Syyttäjä tietää kuka on ”vastuussa” Palmen murhasta – nämä ovat neljä vaihtoehtoa tutkinnan lopputulokseksi - Ulkomaat - Ilta-Sanomat

Syyttäjä tietää kuka on ”vastuussa” Palmen murhasta – nämä ovat neljä vaihtoehtoa tutkinnan lopputulokseksi

Olof Palmen murhasta tulee ensi viikolla kuluneeksi 34 vuotta.

Julkaistu: 18.2. 23:36

IS kokosi neljä vaihtoehtoa Ruotsin pääministerin Olof Palmen murhatutkinnan ratkaisuksi.

Tiistain suuri uutinen Ruotsissa oli tieto 34 vuotta jatkuneen Palme-murhan tutkinnan loppumisesta – tavalla tai toisella.

Palme-murhan tutkintaa johtava pääsyyttäjä Krister Petersson paljasti tiistaina SVT:n Veckans brott -rikosmakasiiniohjelmassa, että hän aikoo ilmoittaa kuluvan vuoden ensimmäisen puoliskon aikana, nostaako syytteen pääministeri Olof Palmen murhasta tai vaihtoehtoisesti tutkinnan lopettamisesta kokonaan. Palmen murhasta tulee ensi viikolla kuluneeksi 34 vuotta.

Nämä ovat mahdolliset vaihtoehdot Palme-murhan tutkinnassa:

1. Murhaaja nimetään, mutta tämä on kuollut ja syytteitä ei siksi nosteta

Tätä useat ruotsalaiset rikosasiantuntijat pitivät eilen tutkinnan mahdollisena lopputuloksena. Petersson mahdollisesti nimeää epäillyn murhaajan, mutta toteaa tämän jo kuolleen.

Ainoa Palmen murhasta syytetty oli Christer Pettersson. Hänet tuomittiin käräjäoikeudessa Palmen murhasta elinkautiseen vankeuteen, mutta hovioikeus vapautti hänet 1989 katsottuaan näytön olleen riittämätön. Pettersson kuoli vuonna 2004.

Jos syytteitä ei nosteta, niin murhaa tutkinut poliisin ja syyttäjän Palme-ryhmä hajotetaan ja tutkinta katsotaan päättyneeksi.

2. Syytteet nostetaan, murhaaja onkin joku muu

Petersson sanoi tiistaina, että hän tietää kuka on ”vastuussa” Palmen murhasta. Hän ei siis suoraan väittänyt, että tietäisi, kuka ampui surmanluodin. Yksi vuosikymmenien aikana esille nostettu teoria ovat olleet niin sanotut salaliitot, joissa murhan takana olisi isompi ryhmä.

3. Syytteitä ei nosteta, koska niitä varten ei ole tarpeeksi näyttöä.

Asiantuntijoiden mukaan tämä vaihtoehto on ehkä todennäköisin. He muistuttavat, että syyttäjällä täytyisi olla 34 vuoden tutkinnan jälkeen esittää erittäin vahvat todisteet syytteensä perusteiksi. Toisaalta nykyisen rikostutkintateknologian avulla on saatettu löytää uusia todisteita, mutta niidenkin täytyisi olla erittäin pitäviä.

Ja vaikka Peterssonilla olisi jopa mahdollisen murhaajan oma tunnustus, ei sekään riitä tuomioon saakka oikeudessa ilman muita todisteita.

4. Murhatutkinta avataan joskus uudelleen

Jos Palme-ryhmä hajotetaan ja murhatutkinta lopetetaan, ei se silti tarkoita, että asia olisi täysin lopullisesti haudattu.

Ruotsissa tuli 2010 voimaan uusi rikoslaki, jonka mukaan murha ei vanhene koskaan. Siksi voi olla yhä mahdollista, että jos asiasta tulee ilmi uusia ratkaisevia todisteita voidaan tutkinta avata uudelleen.

– Olen hyvin positiivisella mielellä siitä, että voimme esittää, mitä tapahtui 28.2.1986. Kuka oli vastuussa murhasta ja miten se tapahtui, Petersson totesi lopuksi SVT:lle.

Asiantuntijat eivät usko syytteiden nostoon

Ruotsin SVT:n paljastus Palme-murhan mahdollisesta ratkaisusta ei ole täysin vakuuttanut asiantuntijoita. Heidän mielestään ainakin syytteiden nosto olisi epätodennäköistä, koska niitä varten syyttäjällä täytyisi olla tarjota hyvin vahvat todisteet.

– Vaikka syyttäjä nostaisi syytteen on minusta vaikea uskoa, että se johtaisi langettavaan tuomioon, totesi Ruotsin sosiaalidemokraatteihin yhteydessä oleva asianajaja Claes Borgström SVT:lle.

Toimittaja ja kirjailija Jan Guillou luulee, että syyttäjän on todella vaikea esittää tarpeeksi pitäviä todisteita, joten hän uskoo, että tutkinta päätetään lopettaa.

Guillou toisaalta muistuttaa, ettei syyttäjä Petersson suoraan väittänyt tietävänsä Palmen ampujaa, vaan sen, kuka on teosta ”vastuussa”.

– Vihjaus vastuussa olevaan voisi ehkä tarkoittaa, että joku toinen olisi ollut ampuja, Guillou tulkitsi Petersson puheita.

– Mutta syytteitä ei voi nostaa epäiltyä vastaan, joka on jo kuollut, Guillou muistuttaa.

Ruotsin tunnetuin rikosasiantuntija, kriminologi Leif GW Persson ei usko ollenkaan syytteiden mahdollisuuteen.

Palmen murhaan perin pohjin jo 34 vuotta perehtynyt Persson tulkitsee syyttäjä Peterssonin mahdollisesti löytäneen epäillyn murhaajan, mutta tämä on jo kuollut. Perssonin mielestä olisi silti vähintäänkin kohtuullista, että syyttäjällä olisi esittää epäillyn nimi.

– Asia on muotoiltu mielenkiintoisesti. Mutta jos täytyy jotain arvata, ja kuten myös uskon, niin tutkinta tullaan lopettamaan, sanoo Persson Expressenille.

Asianajaja Claes Borgström puolestaan toteaa, että syyttäjä tuskin olisi tullut esille väitteidensä kanssa, mikäli hänellä ei olisi jotain tekeillä.

– Hän olisi aivan hyvin voinut odottaa muutaman kuukauden ja vain ilmoittaa tutkinnan lopettamisesta. Mutta kun hän toi asian tällä tavoin esille, voi olettaa, että hänellä ehkä on jotain, joka johtaisi syytteen nostamiseen. Vaikea sanoa, aprikoi Borgström SVT:lle.

Syyttäjän kohuväitteet toi julki SVT:n Veckans Brott -rikosmakasiiniohjelma tiistaina illalla. Ohjelman toimittajien mukaan he pääsivät aiheen jäljille soitettuaan tavanomaisen tiedustelupuhelun syyttäjä Peterssonille kysyäkseen, onko Palme-tutkinnassa tullut esille uutta.

Pääministeri Olof Palmen murhasta tulee 28. helmikuuta kuluneeksi 34 vuotta.