Mika Aaltolan näkökulma: Presidentti-instituution kunnioitus laskee, mutta Trumpin viraltapanoon vaadittaisiin poliittinen ydinpommi - Ulkomaat - Ilta-Sanomat

Mika Aaltolan näkökulma: Presidentti-instituution kunnioitus laskee, mutta Trumpin viraltapanoon vaadittaisiin poliittinen ydinpommi

Donald Trumpin virkarikosoikeudenkäynti senaatissa tulee olemaan hyvin poliittinen.

Donald Trumpin virkarikosoikeudenkäynti senaatissa tulee olemaan hyvin poliittinen.

Julkaistu: 21.1. 7:19

Trumpin viraltapanoon vaadittaisiin poliittinen ydinpommi, kirjoittaa Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltola.

Yhdysvaltalaisessa yhteisöllisyydessä, kansalaisuskonnossa, presidentti on tärkeässä roolissa. Presidentti-instituution kunnioitus yhdistää muutoin hyvin moninaisia kansalaisia. Yhdysvaltalaisia yhdistää presidentti, lippu ja amerikkalainen unelma. Presidenttiä kuuluukin arvostella rajusti. Mutta itse instituutiota ei juuri epäillä. Presidentin viraltapanomenettely on hyvin raskas väline, joka on suunniteltu käytettäväksi erittäin poikkeuksellisissa tapauksissa. Oikeudenkäynti senaatissa tulee olemaan hyvin poliittinen. Samalla sen järjestäminen on jakavampaa kuin koskaan ennen.

Senaattorit vannovat valan peruslain kunnioittamisesta. Oikeudenkäynnin puheenjohtajana toimii korkeimman oikeuden päätuomari. Senaattorit toimivat valamiehistönä, jolle esitellään todistusaineistoa puolesta ja vastaan. Esimerkkinä voi käyttää Bill Clintonin viraltapanomenettelyä, joka johti presidentin säilymiseen virassaan. Presidentti kohtaa syyttäjänsä ja hänen tiiminsä esittää puolustuksen.

Clintonin oikeudenkäynnissä äänet jakautuivat pääosin puolueiden mukaisesti. Samaa voi odottaa nyt. Senaatti on Trumpin oman puolueen, republikaanien, hallussa. Vaikka puolueettomuuden valat vannotaankin, käsitys syytekohdista näyttää olevan kovin erilainen.

Myös valtakunnan tasolla jakolinjat ovat noudatelleet Trumpin vastustajien ja kannattajien jakaumaa. Merkille pantavaa Trumpin kannatuksessa on sen vakaus. Hänen kannatuksensa ei tunnu nousevan tai laskevan skandaalien, politiikan epäonnistumisten tai onnistumisten myötä. Erityisesti ulkopolitiikka ei tunnu vaikuttavan presidentin kannatukseen. Nyt Trumpia syytetään Ukrainan kiristämisestä antamaan lokaa Joe Bidenista, Trumpin mahdollisesta päävastustajasta ensi syksyn vaaleissa.

Syvä jakautuneisuus jatkunee, tapahtui oikeudenkäynnissä tai vaaleissa mitä tahansa.

Presidenttiä syytetään vallan väärinkäytöstä. Ongelmana on, että ulkomaahan liittyvä episodi ei tunnu amerikkalaisista samalla tavalla kouriintuntuvalta kuin vaikkapa presidentti Richard Nixonia vastaan harkitut syytteet 1970-luvulla. Nixon oli järjestänyt avustajiensa kanssa murron demokraattipuolueen toimistoon, jotta olisi tiennyt heidän suunnitelmistaan seuraavissa vaaleissa. Tilanteen konkreettisuus johti Nixonin omaehtoiseen eroon juuri ennen viraltapanomenettelyn käynnistymistä. Ukraina-spektaakkelia on huomattavasti vaikeampi selventää, vääntää rautalangasta.

Nyt Trumpin puolustajat näkevät presidentin sortuneen kömmähdykseen, mutta selittävät sitä presidentin erikoislaatuisuudella ja kyvyllä olla noudattamatta politiikan vakiintuneita mutta huonoja sääntöjä. Vastustajat puolestaan näkevät Ukraina-toilailun symbolina presidentin laajemmasta korruptoituneisuudesta.

Aikaisemmin amerikkalainen meni äänestyskoppiin lompakkoaan punniten. Oliko sen paino noussut vallassa olleen presidentin nelivuotiskaudella? Jos oli, niin he todennäköisesti äänestivät hänet jatkokaudelle. Nyt tämä lainalaisuus on tilanteiden repivässä rytmissä rikkoutunut. Amerikkalaiset ovat päättäneet mielipiteensä Trumpista jo kauan sitten. Ei tämä heitä hetkauta.

Tässä jäätyneessä tilanteessa presidentin viraltapanoon vaadittaisiin todisteeksi savuavan aseen sijasta poliittista ydinpommia. Sellaista tuskin löytyy. Äänestäjät pääsevät langettamaan oman tuomionsa ensi marraskuussa. Lohdutonta on se, että syvä jakautuneisuus jatkunee, tapahtui oikeudenkäynnissä tai vaaleissa mitä tahansa. Kunnioitus presidentti-instituutiota kohtaan laskee. Sen käyttökelpoisuus kansaa yhdistävänä liima-aineksena vähenee.

Suora lähetys kello 20: Trumpin virkarikosoikeudenkäynti käynnistyy toden teolla – IS seuraa

Tausta: Virkasyytteen mukaan Trump yritti painostaa Ukrainaa sekaantumaan Yhdysvaltain presidentinvaaleihin edistääkseen uudelleenvalintaansa 2020.

Hän pysäytti sotilasavun maalle saadakseen sen käynnistämään tutkinnan poliittisesta vastustajastaan Joe Bidenista (syyte vallan väärinkäytöstä). Kun kongressi alkoi tutkia asiaa, hän esti todistajanlausunnot ja asiakirjojen luovutuksen (syyte kongressin työn haittaamisesta).

Trump: Presidentti korosti juuri ennen oikeudenkäynnin alkua, ettei ole tehnyt mitään väärää ja ilmoitti haluavansa nopean vapautuksen. Puolustuksen mukaan virkasyyte on perusteeton, koska presidentti vain käytti ulkopoliittisia valtaoikeuksiaan.

Demokraatit: Haluavat suitsia itsevaltaiseksi syytetyn presidentin toimia ja osoittaa tämän kykenemättömäksi hallitsemaan.

Republikaanit: Pitävät syytteitä ajojahtina ja vuoden 2016 vaalituloksen laittomana kumoamisyrityksenä.

Kumpikin puoli: Sekä demokraatit että republikaanit haluaa oikeudenkäynnistä tukea ensi syksyn vaalitaisteluun.

Koonnut: IS

Tuoreimmat osastosta