Itävallan Kurz haastoi Justin Trudeauta maahanmuutosta – Kanadan pääministerin vastaus kirvoitti aplodit - Ulkomaat - Ilta-Sanomat

Itävallan Kurz haastoi Justin Trudeauta maahanmuutosta – Kanadan pääministerin vastaus kirvoitti aplodit

Kanadan Justin Trudeau, Norjan Erna Solberg ja Itävallan Sebastian Kurz keskustelivat aiheesta ”Lännettömyys lännessä – mitä oikein puolustamme”.

Kanadan Justin Trudeau, Norjan Erna Solberg ja Itävallan Sebastian Kurz keskustelivat aiheesta ”Lännettömyys lännessä – mitä oikein puolustamme”.

Julkaistu: 14.2. 21:32

Münchenin turvallisuuskokouksessa puhuttiin läntisten arvojen puolustamisesta.

Itävallan liittokansleri Sebastian Kurz haastoi Münchenin turvallisuuskokouksen paneelikeskustelussa Kanadan pääministeriä Justin Trudeauta maahanmuutosta.

Kurtzin mukaan maiden tilanteita ei voi verrata, koska Kanada ottaa vastaan suhteessa vähän maahanmuuttajia, ja silloinkin vain koulutettuja, hyvin pärjääviä maahanmuuttajia. Trudeau kiisti tämän ja sanoi maansa ottaneen vastaan myös paljon pakolaisia esimerkiksi Syyriasta.

Trudeau myönsi kuitenkin maansa olevan tässä suhteessa maantieteen siunaama. Kun maata ympäröi kaksi merta ja Yhdysvallat, tulijoita ei ole niin paljon.

Samalla Trudeau muistutti seikasta, joka länsimaisessa maahanmuuttokeskustelussa on usein unohtua. Pääministerin mukaan koko aiheesta ei voi edes keskustella puhumatta Jordaniasta, Libanonista ja Turkista, jotka ovat ottaneet vastaan miljoonia pakolaisia. Trudeaun mukaan maat ovat tehneet siinä hyvää työtä ja ansaitsevat muiden tuen.

Trudeau sai kokousväeltä spontaanit aplodit.

Kurtz sivusi myös Saksan sisäpolitiikkaa. Hänestä Saksan liittokansleri Angela Merkel teki oikean päätöksen kieltäytyessään yhteistyöstä äärioikeiston kanssa. Kurz teki itse päinvastaisen ratkaisun edellisessä hallituksessaan.

Lue lisää: Saksan osavaltion pääministeri valittiin äärioikeistolaisen AfD:n salaisella tuella – Saksa paheksui Merkeliä myöten, pääministeri erosi heti

Kurzin mukaan Saksan AfD-puolue on radikaalimpi kuin Itävallan Vapauspuolue.

– Siksi uskon, että liittokansleri Merkelin puolueen valitsema polku on oikea ja järkevä, Kurz sanoi.

Münchenin turvallisuuskokous on koonnut ulko- ja turvallisuuspolitiikan huippunimet yhteen aina vuodesta 1963 lähtien etsimään ratkaisuja maailmanpolitiikan ongelmiin. Konferenssi on tunnettu siitä, että siellä valtiojohtajien on helppo vaihtaa ajatuksia matalalla kynnyksellä ja sopia lennostakin kahdenvälisiä kohtaamisia.

Kokouksen teemana on tänä vuonna lännettömyys. Keskiössä on se, kuinka länttä haastetaan niin sen sisä- kuin ulkopuoleltakin.

Kurz nosti esille myös huolen siitä, ettei länsimainen demokratia välttämättä ole maailmalla enää esikuva, jota kohti pyrkiä.

Aiemmin länsimaiseen demokratiaan on liitetty talouskasvu ja vaurastuminen. Nyt on nähty, että elintaso voi nousta nopeasti myös ilman demokratiaa.

Kolmas keskustelija, Norjan pääministeri Erna Solberg, ei jakanut Kurzin näkymää.

– Jos katsoo, mihin ihmiset tässä maailmassa menevät ja millaisissa yhteiskunnissa he haluavat elää, sekä laillisen että laittoman maahanmuuton virrat kulkevat kohti länttä, Solberg sanoi.

Hän uskoo, ettei muuttovirroista ole kyse ainoastaan vauraudesta vaan myös vapaudesta.

Yleisö tivasi keskustelijoilta, kuinka länsimaisia arvoja oikein voidaan puolustaa. Solberg antoi käytännön esimerkin Saudi-Arabiasta.

– Teemme Saudi-Arabiassa jotain, mitä toivoisin muidenkin maiden tekevän, Solberg sanoi.

Solbergin mukaan Norjan Saudi-Arabian-suurlähettiläs seuraa joka kerta oikeudenkäyntejä, kun maassa käydään oikeutta ihmisoikeusaktivistia vastaan. Muiden maiden edustajia on läsnä koko ajan vähemmän, Solberg sanoi.

Norja aikoo kuitenkin jatkossakin olla paikalla, jotta Saudi-Arabia tietää, että tieto ihmisoikeusaktivistien kohtelusta menee eteenpäin.

Tuoreimmat osastosta