Yksi kuva kertoo: Näin koronavirus vertautuu aiempiin ihmiskuntaa riivanneisiin epidemioihin - Ulkomaat - Ilta-Sanomat

Yksi kuva kertoo: Näin koronavirus vertautuu aiempiin ihmiskuntaa riivanneisiin epidemioihin

Kuinka tappava tauti uusi koronavirus oikeasti on? Etenkin jos sen suhteuttaa aiempiin ihmiskuntaa riivanneisiin epidemioihin.

Koronavirus on aiheuttanut 213 ihmisen kuoleman. Kaikki tiedossa olevat tapaukset on ilmoitettu Kiinasta.

31.1.2020 20:45

Uusi maailmalla leviävä koronavirus 2019-nCoV oli perjantaihin mennessä diagnosoitu jo 9 800 ihmisellä. Yksi tartunnoista on löydetty Suomesta.

Virus on aiheuttanut 213 ihmisen kuoleman. Kaikki tiedossa olevat tapaukset on ilmoitettu Kiinasta.

Virusta on seurattu vasta noin kuukauden ajan, eikä vielä ole täsmällistä tietoa, kuinka hengenvaarallinen se todellisuudessa on. Siksi 2019-nCoV-tartuntoja on yritetty verrata muihin maailmalla jyllänneisiin epidemioihin.

2019-nCoV kuuluu koronavirusten ryhmään. Ne ovat joukko viruksia, joita on todettu sekä ihmisillä että eläimillä. Ne aiheuttavat ihmisillä tavallisimmin lievän hengitysinfektion, mutta vakavia, jopa kuolemaan johtavia tartuntoja on todettu maailmalla.

Yksi koronaviruksista on sars, johon 2002–2003 sairastui noin 8 000 ihmistä. Sarsiin kuoli 774 henkilöä, eli se oli huomattavasti tappavampi kuin nyt leviävä uusi koronavirus.

Molempien luvut kalpenevat, kun aikaskaalaa venytetään vuosisadan mittaiseksi.

Yksi ihmiskunnan pahimmista pandemioista levisi 1918–1920. Espanjantaudiksi nimetty influenssa surmasi ainakin 30 miljoonaa, joidenkin arvioiden mukaan jopa 100 miljoonaa ihmistä. Jopa 5 prosenttia maapallon väestöstä. Tautiin sairastui arviolta 500 miljoonaa ihmistä.

Myös Suomi sai kärsiä Espanjantaudista. Siihen kuoli Eila Linnanmäen väitöstutkimuksen mukaan Suomessa vuosina 1918–1919 noin 19 000–27 000 ihmistä ja viimeisessä aallossa vuonna 1920 vielä 6 000 lisää. Punavankileireillä uhreja oli lisäksi varovaisen arvion mukaan vähintään 2 500. Taudin tuhot olivat väestötasolla samaa luokkaa kuin sisällissodassa.

Kiinalaistietojen mukaan 2019-nCoV on ollut kohtalokas pääosin iäkkäille ihmisille, joilla on entuudestaan ollut perussairauksia ja heikentynyt vastustuskyky.

Espanjantauti oli aivan toista. Espanjantaudin aiheuttanut influenssavirus iski erityisen tappavasti työikäisiin, 20–40-vuotiaisiin nuoriin aikuisiin: perheen elättäjiin. Nuorilla ei ollut lainkaan vastustuskykyä uudentyyppiselle virukselle, ja seurauksena oli kova tauti.

Suomen ensimmäinen uusi koronavirustartunta löytyi tällä viikolla Saariselällä matkailleelta kiinalaisturistilta.

Espanjantauti koetteli etenkin Lappia. Suhteessa väestöön espanjantauti vaati eniten uhreja Inarissa: talvella 1920 se vei hautaan noin 200 ihmistä, 10 prosenttia kunnan väestöstä.

Espanjantaudiksi nimetty influenssa surmasi ainakin 30 miljoonaa, joidenkin arvioiden mukaan jopa 100 miljoonaa ihmistä. Kuvassa potilaita Kansasissa, Yhdysvalloissa vuodelta 1918.

Espanjantauti muistutti ihmiseen tarttuvaa lintuinfluenssaviruksen alatyyppiä H1N1. Vuosina 2003–2014 maailmalla levisi lintuinfluenssavirus H5N1. Se oli hyvin tappavaa lajia, sillä jopa 58 prosenttia sen saaneista kuoli. Tosin havaittuja tartuntoja oli reilun kymmenen vuoden aikana vain 701.

Espanjantaudin jälkeen maailmalle on levinnyt kaksi vaarallista influenssavirusta: niin sanottu aasialainen vuosina 1958–1959 ja hongkongilainen 1968–1969. Niiden virukset olivat alatyyppiä H2N2 ja H3N2.

Aasialainen sairastutti arviolta 900 miljoonaa ihmistä ja sen arvioidaan surmanneen noin 1–4 miljoonaa ihmistä, vaikka influenssaa vastaan oli jo olemassa rokote.

Hongkongilaisen tarttui vieläkin enemmän. Sen sairasti jopa miljardi ihmistä, joista kuoli 0,7–1 miljoonaa.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?