Kommentti: Rasismi ja antisemitismi myrkyttävät julkista keskustelua Euroopassa – Münchenissä paljastuu kuinka historia on toistamassa itseään - Ulkomaat - Ilta-Sanomat

Kommentti: Rasismi ja antisemitismi myrkyttävät julkista keskustelua Euroopassa – Münchenissä paljastuu kuinka historia on toistamassa itseään

Saksan liittopresidentin Frank-Walter Steinmeierin mukaan Saksaa ja Eurooppaa huudetaan taas puolustamaan ihmisyyden ja demokratian arvoja.

Saksan liittopresidentin Frank-Walter Steinmeierin mukaan Saksaa ja Eurooppaa huudetaan taas puolustamaan ihmisyyden ja demokratian arvoja.

Julkaistu: 14.2. 19:25

Dachaun keskitysleirillä murhatun Hitler-kriitikon sanat mukautuvat epämiellyttävän hyvin nykypäivän saarnamiehiin, kirjoittaa Ilta-Sanomien politiikan toimituksen tuottaja Hanna Vesala Münchenistä.

”Kansallissosialismi tarkoittaa valheita, vihaa, veljesmurhaa ja rajatonta kärsimystä. Adolf Hitler saarnaa valheiden oikeutta.”

Fritz Gerlich kirjoitti sanat heinäkuussa 1932. Ne löytyvät Münchenin NS-dokumentaatiokeskuksesta, jossa käydään läpi, miten kansallissosialismi mursi demokratian Saksassa. Samalla paikalla sijaitsi aiemmin natsien NSDAP-puolueen päämaja ”ruskea talo”.

Gerlichin sanat on pelottavan helppoa mukauttaa nykypäivän saarnamiehiin, jotka pyrkivät kukin omasta ideologiastaan kummuten repimään rikki sitä länttä, joka toisen maailmansodan raunioista Euroopassa yhdistyi Euroopan unioniksi.

Ajat ovat poikkeuksellisia, ja maailmanjohtajat yhteen keräävän Münchenin turvallisuuskokouksen teemaksi on tänä vuonna nostettu provokatiivisesti lännettömyys. Taustalla on ajatus, että valtapolitiikan näyttävän paluun myötä maailma näyttää vähemmän läntiseltä kuin ennen. Länttä eivät haasta vain pullistelevat Venäjä ja Kiina vaan sitä haastetaan myös sisäpuolelta. Keskitytään jälkimmäiseen.

Katse historiaan nostattaa helposti pöyristyksen siitä, että Münchenissä ylipäätään on tarpeen otsikoida keskustelu sanoilla: Lännettömyys lännessä – mitä me puolustamme? Ennen Donald Trumpia, Brexitiä, Puolaa, Unkaria, kasvavaa antisemitismiä, äärioikeistolaisuuden nousua ja populismia koko kysymystä ei juuri tarvinnut esittää. Se oli suurelta osin itsestään selvää.

Saksan liittopresidentti Frank-Walter Steinmeier toivoi, että saksalaisten historiasta oppimat läksyt pysyisivät ihmisillä ikuisesti mielessä, mutta ei katsonut voivansa tehdä niin vihan ja vihapuheen maailmassa.

– Tänä päivänä menneisyyden ilkeät henget ovat nostamassa päätään maassamme uudessa valepuvussa. Etnonationalistinen ajattelu, rasismi, antisemitismi. Nämä ovat jälleen kerran alkaneet myrkyttää julkista keskustelua.

Steinmeier painotti, että Saksaa ja Eurooppaa huudetaan taas puolustamaan ihmisyyden ja demokratian arvoja. Koska ajat ovat sellaiset kuin ovat, on syytä muistella, miten demokratia murrettiin Münchenissä. 1933 kaupungintalon ja lehtitalojen valtauksesta alkoi väkivalta- ja pidätysaalto. Demokratian lukot murrettiin: Ihmisiltä vietiin oikeus henkilökohtaiseen vapauteen, vapaaseen puheeseen ja kokoontumiseen. Kaikki muut paitsi natsipuolue lakkautettiin.

”Etnisiä tovereita” ryhdyttiin tervehtimään ”Heil Hitler”-käsiliikkein. Juuri valmistunut Dachaun keskitysleiri alkoi täyttyä pidätetyistä, joita murhattiin. Myöhemmin Dachausta tuli malli uusille joukkotuhontaleireille.

Presidentti Sauli Niinistö muistutti valtiopäivienavajaisissa Auschwitzin vapautumisen 75-vuotismuistotilaisuuksiin osallistuttuaan siitä, joka nousee jokaisen mieleen natsi-Saksan joukkotuhosta kertovissa kohteissa.

”Ei ihmisluonto muutamassa sukupolvessa ole muuttunut vihalle immuuniksi. Merkkejä siitä, että antisemitismi ja rasismi jälleen pyrkivät nostamaan päätään, löytyy valitettavasti myös meiltä.”

Presidentti kuvasi, kuinka aivan tavallisesta ihmisestä voi sukeutua ensin sanan ja sitten tekojen julmuri. Tällainen kehityskulku saa ihmisen ”myötäilemään tai ainakin sulkemaan silmänsä hirmutöiltä”.

Natsi-terrori on tietenkin kaikkien tuntema karmiva esimerkki siitä, mitä voi tapahtua, kun demokratia murtuu. NS-dokumentaatiokeskuksessa kulkijalle avataan tuttu tarina Saksasta, jossa on myös yhtäläisyyksiä länttä rikki repiviin saarnamiehiin. Synkeä taloustilanne ja massatyöttömyys tekivät ihmisistä ärtyisiä. Pinnan alla muhineet kulttuurilliset antipatiat ja sosiaaliset jännitteet nousivat pintaan. Natsien retoriikka ja moderni propaganda puri keskiluokkaan ja alempaan keskiluokkaan. Ihmiset halusivat uskoa, vahvan johtohahmon lupauksiin paremmasta tulevaisuudesta ja turvasta. Heille tarjottiin herkkuja kuten uusia asuntoja ja autoja. ”Seurauksena valtaosa saksalaisista meni hallinnon mukaan ja he hyväksyivät vähemmistöihin kohdistetun syrjinnän suhtautumalla jokapäiväiseen rasismiin välinpitämättömyydellä ja sietämällä sitä.”

Samankaltaista viekoittelua harrastavat nyt omista lähtökohdistaan Trump, Britannian Boris Johnson ja Euroopan oikeistopopulistiset voimat. Murheellista ihmiskunnan historiassa on se, että sama temppu tuntuu toistuvasti toimivan. Sitä vastaan ainut keino on muistuttaa aina ja uudestaan uusia sukupolvia siitä, millaisesta kärsimyksestä Eurooppakin on nykyiseen vaurauteensa noussut.

Kuohunnan keskellä on helppoa ryhtyä puhumaan lännettömyydestä. Samalla kannattaa kuitenkin muistaa, että kuten elämäkin, maailmanpolitiikka on jatkumo erilaisia kausia. Neuvostoliiton romahtamisen jälkeen lännessä ajateltiin, että kaikki maailmassa haluaisivat samaa samoilla arvoilla ja keinoilla. Juuri nyt Euroopan kortit eivät ole kovin vahvat, mutta se ei tarkoita, etteikö tilanne ole korjattavissa.

Se vaatii tietenkin ankaraa työtä, halua ja yksituumaisuutta. Steinmeier varoitti, että keskeiset pelaajat ajavat omia etujaan jopa Euroopan yhtenäisyyden kustannuksella.

– Tämän Euroopan ei saa antaa epäonnistua. Saksalle Eurooppa ei ole vain jotain, mikä on mukavaa olla olemassa. Eikä se ole tärkeää vain silloin, kun muut kumppanuudet pettävät. Se on vahvin, tärkein ja perustavin kansallinen intressimme.

On mukauduttava uuteen todellisuuteen, mutta lopettaa voivotteleminen. Ilman realistista tilannearviota Eurooppa menettää kosketuksen itseensä ja mahdollisuutensa vaikuttaa tapahtumiin.

Palataan Fritz Gerlichiin. Hän paljasti päätoimittamassaan Der Gerade Weg -lehden artikkeleissa häpeällisiä yksityiskohtia Natsi-eliitin rikollisesta toiminnasta. Maaliskuussa 1933 lehti suljettiin, Gerlich otettiin kiinni ja pahoinpideltiin. Kesäkuussa 1934 hänet ammuttiin kuoliaaksi Dachaun keskitysleirillä.

München kipuili oman menneisyytensä kanssa pitkään. NS-dokumentaatiokeskuskin avattiin vasta 2014. Natsien nousu valtaan ei ollut väistämätön voitonmarssi. Weimarin tasavalta kaatui koska ihmiset eivät vastustaneet ääriaatetta riittävästi, NS dokumentaatiokeskuksessa alleviivataan. ”Menneisyys on tärkeää. Natsismin historiasta ihmiset voivat ja heidän pitäisi oppia, että demokratia voi menestyä vain, jos sen instituutiot on ankkuroitu, se on kansalaisyhteiskunnan tukemaa ja se on joka päivä arjessa koettua”.

Euroopan on pidettävä tämä kirkkaana mielessä. Maailmanpolitiikan suhdanteet seilaavat todennäköisesti vielä huonompaan suuntaan ennen kuin käänne parempaan nähdään. Pressikeskuksen ulkopuolella mielenosoituksen ämyreistä kaikui ruotsalaisyhtye Europen Final Countdown. Tulevatko asiat olemaan enää koskaan samoin kuin opimme Euroopassa ajattelemaan?

Kyllä, jos riittävän moni päättää niin.

Tuoreimmat osastosta