Venäjän duuma ryhtyi jo maanantaina käsittelemään muutoksia, joita presidentti Vladimir Putin haluaa tehdä maan perustuslakiin.
Uutistoimisto Ria Novostin mukaan Putin antoi maanantaina duumalle yksityiskohtaisen lakiesityksen perustuslain muuttamisesta. Esitys tuli parlamentin pöydälle siis vain vajaa viikko sen jälkeen, kun Putin oli pitänyt kohutun linjapuheensa viime viikon keskiviikkona.
Tiistaina duuman on tarkoitus pitää ylimääräinen istunto muutosten vuoksi ja parlamentin lakivaliokunta ryhtyy niin ikään jo tiistaina käsittelemään muutoksia.
Uutistoimisto Interfaxin tietojen mukaan presidentillisen lakiesityksen ensimmäinen varsinainen käsittely voitaisiin järjestää jo torstaina 23. tammikuuta. Venäjällä lainsäätäminen edellyttää kolmea käsittelyä duumassa ja käsittelyiden välillä lakiesitystä voidaan hioa.
Kommersant-lehden haastattelemien asiantuntijoiden mukaan Putinin ehdottamat muutokset perustuslakiin ovat niin laajoja, että normaalilla aikataululla niiden hiomiseen olisi varattava aikaa vähintään vuosi. Nyt Kreml aikoo kuitenkin teettää tämän kaiken työn valmiiksi kolmessa kuukaudessa.
Putin ehdotti keskiviikon linjapuheessaan perustuslakiin useita merkittäviä muutoksia, jotka määrittelisivät uudelleen muun muassa presidentin, pääministerin ja valtakunnanneuvoston valtaoikeuksia.
Duuman saamassa lakiesityksessä on nyt muutettu esimerkiksi muotoilua presidentille sallituista virkakausista.
Ehdotetun tekstin mukaan Venäjän presidentin virkakausi olisi kuusivuotinen ja yksi henkilö saisi istua presidenttinä enintään kaksi kautta. Jatkossa tulevan presidentin ei olisi siten enää mahdollista siirtyä kahden kauden jälkeen muihin tehtäviin ja palata sen jälkeen uudelleen toiseksi kahden kauden jaksoksi, kuten Putin itse teki.
Putin perusti torstaina myös 75-henkisen työryhmän valmistelemaan perustuslakimuutoksia. Ryhmän kokoonpanosta vain kymmenkunta henkilöä on lainsäädännön ja oikeustieteen asiantuntijoita.
Perustuslakityöryhmä pitää yhtenä tärkeimpänä tehtävänään valtakunnanneuvoston tehtävien määrittelemistä ja neuvoston valtaoikeuksien suhteuttamista Venäjän muuhun hallintorakenteeseen, uutistoimisto Ria Novosti kertoo.
Valtakunnanneuvosto on Putinin vuonna 2000 perustama neuvoa-antava elin, jota ei ole mainittu nykyisessä perustuslaissa. Neuvoston jäseninä on ollut tähän mennessä muun muassa aluejohtajia, kuvernöörejä, kaupunginjohtajia sekä parlamentin molempien kamarien puhemiehet ja parlamenttipuolueiden kansanedustajaryhmien puheenjohtajat.
Yhden teorian mukaan Putin saattaisi valmistella itselleen paikkaan nimenomaan valtakunnanneuvoston puheenjohtajana keväästä 2024 eteenpäin. Tuolloin päättyy Putinin toinen peräkkäinen presidenttikausi jo toistamiseen eikä hän voisi sen paremmin nykyisen kuin tulevankaan perustuslain mukaan enää asettua ehdolle presidentiksi.
Putinin antamassa perustuslakiesityksessä valtakunnanneuvoston tehtäviä ei määritellä tarkkaan, vaan annetaan ymmärtää, että neuvoston toiminnasta voidaan säätää myöhemmin erillisellä lailla. Näin epäselväksi jää siis myös se, millaisia suunnitelmia Putinilla on kenties sekä neuvoston että itsensä varalle.
Venäjän mediassa on kerrottu jo myös alustava päivämäärä, jolloin venäläiset saavat ottaa kantaa perustuslakimuutoksiin.
Kremliä lähellä olevat lähteet kertoivat, että kansalaisäänestys tapahtuisi huhtikuussa. RBK-lehden mukaan todennäköisin äänestyspäivä olisi 12. huhtikuuta, mutta varapäiväksi mainittiin 26. huhtikuuta. Joissakin medioissa äänestysajankohdaksi mainittiin puolestaan huhtikuun loppu.
Putinin lehdistösihteerin Dmitri Peskovin mukaan suunnitellut muutokset eivät edes vaatisi kansan mielipiteen kysymistä, mutta Putin haluaa silti järjestää äänestyksen. Äänestyksestä ei tule kuitenkaan sitovaa kansanäänestystä eli referendumia, vaan jonkinlainen räätälöity kansalaiskysely.