutaan talvisodasta. Esimerkiksi viime marraskuussa, kun Petroskoissa järjestettiin talvisodan syttymisen muistoseminaari, yleisö kyseli paikalla olleilta historioitsijoilta, pitävätkö tarinat suomalaisista ”kukushkoista” eli käkeä matkineista tarkka-ampujista paikkaansa.

Näyttelyn mukaan neuvostosotilaiden suomalaispelkoa yritettiin tukahduttaa lukuisilla agitaatiojulisteilla, joissa muun muassa kehotettiin: ”Älä takerru teihin, etsi rohkeasti vihollista metsästä!”

Kuvan henkilökohtaiset tarvikkeet ovat kuuluneet suomalaissotilaille ja ne on kerätty maastosta. Henkilökortissa lukee syntymäaika 7.9.1920 Ulvila ja postiosoitteena Friitala, sotilaan nimeä ei kortissa näy.

Neuvostoliiton mukaan talvisodan tavoite oli rajan siirtäminen kauemmaksi Leningradista. Tavoite saavutettiinkin lopulta, mutta näyttelyssä kerrotaan voiton hinnan olleen Neuvostoliitolle kallis.

Talvisodassa kuolleiden neuvostosotilaiden määräksi näyttelyn tekstissä arvioidaan noin 150 000. Samalla myönnetään kuitenkin, että lukua kaatuneista ja kadonneista ei käytännössä edes yritetty pitää.

– Sodan jälkeen kaikki epäonnistumiset ja munaukset yritettiin unohtaa. Paikkakuntien nimet muutettiin ja puna-armeijan sotilaiden sekä komentajien veljeshaudat hajotettiin rakennustyökoneilla, näyttelytekstissä kuvaillaan.

Talvisodan neuvostoveteraanit eivät saaneet kunniaa.

– He, jotka puolustivat maata säälimättä omaa henkeään ja terveyttään, joutuivat petetyiksi ja unohdetuiksi. Tähän sotaan osallistuneille ei myönnetty edes mitaleita, vaan heille annettiin pelkkä erityismerkki.

Talvisotanäyttely on vain pieni vaihtuva näyttely tykistömuseon sisällä. Museossa on myös pieni leikkitykki, jolla lapsivieraat saavat harjoitella.

Tykistömuseon näyttelyssä kerrotaan myös sodan alkusyyksi Neuvostoliitossa nostetusta ”Mainilan välikohtauksesta”.

Näyttelytekstin yllättävä suorasanaisuus koskee osittain myös tätä kohtaa, mutta ei aivan täysin. Tällä kertaa Mainilan laukauksia ei kuitenkaan väitetä yksiselitteisesti suomalaisten ampumiksi, kuten joissakin muissa viime aikojen venäläisjulkaisuissa on tehty.

Näyttelyn kävijälle kerrotaan, että neuvostoliittolaisen version mukaan Suomen tykistö ampui laukaukset Neuvostoliiton puolella olleeseen rajakylään surmaten ja haavoittaen neuvostosotilaita.

Gribojedovin kirjastossa on esillä alkuperäisiä postikortteja, jotka on painettu talvisodan aikana otetuista propagakuvista, mutta julkaistu vasta jatkosodan aikana.

Suomalainen versio tapahtuneesta on näyttelyn mukaan kuitenkin se, että Suomen puolelta ei mitään laukauksia ammuttu, vaan kyseessä oli Neuvostoliiton erikoisjoukkojen provokaatio eli neuvostojoukot ampuvat itse omiin asemiinsa.

Näyttelyn tekijöiden rohkeus tehdä johtopäätöksiä näyttää kuitenkin loppuneen tähän, sillä Mainilan laukauksia väitetään yhä epäselväksi asiaksi.

– Kuka ampui puna-armeijan sotilaita ja oliko laukauksia ylipäätään, se ei ole selvää vielä tänäkään päivänä. Mutta syy sodan aloittamiselle oli löydetty ja 30. marraskuuta 1939 neuvostojoukot ylittivät Suomen rajan rangaistakseen ”julkeita valkokaartilaisia”.

Katso alla olevalta videolta, miltä nykyään näyttää Raatteentie, eräs talvisodan tunnetuimmista taistelualueista.

Neuvostosotilaat pelkäsivät suomalaisia tarkka-ampujia, joista legendaarisin oli Simo Häyhä.

Pietarin talvisotanäyttelyt

Pietarissa on parhaillaan avoinna kolme talvisodalle omistettua näyttelyä ja yksi avautuu vielä maaliskuun alussa.

1. Tykistömuseo. Aleksandrovski park 7. Näyttely on avoinna 15. maaliskuuta saakka. Esillä on erilaista talvisodan propagandamateriaalia, maalauksia, aseita, univormuja ja sotilaiden henkilökohtaisia tavaroita.

2. Sotilaslääketieteellinen museo. Lazaretnaja 2. Näyttely on avoinna 15. kesäkuuta saakka. Esillä on kuvia ja esineitä, jotka kertovat talvisodan lääkintähuollosta.

Lue lisää: Puna-armeijan ”salainen ase” talvisodassa oli votkaryyppy – pahimmillaan karmeat seuraukset

Lue lisää: Tämä on tuorein luku puna-armeijan tappioista talvisodassa – koko totuutta ei tiedetä vieläkään

3. Gribojedovin kirjasto. Sadovaja 33. Näyttely on avoinna 28. helmikuuta asti. Esillä on lähinnä postikortteja, jotka on painettu talvisodan propagandakuvista, mutta julkaistu jatkosodan aikana.

4. Suvorovin museon hallintorakennus. Kirotshnaja 51. Näyttely avautuu 4. maaliskuuta ja on auki 4. huhtikuuta asti. Esille tulee yksityiskokoelmista talvisotaan liittyvää grafiikkaa, maalauksia, valokuvia, dokumentteja, univormuja ja aseita.

Lue lisää: Venäläismuseo twiittasi lisää talvisodasta – ei korjaa edelleenkään Mainilan laukausten ampujaa puna-armeijaksi

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?