Tällaista osaamista Suomesta viedään maailmalle: Tuulipuiston jalusta, säätutka, liekkisulatusmenetelmä, ammattikoulutusta, terveystietoa... - Ulkomaat - Ilta-Sanomat

Tällaista osaamista Suomesta viedään maailmalle: Tuulipuiston jalusta, säätutka, liekkisulatusmenetelmä, ammattikoulutusta, terveystietoa...

Suomalainen yritys Vaisala on vienyt sääteknologiaa myös Vietnamiin.

Suomalainen yritys Vaisala on vienyt sääteknologiaa myös Vietnamiin.

Julkaistu: 5.2. 17:12

Suomalaista tietotaitoa, osaamista ja keksintöjä käytetään maailmalla monessa hankkeessa, joilla yritetään rakentaa hyvinvointia.

Kenian pohjoisosassa Turkanajärven läheisyydessä sijaitsee Afrikan suurin tuulipuisto. Se on 310 megawatin voimala, joka kattaa nykyisellään 15 prosenttia maan sähköntarpeesta.

Jalusta, jolla tuulipuisto seisoo, on suomalaista tekoa. Lahtelainen perheyritys Peikko Group toimitti perustukset paikoilleen vuonna 2015.

– Se oli Kenian kannalta äärimmäisen merkittävä hanke, Peikko Groupin toimitusjohtaja Topi Paananen sanoo.

– Maan kehitykseen tarvitaan aina energiaa, haluttiin sitä tai ei. Mutta kun se energia tuotetaan tuulivoimalla eikä esimerkiksi kivihiilellä, kehitys on heti kestävämmällä pohjalla. Hankkeen avulla Kenian kehitys saatiin päivitettyä uusiutuvan energian aikakaudelle.

Turkanajärven tuulipuiston rakennushankkeessa oli mukana toinenkin suomalainen toimija – valtion kehitysrahoittaja Finnfund. Sen tehtävänä on tarjota rahoitusta yksityisiin hankkeisiin kehitysmaissa. Se teki viime vuonna sijoituspäätöksiä 437 miljoonalla eurolla.

Finnfundin toimitusjohtajan Jaakko Kangasniemen mukaan Peikko Groupin valmistama jalusta on hyvä esimerkki siitä, millainen rooli suomalaisilla yrityksillä on yleensä kestävää kehitystä edistävissä hankkeissa ulkomailla.

– Kyse on juuri tuollaisista yksittäisistä osista, laitteista ja komponenteista, joita tarvitaan, kun halutaan tuottaa uusiutuvaa energiaa tai muokata teollisuudesta ympäristöystävällisempää.

Peikko Group on ollut mukana hankkeessa Afrikassa.

Peikko Group on ollut mukana hankkeessa Afrikassa.

Suomalaisen cleantechin eli puhtaan teknologian juuret ulottuvat sotien jälkeiseen Suomeen. Silloin teknologian tarkoitus tosin ei ollut varsinaisesti kestävän kehityksen edistäminen.

Finnfundin Kangasniemi selostaa, että nykyisin “puhtaana” tunnetun teknologian tarkoitus oli alunperin ratkaista ongelmia, joita teollistuva Suomi kohtasi.

– Silloin vallitsi valtava pula energiasta. Meillä oli kylmät talvet, jotka loivat teollistumiselle todella vaikeat olosuhteet. Insinöörien täytyi kehitellä energiatehokkaita ratkaisuja, joilla energiapula voitiin selättää.

Tästä tilanteesta on lähtöisin muun muassa kuparin ja nikkelin liekkisulatusmenetelmä, jonka kaivosyhtiö Outokumpu kehitti 70 vuotta sitten ja jota Outotec on myöhemmin jatkokehittänyt.

– Se on yhä maailman käytetyimpiä menetelmiä ja erittäin ympäristöystävällinen, Outotecin toimitusjohtaja Markku Teräsvasara sanoo.

Kuparin ja nikkelin sulattamisessa muodostuu paljon rikkidioksidia. Aikoinaan se tupruteltiin tehtaanpiipusta ilmaan, minkä seurauksena syntyi ympäristölle haitallisia happosateita.

Outotecin kehittämä liekkisulatusmenetelmä yhdessä kaasunpuhdistuksen ja rikkihappolaitoksen kanssa estää rikkidioksidipäästöjen joutumisen ilmakehään ja mahdollistaa prosessissa syntyvän rikkihapon hyödyntämisen niin kemianteollisuudessa kuin paperiteollisuudessa.

Teräsvasara kertoo yhtiön toimittaneen maailmalle tähän mennessä vajaat 700 rikkihappotehdasta. Niistä useita on toimitettu muun muassa Kiinaan ja Afrikan maihin, joissa tehtaiden käyttöönotto on tehnyt teollisuuskaupunkien ilmasta helpompaa hengittää ja estänyt ympäristöä pilaantumasta enempää.

Voimme parantaa yhteiskunnan kykyä toimia siinä uudessa maailmassa, jossa nämä äärimmäiset sääilmiöt ovat jokapäiväisiä.

Maaliskuussa 2019 Kaakkois-Afrikkaan iskenyt Idai-sykloni aiheutti valtaisaa tuhoa Mosambikissa, Malawissa ja Zimbabwessa. Pahinta jälkeä se sai aikaan Beiran kaupungissa Mosambikissa, jossa arviolta 80 prosenttia kodeista ja julkisesta infrastruktuurista tuhoutui.

Idai-sykloni on yksi esimerkki siitä, millaisia sääilmiöitä ilmastonmuutos Afrikassa nykyisin voimistaa. Toinen näkyvä ääri-ilmiö on pitkät kuivuuskaudet. Tässä tilanteessa keskustelu ilmastonmuutoksen hidastamisesta jatkuu siihen, miten lämpenemiseen voidaan sopeutua jo nyt.

Suomalainen sään, ympäristön ja teollisuuden mittausratkaisuihin ja palveluihin erikoistunut Vaisala on parhaillaan aloittamassa yhdessä Ilmatieteen laitoksen kanssa hanketta Etiopiassa. Se liittyy voimakkaiden sää-ilmiöiden havaitsemiseen.

– Mitä me Vaisalan puolesta voimme Etiopiassa tehdä, niin parantaa sen yhteiskunnan kykyä toimia siinä uudessa maailmassa, jossa nämä äärimmäiset sääilmiöt ovat jokapäiväisiä, yhtiön Sää- ja ympäristöliiketoiminta-alueen johtaja Jarkko Sairanen sanoo.

Hankkeessa Vaisala toimittaa Etiopian kansalliselle ilmatieteen laitokselle säätutkaverkon ja siihen integroidun salamapaikannusjärjestelmän. Suomen Ilmatieteen laitos puolestaan kouluttaa etiopialaiset nykyistä paremmin varautumaan ilmastonmuutoksen myötä yleistyviin sääoloihin.

– Idai-syklonin aiheuttama hävitys Mosambikissa on surullinen esimerkki siitä, mitä tapahtuu, kun ilmastonmuutos voimistaa sään ääri-ilmiöitä eikä yhteiskunnalla ole kykyä havainnoida tulevaa syklonia, Sairanen toteaa.

Suomalainen yritys Vaisala on vienyt sääteknologiaa myös Vietnamiin.

Suomalainen yritys Vaisala on vienyt sääteknologiaa myös Vietnamiin.

Vaisalan kehittämällä säätutkalla on mahdollista nähdä 200–300 kilometrin päähän, millainen sääilmiö maata on kohtaamassa.

– Vaikkei sitä ilmiötä pystytä estämään, pystytään kuitenkin varautumaan ja siten varjelemaan ihmishenkiä ja infrastruktuuria lisääntyviltä äärisääilmiöiltä, Sairanen sanoo.

Vaisalan ja Ilmatieteen laitoksen hanketta Etiopiassa rahoitetaan ulkoministeriön antamalla investointituella. Sitä puolestaan maksetaan Suomen kehitysyhteistyövaroista.

Samasta kirstusta tuetaan myös suomalaisia kansalaisjärjestöjä. Niiden työ maailmalla liittyy kansalaisyhteiskunnan vahvistamiseen, joskin jokainen järjestö toteuttaa tätä tehtävää omalla painotuksellaan.

– Järjestöjä yhdistävä tavoite on erityisesti haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten oikeuksien toteutuminen, suomalaisten kehitysjärjestöjen kattojärjestön Fingon asiantuntija Mika Välitalo sanoo.

– Esimerkiksi yhä useampi oppii lukemaan ja kirjoittamaan, naisten ja tyttöjen asema paranee, terveys, turvallisuus ja työllisyys kohenevat.

Ennen Fingoa Välitalo työskenteli 14 vuotta lastenoikeusjärjestö Planissa. Järjestö on viime vuosina pyrkinyt ulkoministeriön antaman monivuotisen ohjelmatuen ja yksityisten lahjoitusten avulla edistämään teini-ikäisten tyttöjen seksuaali- ja lisääntymisterveyttä sekä -oikeuksia.

– Juuri tyttöjen aseman parantaminen on yksi tehokkaimmista keinoista poistaa köyhyyttä ja löytää ratkaisuja globaaleihin ongelmiin, Planin viestintäjohtaja Anna Könönen sanoo.

Työtä on tehty laajalla alueella: Etiopiassa, Mosambikissa ja Ugandassa sekä Laosissa ja Myanmarissa.

– Kahden viime vuoden aikana tällä toiminnalla on tavoitettu jo yli 46 500 nuorta, Könönen kertoo.

Siihen, että yhteiskunnat nousevat jaloilleen köyhyydestä ja pystyvät kehittymään, tarvitaan laadukasta koulutusta, riittävää toimeentuloa ihmisille ja rauhaa.

Suomi käyttää tänä vuonna kehitysyhteistyöhön hieman yli miljardi euroa. Miljardi euroa on paljon rahaa. Se on myös hivenen enemmän kuin mitä Suomi on aiempina vuosina käyttänyt kehitysapuun. YK:n asettamaan tavoitteeseen, johon Suomi on sitoutunut, summa ei kuitenkaan yllä.

Sen arvoa, mitä kehitysyhteistyöllä saadaan lopulta aikaan, on vaikea mitata yksinomaan rahassa tai osoittaa pelkkinä lukuina. Kehityspolitiikan viimeisimmässä tulosraportissa vuodelta 2018 todetaan, että toisinaan jo kielteisen kehityksen pysäyttäminen itsessään on tulos.

Suomen suurin kansainvälisen avun järjestö Kirkon Ulkomaanapu on järjestänyt vuodesta 2015 ammattikoulutusta Rwamwanjan pakolaisalueella Ugandassa ja vuodesta 2017 yrittäjyyskoulutusta Jordanian pääkaupungissa Ammanissa. Koulutuksesta valmistuneiden työllisyysaste on lähes 70 prosenttia.

Kirkon Ulkomaanavun viestintäpäällikkö Noora Jussila toteaa, että ilman tällaista järjestöjen tekemää työtä yhteiskunnat seisoisivat paljon nykyistä hauraammalla pohjalla. Jos ajatellaan esimerkiksi jutussa mainittuja yrityksiä, niiden mahdollisuudet viedä puhdasta teknologiaa kehitysmaihin olisivat merkittävästi vähäisemmät, ellei kansalaisia olisi ensin koulutettu ja heidän oikeuksiaan edistetty.

– Siihen, että yhteiskunnat nousevat jaloilleen köyhyydestä ja pystyvät kehittymään, tarvitaan laadukasta koulutusta, riittävää toimeentuloa ihmisille ja rauhaa, Jussila sanoo.

Ilta-Sanomat kertoo Luota huomiseen -teemaviikon aikana rohkaisevia esimerkkejä ja positiivisia uutisia Suomesta ja maailmalta. Kaikki jutut voit lukea täältä.

Tuoreimmat osastosta